Katuun maalattuja mattoja on varsinkin ulkomailla. Suomessa katuun ei voi maalata pysyviä kuvioita ilman kaupungin tai kunnan lupaa. Tiehen maalatut kuviot voivat olla myös tieliikennelain vastaisia, kuten esim. Turun sateenkaari suojatie. Linkki Päivälehti 10.6.2021
Poispestäviä maalauksia, piirroksia tai sirotelmia saa yleensä tehdä. (Kannatta kysyä lupa niihinkin ainakin taloyhtiöltä)
Maailmalla tavallisimpia ja ainakin vanhimpia katukoristelman muotoja ovat sirotelmat. Sirotella voi kukkia, hiekkaa, väriaineita tai värjättyä sahanpurua. Linkki Sawdust carpet.
Hakusanalla Mandala, löytyy myös erilaisia, usein uskonnollisia, kuvioita. Linkki wikipedia Mandala
Googlen kuvahaulla "Painted carpets on the street" löytyy melkoinen...
Olisikohan kyseessä Mairi Hedderwickin kuvakirja Kati ja tyhmä teddykarhu (Katie Morag and the tiresome ted, suom. Sini Sovijärvi, 1986). Kirjasta on uusi suomennos vuodelta 2006. Tässä suomennoksessa kirjan nimi on Kaisu Maarian saaritarinat (suom. Taija Mård).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
”Kati perheineen asuu Skotlannissa pienellä Struayn saarella (kartta kannen sisäpuolella). Katin perheeseen on syntynyt vauva, mikä harmittaa Katia. Kiukuissaan hän heittää nallensa mereen. Myös äiti hermostuu tilanteeseen ja ehdottaa, että Kati lähtee rauhoittumaan mummolaan. Mummun luona Kati mieli paranee, ja kaiken lisäksi myrskyaallot palauttavat rakkaan nallen. Lopussa onnellinen kuva jossa äiti imettää...
Kuvauksen perusteella kyseessä vaikuttaisi olevan Heikki Jylhän v. 1958 julkaistu teos Harakka ja varis. Kyseisessä runokirjassa julkaistu runo kertoo, kuinka harakka ja varis lähtevät kaupunkiin ostamaan uutta pukua - mutta uuden puvun saakin vain harakka, koska varis innostuu tuhlaamaan rahansa tivoliin ja sirkukseen. Teoksen kannen kuvituksessa punatakkinen harakka ja keltatakkinen varis seisovat aidalla.
Tanskalaisen yleisen kirjaston kokoelmasta en löytänyt kuin muutaman tangonuotin, jossa on myös suomalaisuus mainittu.
Suomalaista tangoa löytyy aika paljon nuotteina Violasta, joka on kansallisdiskografiamme. Yleisten kirjastojen kokoelmassa tangoa on.
Tanskaan voisit saada tangonuotteja joko verkkokaupasta tai tilaamalla kaukolainana oman kirjastosi kautta. Voisit käydä kysymässä lähikirjastostasi, millaisilla ehdoilla ja kustannuksilla olisi mahdollista saada nuotteja lainaan Suomesta.
Esimerkiksi Antikvariaatti.net-palvelusta löytyy käytettyjä tangonuotteja.
En tiedä, osaisivatko tanskalaisen Biblioteksvagten-palvelun vastaajat kertoa sinulle enemmän, miten voisit saada suomalaista materiaalia Tanskaan.
Länsi-Savo -sanomalehti on kokonaan digitoitu Kansalliskirjaston digiaineistoihin. Vuotta 1939 uudemmat numerot ovat tekijänoikeussyistä luettavissa ainoastaan vapaakappalekirjastojen työasemilla. Helsingissä se tarkoittaa Kansalliskirjastoa. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 36.
Aukioloajat ja muut yhteystiedot löydät kirjaston verkkosivulta: Kansalliskirjasto
Kirjaston työasemien käyttöön et tarvitse kirjastokorttia tai muita tunnuksia. Voit halutessasi ottaa kirjastoon ennen vierailua yhtyettä ja kysyä digioidun aineiston käytöstä.
Viivi Luikin runoja löytyy ainakin virolaisen lyriikan antologioista Pihlaja : kahdeksan eestiläistä naisrunoilijaa (1983) ja Uusien sulkien kasvaminen : kymmenen nykyvirolaista runoilijaa (1984). Pihlaja sisältää Luikilta 21 runoa, jotka on suomentanut Aino Kaasinen. Uusien sulkien kasvamisen 17 Luik-runoa ovat kolmea Leena Krohnin suomennosta lukuunottamatta Pirkko Huurron kääntämiä. Päällekkäisyyksiä näillä kahdella valikoimalla on Luikin osalta kahden runon verran (Kimalainen ja Joulukuuhun vaipuvat kuuset/joulukuuhun vajoavat kuuset). Uusien sulkien kasvamiseen sisältyvä Myöhäiskesä on luettavissa myös maailmanrunouden antologioista Runon suku (1991) ja Maailman runosydän (1998).
Kaltio-lehden numerossa 8/1971 on kaksi Aino...
