Ulla Heinon kirjoittama Ahlaisten historia (1979) on pääkaupunkiseudulla lainattavissa Helka-kirjastojen kokoelmista, esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talosta tai Museoviraston kirjastosta. Helmet-kirjastojen kokoelmiin teos ei kuulu.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Ahlaisten+historia%22&type=A…
Voi lukea teoksen myös digitoituna. Digitoidut teokset aukeavat alla olevista linkeistä:
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Ahlaisten+historia%22&type=A…
Jonkin verran muodin maailmaan sijoittuu Hildegaard Erlundin Tyttö ja hattu.
Kerstin Thorvallin nuortenkirja Tyttö huhtikuussa kertoo asiasanoituksen mukaan muotiopinnoista.
Dekkareita, jotka sijoittuvat muodin maailmaan:
Gardner Erle, Stanley Vaalea kultakaivos
Maria Lang, Silkkiä samettia
Arhippa Pirkko, Murha on sydämen asia
Maria Langin kirjoissa muotia ja vaatetusta kuvataan aina tarkasti, vaikkeivät tapahtumat sijoittuisikaan muotitaloon niin kuin tuossa Silkkiä samettia –teoksessa. Agatha Christien Kolmas tyttö kertoo muotitietoisista nuorista.
Finnan hakutulos teoksista asiasanoilla muoti ja kaunokirjallisuus, jotka on julkaistu ajanjaksolla 1960-1970.
Kirjasampo.fi hakutulos muoti 1960-luku, mutta osa näistä...
Samaan kysymykseen löytyy aiempi vastaus: Mistä nimi Salatut elämät tulee?
Vaikuttaisi siltä, että nimi viittaa yksinkertaisesti juuri sarjan henkilöiden salaisuuksiin, joita he eivät halua paljastaa muille.
Saa syödä -sivuston mukaan "kananmunat voi säilyttää niin jääkaapissa kuin huoneenlämmössäkin, kunhan lämpötila on tasainen. Paras paikka kananmunille olisi kylmäkomero tai viileä huone, sillä optimaalisin säilytyslämpötila kananmunille on 12–14 astetta. Jääkaapin lämpötila on tyypillisesti 2-6 astetta."
Lue lisää: https://www.saasyoda.fi/kananmunat
Kyseessä saattaisi olla Hannele Huovin lyhyen lyhyt lastenruno nimeltä Jäljet, joka on löytyy mm. kokoelmasta Hiiri mittaa maailmaa (2019). Teoksen voi varata Vaski-verkkokirjastosta.
80-luvulla julkaistuja lapsilukijoille suunnattuja tietopuolisia delfiiniaiheisia kirjoja ovat ainakin Erkki Wessmanin Ystävämme delfiinit (Lehtimiehet, 1985) ja Michael Foxin Nick-Nick pullonokka (WSOY, 1986). Kaunokirjallisuudesta voisi mainita pari aivan 90-luvun alussa ilmestyttä kirjaa: Margaret Davidsonin Yhdeksän unohtumatonta delfiiniä (WSOY, 1991) ja Jacques Breuilin Tomi ja delfiinien salaisuus (Kirjatoimi, 1991). Kelpaisikohan jokin näistä?
Suomen murteiden sanakirjasta löytyy jaamistamiselle useitakin merkityksiä. Niistä kysymyksessä viitattuun asiayhteyteen sopivin lienee "puhua pitkään t. hitaasti". Jaamistelun vaikutus kuulijaan voi olla samanlainen kuin jaarittelun, mutta aivan synonyyminä sitä ei voi kuitenkaan pitää: jaamisteluun ei välttämättä sisälly jaarittelulle ominaista asiattomuutta.jaamistaa - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) jaaritella - Kielitoimiston sanakirja
Hei!Kyseessä taitaa olla kotiin-sanan murremuoto. Kotia-muotoa käytetään ainakin pohjalaisissa murteissa. Konsonantin kahdentuminen tullee-verbissä viittaa vahvasti pohjoispohjalaisen murrealueen suuntaan.
