Vaikka se ei aivan täsmälleen kysymyksessä esitettyjä muistikuvia vastaakaan, ehdottaisin silti Jennifer Rees Larcomben kirjaa Paholaiskivi (Perussanoma, 1994). Päähenkilön nimi tässä on Manda. Mandaa ei sijoiteta toiseen perheeseen, vaan hänen perheestään tulee sijaisperhe "kummalliselle" Mary-tytölle, joka haluaa itseään kutsuttavan Sheeshaksi. Kirjan kannessa mustahiuksinen tyttö (kaiketikin Sheesha) nostaa kaulassaan olevaa kivistä amulettia kohti katsojaa.
"Viisitoistavuotias Manda on raivoissaan, kun perheeseen liitetään kummallinen Sheesha-tyttö. Tämän kiinnostus intialaiseen mystiikkaan kuitenkin tarttuu. Varsinkin salaperäinen musta kivi näyttää antavan yliluonnollisia voimia. Mutta auttaako se löytämään Sheeshan kadonneen isän?...
Luulisin, että tuo löytyy teoksesta Suuri kevät-ja kesälaukirja. WSOY, 1984.Kappale on suomenkieliseltä nimeltään Nyt uinuu kukka. Säveltäjä Juhan Aavik, sanat Aukusti Simojoki.
Kollegat eivät ainakaan ole vastaavaan ilmiöön törmänneet, eikä internetin syövereissä kahlailukaan tuottanut tulosta. Vaikea oikeastaan edes kuvitella aivan vastaavaa sivustoa kenenkään toisen muusikon tekemänä, sillä niin kiinteästi sivusto nivoutuu Caven persoonaan, tyyliin ja henkilöhistoriaan - jos tekisi, sivu olisi varmasti aika toisenlainen. Mikäli joku palstamme seuraajista on törmännyt muiden muusikoiden kysymys-vastaus -sivustoihin, niin vinkkejä otetaan mieluusti vastaan?
Ehdotan sinulle esimerkiksi seuraavia kirjoja:
Romaaneja
Edouard Louis: Ei enää Eddy (Tammi 2019)
”Kaikki tietävät, että Eddy Bellegueulessä on jotain vialla: vanhemmat, sisarukset, kyläläiset, ystävät, Eddy itse. Ja vaikka hän yrittää kaikkensa, hän ei muutu. Toiset tunnistavat erilaisuuden ja vainoavat Eddyä, toiset hylkivät häntä. Ei enää Eddy kertoo, miten Eddy Bellegueule kasvoi väkivallan keskellä homoseksuaalina, erilaisena, ainoana toiveenaan olla niin kuin muut, ja miten hän löysi kuin sattuman kauppaa pakotien toiseen maailmaan.”
Anja Snellman: Antautuminen (WSOY 2015)
”Palat alkavat loksahdella paikoilleen, kun kuusikymppinen kirjailija-kertoja oivaltaa, että elämänmittaiset kokemukset aistiyliherkkyydestä, intuitioista,...
Hei,
Kyseessä lienee Riitta Jalonen. Hän on tosin syntynyt Kuusjärvellä (nykyään Outokumpua), mutta muutti Jyväskylään jo yksivuotiaana. Naimisissa Olli Jalosen kanssa ja tuosta Köhniöstä ja uimisesta on kirjoittanut ainakin kirjassa Taudin syy.
Länsi-Savo -sanomalehti on kokonaan digitoitu Kansalliskirjaston digiaineistoihin. Vuotta 1939 uudemmat numerot ovat tekijänoikeussyistä luettavissa ainoastaan vapaakappalekirjastojen työasemilla. Helsingissä se tarkoittaa Kansalliskirjastoa. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 36.
Aukioloajat ja muut yhteystiedot löydät kirjaston verkkosivulta: Kansalliskirjasto
Kirjaston työasemien käyttöön et tarvitse kirjastokorttia tai muita tunnuksia. Voit halutessasi ottaa kirjastoon ennen vierailua yhtyettä ja kysyä digioidun aineiston käytöstä.
Yritin löytää artikkelia HS hakukoneella, mutten löytänyt.
Lähimmäksi pääsin hakusanoilla pariskunta salakuljetus. Uutinen kertoi hollantilaisen miehen matkatavaroista löytyneistä matelijoista. Linkki uutiseen
Kenties löydät uutisen itse Hakukoneesta. Linkki hakuun.
Kokonaan voit saada uutisen luettavaksesi (sen löydyttyä) HS aikakoneesta, joka on maksullinen palvelu tai Kansalliskirjastosta. Linkki Aikakoneeseen. Linkki kansalliskirjastoon.
