Lainojen uusimiskertoja on käytössä edelleen viisi. Uusiminen saattaa epäonnistua, jos kirjaan on varaus.
Myös maksukaton (30€) ylitys voi estää uusimisen. Alaikäisillä kortti lakkaa hetkeksi toimimasta, kun he täyttävät 18 vuotta.
"Lainojen uusiminen on kätevintä Helmet-haun omissa tiedoissa. Voit uusia lainat myös soittamalla tai tulemalla paikan päälle kirjastoon. Lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 30 euroa tai enemmän, et voi uusia lainojasi." Käyttösäänöt
Martti Helan säveltämä ja sanoittama laulu "Lehtokerttu laulaa pihapuissa" alkaa juuri näin. Laulu sisältyy nuottiin Hela, Martti: "Sininen sikermä : nuorten lauluja" (WSOY, 1956).
Hei!
Helmet-kirjastossa on lainattavissa Evankelis-luterilaisen kirjan tunnustuskirjat, josta on luettavissa Yksimielisyyden ohje. Kirjan voit varata tästä https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1821318
Tunnustuskirjat voi lukea myös Internetistä osoitteesta https://tunnustuskirjat.fi/
Mahdollisesti lisätietoja voisi saada tästä Olli-Pekka Vainion teoksesta Luterilaisen vanhurskauttamisopin kehitys Lutherista Yksimielisyyden ohjeeseen, jonka voi varata tästä https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1676491
Silmäilin kyseisen painoksen. Alkuperäistä venäjänkielistä ei ollut mahdollista saada vertailtavaksi.
Huomasin sen, että kirjassa mainitaan tuo vuosilukumerkintä 188' aina vain sellaisissa kohdissa, joissa syytettynä oleville luetaan syytteitä ja viitataan heidän rikoksensa tekoajankohtaan. Tällöinkin tarkka päivämäärä ja kuukausi kerrotaan, vuosi ilmoitetaan tuolla tavalla heittomerkillä ja tapahtumapaikka lyhennetään alkukirjaimeen, N:n kaupungissa. Kaikki muut luvut - päivämäärät, mitat, rahayksiköt - mainitaan tarkasti luvuin. Henkilöistä myös käytetään täysipitkiä nimiä. Tolstoin tekstissä on ranskankielisiä ilmaisuja ja ne on suomennettu alaviitteissä. Välillä jotakin asiaa on tarkennettu alaviitteessä suomentajan huomautuksin....
Olet varmaan jo ratkaissut ongelman, koska lainasi ovat nyt uudella eräpäivällä.
Helmet kirjastossa kirjojen uusimisen voi tehdä itse viisi kertaa. Kirjaudu sisään Helmet sivulle omiin tietoihin tai Taskukirjasto sovellukseen.
Kirjautumiseen tarvitset kirjastokorttisi ja siihen liitetyn nelinumeroisen tunnusluvun, pin-koodin.
Lainat voi uusia myös kirjastossa. Soittamalla (kysymme kirjastokorttisi numeron) tai tulemalla paikan päälle (mukana on silloin kirjastokortti tai kuvallinen henkilöllisyystodistus.)
Lainoja ei voi uusia, jos:
laina on uusittu jo viisi kertaa. (Silloin täytyy tulla kirjaston tiskille laina mukanaan palauttamaan ja uusimaan se.)
laina on myöhässä neljä viikkoa.
lainassa olevaan aineistoon on varauksia....
Äänikirjat ovat lainattavissa vain sen kirjaston kortilla, josta äänikirja löytyy. Kirjastokortin saa muihinkin kuin oman kunnan kirjastoon, mutta se täytyy käydä hakemassa henkilökohtaisesti, koska henkilöllisyys tarkistetaan aina kirjastossa paikan päällä ennen kortin luovuttamista.
Hei, ikävä kyllä Argentiinasta ei ole viime vuosina ilmestynyt suomenkielisiä matkaoppaita. Keski-kirjastoissa aihetta sivuavia kirjoja löydät tästä listasta https://keski.finna.fi/List/1179908. Mikään näistä ei ole varsinainen matkaopas.
Tein Google-haun sanoilla Argentiina matkaopas ja sieltä tuli esim. linkit Argentiina: matkakohteet, matkaopas ja parhaat nähtävyydet (matkailublogi.org),
15 parasta vierailukohteita Argentiinassa / Matkaoppaat | Paras matkapaikka. Vinkkejä turisteille ja matkailijoille! (topworldtraveling.com) ja
Kohteena Argentiina: Parhaat matkavinkit – Argentiina, Matkat 2021– Etelä-Amerikka | Matkusta Expedian kanssa. Toivottavasti hakua tutkimalla löydät tarvitsemaasi tietoa.
