Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta ja/tai sen kirjoittajasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Monet hieman vanhemmat hissit ovat mainitsemaasi ovetonta ylös ja alas menevää tyyppiä. Uusiin hisseihin sen sijaan pitää nykyään turvallisuussyistä aina asentaa ovi.
Ks. EU:n hissidirektiivi
Torakoiden häviämisestä entisen Neuvostoliiton alueelta löytyy Wikipedia-artikkeli, jonka lähdeviitteistä löytyy lisätietoa. Ilmeisesti torakoiden häviäminen Venäjällä ja naapurimaissa on todellinen ilmiö, mutta sen syistä ei ole varmaa tietoa: syiksi on esitetty esimerkiksi luontaisia kannanvaihteluita ja jätehuollon parantumista.
Ei löytynyt mitään viitteitä siihen suuntaan, että torakat olisivat maailmanlaajuisesti vähenemässä. Vaikka hyönteiskannat ovat yleisesti taantumassa, monet torakkalajit ovat erittäin kestäviä ja pärjäävät hyvin.
Alonzo (tai Alonso) on espanjalainen versio nimestä Alfonso, joka puolestaan perustuu germaaniseen nimeen Adalfuns. Se tarkoittaa jaloa, taisteluun valmista.
Lähteet:
Baby Name Meaning: https://nameberry.com/babyname/alonso
Name Doctor: https://www.name-doctor.com/meaning/alonzo
Liikennevaloissa näkyvä pieni valkoinen valopiste on joukkoliikenteen liikennevaloetuuksiin viittaava merkkivalo.
Valopilkkuun ei tarvitse tavallisen autoilijan tai jalankulkijan kiinnittää mitään huomiota, koska se antaa tietoa joukkoliikenteen kuljettajille sekä huoltohenkilökunnalle.
Kyseinen merkkivalo esimerkiksi ilmoittaa raitiovaunun tai linja-auton kuljettajalle, että hänen liikennevälineensä on havaittu ja että sen kulkeminen risteyksestä vaikuttaa vihreän valon kestoon.
Joukkoliikenne-etuuksien ilmaisemisessa ja kontrolloimisessa on käytetty valkoisen merkkivalon lisäksi aikaisemmin erilaisia valomajakoita esimerkiksi raitiovaunujen liikennevaloetuuksissa.
Lähteet:
https://yle.fi/a/3-7043153
http://www.liikennevalot.info/...
Musiikin käytöstä netissä ja somessa löytyy tietoa tekijänoikeusjärjestö Teoston sivulta:
https://www.teosto.fi/tapahtuman-striimaus-luvat-musiikin-striimaukseen
Tietoa luvista löytyy myös Suomen musiikintekijät -etujärjestön sivulta:
https://musiikintekijat.fi/neuvonta/ohjeita-live-streamaukseen
Voit tarjota äänitettä ottamalla yhteyttä haluamaasi kirjastoon. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastoon tai muuhun Outi-kirjastoon hankintaehdotus on kätevintä tehdä hankintaehdotuslomakkeen kautta.
Droonien torjumista äänikanuunan tai vastaavan laitteen avulla on tutkittu Korea Advanced Institute of Science and Technology -yliopistossa vuonna 2015, ks. juttu PC Worldissa ja tutkimusartikkeli. Tutkimuksen mukaan ääni voi aiheuttaa toimintahäiriön gyroskoopissa ja droonin putoamisen alas.
Kotimaisen kielten keskuksen Vanhan suomen sanakirjasta löytyy sanalle Lasku myös astiamerkitys. Linkki sanakirjaan
Artikkelin mukaan sana Lasku viittaa sanaan Flasku, joka tarkoittaa leiliä tai pottua eli pulloa. Linkki sanakirjaan.
Tarkoitat ilmeisesti tuttua 7-sävelistä melodiaa, joka tunnetaan nimellä ”Shave and a haircut, two bits”. Se kuullaan usein jonkin toisen kappaleen lopussa. Se voi esiintyä myös pelkästään rytminä, esimerkiksi koputuksena. Charles Hale käytti tätä melodiaa kappaleessaan ”At a Darktown Cakewalk” vuonna 1899. Sitä on käytetty muissakin tuon ajan kappaleissa. Ruotsissa melodia tunnetaan nimellä ”Kvart över elva, halv tolv” ja sitä on käytetty esimerkiksi Bronzol-makeismainoksessa (”Hälsan för halsen – Bronzol”). Shave and a haircut, two bits nuotinnettuna ja äänitteenä:https://en.wikipedia.org/wiki/Shave_and_a_HaircutSuomenkielinen Wikipedia-artikkeli:https://fi.wikipedia.org/wiki/Shave_and_a_HaircutWhy does everyone knock the same way?:...