Löydät elokuvien esitystietoja ja muutakin tietoutta Elonet.fi-tietokannasta. Tietokannan mukaan Kummisetä I on esitetty Suomessa ensimmäisen kerran 29.9.1972. Esi-iltateattereina oli Gloria ja Boston.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101513
Muiden elokuvien tiedot voit hakea tietokannasta : https://elonet.finna.fi/
Asiaa on kysytty tällä palstalla useita kertoja. Kirjaa ei löydy tällä hetkellä julkistetuista, kevään 2024 aikana ilmestyvien kirjojen ennakkotiedoista. Asiasta kannattaa kysyä suoraan Maasin suomalaiselta kustantajalta Gummerukselta: https://gummerus.fi/pages/contact
Löydät aiheesta tietoa esimerkiksi alla olevilta sivuilta.
Kirjastot.fi Tekijänoikeudet ja kirjastotyö -sivu: https://www.kirjastot.fi/tekijanoikeus?language_content_entity=fi
Kopiosto: Kuvituksen käyttö kirjastoissa https://www.kopiosto.fi/kopiosto/teosten-kayttajille/kirjastojen-kuvitu…
Suomen kirjastoseura: Kirjojen kansien näyttäminen somessa voi rikkoa tekijänoikeuksia, sanovat alan järjestöt https://suomenkirjastoseura.fi/kirjastolehti/kirjojen-kansien-nayttamin…
Sanasto: Tietoa tekijänoikeuksista https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
Finto.fi:n Kauno- ja YSO-ontologioissa annetaan termille problem plays vastine aatedraamat, https://finto.fi/kauno/fi/page/?uri=http%3A%2F%2Fwww.yso.fi%2Fonto%2Fys…. Ontologioiden termejä käytetään kirjastojen aineistotietokantojen sisällönkuvailussa, myös taidekirjastoissa.
Kuvausta vastaavaa kirjaa ei löytynyt, tosin kirjoja sedän hevostilalla asuvista tytöistä on yllättävänkin paljon eikä kaikkien tarkkaa juonikuvausta ole saatavilla.
Muistaisiko joku lukijoistamme kirjan tai olisiko kysyjällä tarkempia tietoja, miltä ajalta kirja suunnilleen on tai mihin aikakauteen se sijoittuu?
Tässä on vielä Kirjasampo-palveluun listatut kirjat, joihin liittyy hevostila.
Saimme lukijaltamme ehdotuksen: voisiko olla Jojo Moyesin Kuinka painovoimaa uhmataan? Kuvausta kirjasta, https://www.sttinfo.fi/tiedote/69850899/mediatiedote-jojo-moyes-lumoaa-…
Pääesikunnan päätöksen mukaan diabetesta sairastavat vapautetaan varusmiespalveluksesta rauhan aikana. Tiedotteessa ei mainita että päätös koskisi myös sodan ajan palvelusta. Nykyisessä hallitusohjelmassa on maininta jonka mukaan "Hallitus mahdollistaa palvelusturvallisuus huomioiden varusmiespalveluksen suorittamisen ja kertausharjoituksiin osallistumisen diabeetikoille sekä arvioi muiden terveyssyistä vapautettavien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua maanpuolustuskoulutukseen", joten tilanne saattaa muuttua vielä tulevaisuudessa. Oikea kanava kysytyn kaltaiselle anomukselle voisi olla oma aluetoimisto:
Miten tulee toimia jos terveydentilaan on tullut muutoksia varusmiespalvelun jälkeen?
Ota yhteys omaan aluetoimistoosi....
Kyseessä on varmaankin Lotte Hammerin ja Søren Hammerin romaani Saastat (Bazar, 2011). Etsivä Konrad Simonsenista kertovasta dekkarisarjasta on suomennettu myös osat Kaikella on hintansa (Bazar, 2012) ja Yksinäisten sydänten kerho (Bazar, 2013).
Jukka Itkosen runo Runo on seuraa vailla löytyy hänen teoksestaan Kuutanssi: runoja kasvaville (1999, s. 24).https://lumme.finna.fi/Record/lumme.257089?sid=4787894459
Kyseessä voisi hyvinkin olla Kaarina Helakisan toimittama ja Leena Lumpeen kuvittama Suomen lasten runotar. Kirja sisältää 550 suomalaista tai suomennettua lasten runoa eri aikakausilta. Liitteessä on kuva kirjan kannesta.
Etunimille, ja sanoille muutenkin, tehdään kielissä usein erilaisia hellittely- tai muita muotoja. Naisten etunimien pääte -ina juontuu latinan deminutiivista, eli ns. pienennysmuodosta. Esimerkiksi Anna-nimistä tyttöä voitiin kutsua Pikku-Annaksi, eli ”Anninaksi”. Vastaavasti suomen kielessä voidaan mieltää deminutiiviksi nen-pääte esimerkiksi sanoissa ”tyttönen” (pieni tyttö) tai ”lapsonen” (pieni lapsi). Muita suomen pienennysmuodon päätteitä ovat -kka, -ke, ja kaksoismuoto -kkanen, kuten sanoissa ”piirakka” (pieni piiras), ”linnake” (pieni linna) ja ”lapsukainen” (pieni lapsi). Ylemmän esimerkin Anniinan, tai Anninan), suomalainen vastine voisi siis olla ”Annukka” (Pikku-Anna).Lähde: Kielitiede:deminutiivi – Tieteen termipankki