Suomi ei ollut Euroopan ainoa maa, jossa kotoperäistä malariaa esiintyi, mutta pohjoisin maa se oli. Maailman pohjoisin kotoperäinen malariatapaus tiedetään Utsjoelta. Malaria oli yleinen ja vakava sairaus, johon sairastuttiin ensimmäisen kerran 1600-luvulla. Viimeisin epidemia koettiin sotavuonna 1944. Lisää tietoa löytyy esim. tästä Ylen artikkelista:
Malarian historia Suomessa | Akuutti | yle.fi
Hei
Emme näillä tiedoilla löydä kirjastosta vastausta. Taulu kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla tai kysyä taidearviointia. Esimerkiksi Bukowskin huutokauppa-sivustolla,
josta löytyy Online-arviointi. https://www.bukowskis.com/specialists
Myös Hagelstamin huutokauppojen sivuilla löytyy tietoa taideteosten arvioinnista. https://www.hagelstam.fi/
Näiltä sivuilta voi kysyä tietoa mahdollisesta tekijästä.
Myös Pikku Galleria Vaasassa saattaa tarjota arviointipalvelua.
Kyseessä taitaa olla sananalasku eikä kokonainen runo.
Lause löytyy Risto Rekolan kokoamasta omakustanteesta Kuu on nuarten miästen aurinko: 36 500 suomenkielistä sananlaskua. Books.google.fi
Lähdeluettelon mukaan sitaatti löytyy teoksesta Suuuri sitaattisanakirja, jonka on toimittanut Jarkko Laine.
En saanut teosta käsiini tarkempaa tarkastusta varten.
Olisikohan kyseessä kukaties Lemillä Etelä-Karjalassa sijaitseva Lahnajärvi, joka mainitaan Paasilinnan romaanissa Suomalainen kärsäkirja? Kirjassa seikkailevan Emilia-norsun emäntä Lucia Lucander (alkujaan Sanna Tarkiainen) oli "kotoisin Lemiltä, jossa hänen vanhemmillaan oli ollut pieni maatila. -- Lucian entinen kotitila sijaitsi ihan kirkonkylän liepeillä kauniin Lahnajärven rannalla." (s. 216–217)
Voisikohan etsimäsi äänikirja olla L. M. Montgomeryn Jane of Lantern Hill suomennokset Jane Victoria 1 ja Jane Victoria 2: Jane Victoria tulee kotiin. Teoksen on suomentanut Raimo Meltti ja ne on luettu äänikirjoiksi c-kaseteille vuosina 1995 ja 1996.
Juoni ei kaikilta osin vastaa kuvaamaasi, mutta varsin monia yhtäläisyyksiä kyllä löytyy.
Äänikirjat kuuluvat vielä Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jane of Lantern Hill suomennettiin uudelleen vuonna 2013 ja se sai nimekseen Jane ja saaren kutsu (suom. Sisko Ylimartimo).
https://www.finna.fi/Record/helmet.2081272
Voit lukea lisää teoksesta esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A...
Campanella-kuoron ”Joulumme vuosisadat” -cd-levyn tekstilipukkeen mukaan Melchior Vulpiuksen säveltämän kaanonin alkuperäinen nimi on ”Die Wurzel Jesse”. Sillä nimellä en löytänyt nuotteja kirjastojen kokoelmista, mutta verkosta löysin esimerkiksi tällaiset:
http://www.moderatocantabile.com/medias/files/canon-die-wurzel-jesse.pdf
https://www.vrijeschoolliederen.nl/en/song/die-wurzel-jesse/
Liisa Enwaldin mukaan Jesse on Iisain latinalainen vastine. Iisai oli Daavidin isä.
Lähde:
Enwald, Liisa: Iisain ruususta armon kyyhkyyn kirjassa Enwald, Liisa: On ruusu putkahtunna : kirjoituksia joululauluista (Liisa Enwald, Esko Karppanen; ntamo, 2014)
Kyseessä voisi tuntomerkkien perusteella olla Daniel Bergmanin vuonna 1989 ohjaama ruotsalainen elokuva "Kajsa Kavat" (suom. Kaisa Kullanmuru), joka perustuu Astrid Lindgrenin alkuperäisteokseen. Elokuva on saanut Suomen ensi-iltansa helmikuussa 1991 ja se on esitetty YLE TV2:ssa ainakin joulukuussa 1995.