Ehdottaisin Markku Partisen ja Anne Huutoniemen kirjaa Nuku hyvin (Docendo, 2020), jonka ensimmäinen painos ilmestyi 2018 nimellä Uniterveyskirja : nuku hyvin, voi hyvin.
"Nuku hyvin on ensimmäinen suomalainen, kaikenkattava tietokirja unesta, jokaiselle terveydestään kiinnostuneelle. Kirja perustuu tieteen uusimpiin tutkimustuloksiin ja siinä käsitellään unen tarpeen vaihtelua, uni-valverytmin rikkoutumista, unihäiriöiden syntyä ja hoitoa sekä keinoja unettomuuden välttämiseksi. Kirjan ohjeilla voi jokainen oma-aloitteisesti korjata unettomuuttaan tai parantaa unensa laatua."
Toinen varteenotettava vaihtoehto on Leeni Peltosen ja kumppanien Uni ja unettomuus (Otava, 2022).
"Miksi nukkumisesta on tullut niin vaikeaa? Unettomalle satelee...
En löytänyt suomenkielistä painettua käännöstä Finna.fi:stä. Laura-tietokannan mukaan suomennoksia on 6 kappaletta, niiden tekstit löytyvät tietokannasta, https://laura.uniarts.fi/savellys/morgen-op-6610. Kuitenkaan näiden yhteydessä ei ole tietoa siitä, onko teksti julkaistu "kansissa" eikä niitä löytynyt hakemalla tekijöillä Finna.fi:stä. LiederArchive'n tiedoissa ei mainita suomennoksia, https://www.lieder.net/lieder/get_author_texts.html?AuthorId=1730.
Ikävä kyllä emme onnistuneet jäljittämään vuosien 1994-1995 Joka Poika -lehtien vuosikertoja. Tuohon aikaan lehti kulki nimellä JP tai JiiPee. Wikipediassa kerrotaan, että lehdessä ilmestyi Ted Cowanin piirtämä sarjakuva Billy Binnsin ihmerillit. Voisiko kyse olla tästä sarjakuvasta? Google-haulla löydät siitä kuvia ja voit verrata, vastaavatko ne muistikuviasi etsimästäsi sarjakuvasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/JiiPee
Lasten ulkohousujen kaavoista katso esim. Ottobre 4/2022, 4/2021 ja 4/2020 sekä maksullisista kaavoista Jujunan Softshell Collection.
Tilastotietoja ei ole, mutta esimerkiksi Ottobre Kids on usein kysytty lastenvaatteiden ompelulehti. Kirjoista suosittuja ovat esimerkiksi Paapiin kaavakirja vauvoille/lapsille.
Kirjastosta löytyy Jujunan eli Jenni Kulmalan kirjat Opi piirtämään kaavoja: hulmuavat hameet, Opi piirtämään kaavoja: mukavat alushousut sekä Taitava kaavasurffaaja. Lisäksi Ompelun musta kirja on tulossa.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa ei ole yhtään Krasznahorkain teosta unkarin kielellä. Helsingin alueella löytyy kaksi teosta Helka-kirjastojen kokoelmista: Sátántangó ja Megy a világ ovat lainattavissa Kaisa-talosta.Muilta Suomen kirjastoalueilta löytyy muutama teos. Näistä voi tehdä kaukolainapyynnön. Krasznahorkai, László Finnassa.
Linnut kuulevat yleensä korkeita ääniä heikommin kuin ihminen ja muut nisäkkäät. Lintujen enemmistö kuulee tarkimmin 200–9 000 hertsin taajuiset äänet. Lajikohtaisia eroja toki esiintyy: esimerkiksi punatulkku kuulee äänet 25 000 hertsiin eli värähdykseen sekunnissa, kyyhky taas voi erottaa matalia ääniä kymmenen hertsin taajuudella.Linnuilla on ilmiömäinen kyky erottaa äänen taajuuden ja voimakkuuden vaihtelua. Vaikka peräkkäisten äänten taajuusero ei olisi prosenttia suurempi, lintu kuulee ne erillisinä, samoin jopa puolen millisekunnin välein toistuvat äänet, kun ihmisellä vastaava raja-arvo on satakertainen.Lähde: Pertti Koskimies & Markus Varesvuo, Tiesitkö tämän linnuista?