Kysymyksiä lähetetään palveluun nykyään jopa tuplasti enemmän. Uusia vastauksia lähetettiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa esimerkiksi vuonna 2010 3266, vuonna 2015 2754 ja vuonna 2022 6299. Tilastot löytyvät palvelun vuosikertomuksista sivuston Info-osassa, https://www.kirjastot.fi/kysy-kirjastonhoitajalta-toimintakertomukset
Samppanja on saanut nimensä Koillis-Ranskassa sijaitsevasta Champagnen maakunnasta, ja ainoastaan tällä alueella valmistettua kuohuviiniä saa kutsua samppanjaksi. Sitä tuottavia yrityksiä kutsutaan samppanjataloiksi. Niitä on monenlaisia suurista maailmankuuluista merkeistä pieniin paikallisempiin toimijoihin. Samppanjan erityisyys syntyy sekä Champagnen maaperän ja ilmaston vaikutuksista rypäleisiin että sen valmistusmenetelmästä. Viininviljelijöitä on alueella noin 15 000. Suurin osa heistä myy satonsa isoille samppanjataloille, mutta osa tuottaa omaa samppanjaansa.
Samppanja historiasta löytyy tietoa esim. Alkon sivuilta (https://www.alko.fi/juoma-ruoka/juomatietous/viinit/viinialueet/ranska-…) ja Suomen Champagne-seura ry:n sivuilta (...
Aragonian kieli on määritelty uhanalaiseksi UNESCOn mukaan. Se on luokassa DE eli definitely endangered.
Lähteet
https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000187026
https://en.wikipedia.org/wiki/Aragonese_language
https://languagemuseum.org/aragonese/
Kyseessä on varmaankin unkarilaisen Ferenc Törökin vuonna 2017 valmistunut elokuva nimeltä 1945, joka esitettiin Yle Teemalla 27.1.2021.
Elokuvasta ei ole tehty tallennetta, jota olisi lainattavissa kirjastoissa. Elokuva ei valitettavasti ole enää katsottavissa Yle Areenassakaan.
Sinun kannattaa lähettää Ylelle uusintatoive.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://areena.yle.fi/1-50484143
https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1586299
Eila Kallion teos Pallokaiutin : muistikuvia Radioteatterista (1979) on lainattavissa Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Voitte tilata kirjan omaan lähikirjastoonne joko tekemällä itse teoksesta varauksen tai pyytämällä kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksen puolestanne.
Kallio: Pallokaiutin Helmetissä
Tee ensin haku sopivalla hakusanalla. Valitse sitten hakukentän oikealta puolelta Asetukset-valikon hammasrataskuvake. Valikosta valitse Tarkennettu haku. Siihen pääsee myös suoraan osoitteessa google.com/advanced_search
Tarkennetussa haussa valitse kohdasta kieli kieleksi saksa. Paina lopuksi Tarkennettu haku.
Lähde:
Tarkennettu haku Googlessa
Virallinen termi ongelmajätteelle on nykyisin vaarallinen jäte. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus.
Akku- ja paristojätteestä erotellaan kierrätykseen kelpaava materiaali ja toimitetaan niitä hyödyntäviin teollisuuden tuotantolaitoksiin. Myös sähkö- ja elektroniikkaromusta pyritään ottamaan talteen mahdollisimman paljon hyödyntämiseen soveltuvia materiaaleja. Öljyjä voidaan kierrättää regeneroimalla ne uusiokäyttöön. Sivutuotteena syntyvää bitumia voidaan käyttää asfaltin ja kattohuovan valmistuksessa.
Osa jätteistä voidaan polttaa korkealämpötilapoltossa. Korkealämpötilapolttoon...
Salasanan vaihtaminen onnistuu Helmet-verkkokirjastossa vain, mikäli kirjastolla on ajantasainen sähköpostiosoitteenne. Mikäli näin ei ole, teidän pitäisi kaydä missä tahansa Helmet-kirjastossa uusimassa salasana. Varatkaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Valitettavasti emme kuvan perusteella pysty tunnistamaan lasilautasen alkuperää. Lautasen kuva kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle. Esimerkiksi Bukowskin sivuilta löytyy online-arviointi sekä Antiikki & Design-lehdellä on Kysy esineistä-palvelu.
Kyseessä on varmaankin Lotte Hammerin ja Søren Hammerin romaani Saastat (Bazar, 2011). Etsivä Konrad Simonsenista kertovasta dekkarisarjasta on suomennettu myös osat Kaikella on hintansa (Bazar, 2012) ja Yksinäisten sydänten kerho (Bazar, 2013).
Valo- ja piirroskuvia löytyy finna.fi-palvelusta, ks. esim. tämä haku, jossa on haettu sanoilla "interiööri" ja "jugend" ja rajattu aikaväliä vuosiin 1920 - 1929.Kirjoista kannattaa katsoa esim.Björkman, Johanna: Helsingin jugendHämäläinen, Pirjo: Jugend SuomessaLahtinen, Rauno: Turun jugendIkkunoiden osalta apua voi olla näistä kirjoista:Korhonen, Teppo: Suomalainen ikkunaMikkola, Juulia: IkkunakirjaValokuvien suhteen kannattaa olla sikäli tarkkana, että toisaalta jugend-tyyli oli 1920-luvulla jo pois muodista, ja toisaalta joissain talouksissa oli 1920-luvulla vielä kertaustyylinen sisustus. Tyylipuhdasta jugendia ei siis aina löydy.