Lisätietoja elokuvasta:
Elonet
Svensk Filmdatabas
IMDb
Väkivaltaviihdettä ja sen vaikutuksia on tutkittu vuosien varrella valtavan paljon. Suosittelisin tekemään hakuja Google scholar -hakupalvelussa (scholar.google.com). Hakusanoiksi voi laittaa esimerkiksi mediaväkivalta tai mediaväkivalta AND lapset. Englanninkielisiä tutkimuksia löytyy vielä paljon enemmän ja niitä voi hakea esimerkiksi haulla media violence on children.
Selkeän yleisesityksen aiheesta voi myös lukea Kansallisen audiovisuaalisen instituutin sivuilta: https://kavi.fi/ikarajat/yleistieto/symbolit/vakivalta/. (Luettu13.2.2023)
Vanamo-kirjastoista löytyy aiheeseen liittyen ainakin pari kirjaa, joskaan teokset eivät ole ihan uusia:
Bacon, Henry. Väkivallan lumo: elokuvaväkivallan kauheus ja...
Tätä on kysytty usein aikaisemminkin. Siteeraan vanhempaa vastausta.
Voit tutkia yksittäisen helmet-kirjaston lehtivalikoimaa helmet-aineistohausta näin: kirjoita Helmet-hakuruutuun sana aikakauslehdet, rajaa tulosta kohdasta Aineisto (Lehti) ja kohdasta Sijainti (Kirjasto). Tässä tulos esim. Arabianrannan kirjaston aikakauslehdistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Saikakauslehdet__Ff%3Afacet…
Nimimerkki "M. S." oli työläisrunouden pioneereihimme lukeutunut Matti Saarinen (1860–1939).
Saarinen oli kiertokoulun käynyt muonamiesperheen poika. 17-vuotiaana hän siirtyi Turkuun, työskenteli renkinä, vanginvartijaoppilaana ja merimiehenä. Solmittuaan avioliiton vuonna 1888 hän siirtyi tehdastyömieheksi (ensin viini- ja oluttehtaalle, sittemmin sokeritehtaalle). Tehtaalaisena Saarinen tempautui aktiivisesti mukaan työväenrientoihin. Vuodesta 1898 hän esiintyi Länsisuomen Työmiehen avustajana ja vuosina 1900–02 lehden toimitussihteerinä. Pian suurlakon jälkeen hän perustuslaillisen yhteistoiminnan kannattajana jätti jyrkille linjoille lähteneen työväenliikkeen ja ryhtyi lihakauppiaaksi. Saarinen rikastui, kääntyi uskonnolliseksi...
Laki 358/1962 yksityisistä teistä on annettu vuonna 1962. https://finlex.fi/fi/laki/alkup/1962/19620358
Liitteenä asian käsittelyyn liittyvät asiakirjat sekä asian täysistuntokäsittelyyn liittyvät otteet pöytäkirjoista.
Asiakirjoissa on hallituksen esityksen tekstin jälkeen laki- ja talousvaliokunnan mietintö. Sen alussa on lueteltu ne asiantuntijat jotka ovat olleet valiokunnassa kyseessä olevasta asiasta kuultavina. Mietinnön lopussa on lueteltu ne valiokunnan kansanedustajajäsenet, jotka ovat osallistuneet asian käsittelyyn valiokunnassa.
Pöytäkirjoissa on otteet peräkkäin kyseisen asian 1.-3. täysistuntokäsittelystä. 1. käsittely alkaa pöytäkirjan sivulta 2654, 2. käsittely sivulta 2662 ja 3. käsittely...
Helmet-kirjastoista löytyy aiheen mukaisia teoksia hakusanoilla masennus ja lääkkeet, esimerkiksi Jenny Rostainin kirjoittama kirja Irti masennuslääkkeistä (Bazar 2021). Tässä linkki hakutuloksiin.
Ylen sivulla on artikkeli (Yhä useampi aloittaa masennuslääkityksen – Mia Mattila on yksi niistä, jotka eivät pääse lääkkeistä irti: “Tarjolla on vain menolippuja”, 27.1.2020), jossa puhutaan masennuslääkkeiden vieroitusoireista. Artikkelissa viitataan Lancet Psychiatryssa vuonna 2019 julkaistuun Mark Horowitzin artikkeliin Tapering of SSRI treatment to mitigate withdrawal symptoms. Kyseisen artikkelin koko teksti on luettavissa edellä olevasta linkistä.
Tutkija Stevie Lewis pohtii julkaisussa British Journal...