Omia sukujuuriaan voi etsiä esimerkiksi sivustolla https://fi.geneanet.org/. Hakuun voi syöttää sukuun kuuluvan nimen mielellään sadan vuoden takaa ja tuloksista voi nähdä esivanhempien nimiä, perhesuhteita, syntymä- sekä kuolinajat. Myös muiden sivustojen kuten esimerkiksi https://www.myheritage.fi tai https://www.familysearch.org/fi/ avulla voi etsiä sukulaisia, tosin osa palveluista vaatii rekisteröitymisen ja osassa on lyhyt ilmainen kokeilujakso, jonka jälkeen palvelu on maksullinen.Lisätietoa sukututkimuksesta kannattaa kysyä Suomen sukututkimusseurasta ja sivustolla kerrotaan myös hyviä vinkkejä kuinka päästä alkuun. https://www.genealogia.fi/
Vesijättömaista ei näytä olevan erillisiä karttoja. Oman rantakiinteistön tiedot voi tarkistaa Maanmittauslaitoksen asiointipalvelusta. Linkki sivulle.Lue myös yhteiset alueet sivu.Vesi.fi sivustolta löytyy lisää tietoa erilaisista vesiaiheista. Linkki.Vertaamalla nykyisiä ja entisiä karttoja, voi löytää vanhoja vesijättömaita. Vanhat kartat, ilmakuvat ja asiakirjat Maanmittauslaitoksen sivuilla.
Hei,aihe on hieman haastava, sillä synnytystä on historian saatossa pidetty yksityisenä ja intiiminä tapahtumana. Vielä 1800-luvulla raskaana olevaa tai vastasynnyttänyttä äitiä pidettiin yleisesti saastaisena. Synnytykset tapahtuivat piilossa. Tässä muutama taideteos, jotka löysin:Artikkelin kuvituskuvassa synnytystä esittävä maalaus 1800-luvun Turusta: Näin esiäitimme synnyttivät: Olisitko itse uskaltautunut samaan? - MTVuutiset.fiFrida Kahlon teos My birth: My Birth, 1932 by Frida KahloAnatomy of the Gravid Uterus (1774): Historical Anatomies on the Web: William Hunter HomeMuut lähteet:Ahola M. (2010) Synnytyksen historia. Yle. Synnytysten historiaa | Akuutti | yle.fi
Helsingin Henki oli kaupungin henkilöstölehti, joka ei ilmesty enää. Ensimmäinen painettu lehti ilmestyi vuonna 1989 ja viimeinen ilmestyi vuonna 2021. Alkuun lehti jaettiin kaupungin toimipisteisiin ja myöhemmin kaupungin henkilöstölle kotiosoitteisiin. Vanhoja, painettujen lehtien näköisversioita voi selata Issuu-palvelussa. Kun kaupungin uusi intra julkaistiin vuonna 2022, Helsingin Henki sulautui osaksi sitä.
Ainakin Vaski-kirjastoissa näyttäisi olevan paljonkin!Tässä muutama:Syntykeho eli miten juosta pakoon ilman jalkoja / Reetta Vuokko-Syrjänenhttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.4223616?sid=4903843821Muuntohiili / Richard Morganhttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.3658986?sid=4903842621Mustaa lihaa : kyberpunk-antologiahttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.2919924?sid=4903844133
Keskustakirjasto Oodissa on akustisten soitinten studio, joka on äänieristetty.https://tilavaraus.hel.fi/search?textSearch=Akustisten+soitinten+studioVoit varata tilan käyttöösi Varaamossa:https://tilavaraus.hel.fi/
Anton Tšehovin kertomus O vrede tabaka on ilmestynyt suomeksi nimellä Tupakan vahingollisuudesta vuonna 1906 kokoelmassa Kertomuksia 1. Kääntäjäksi mainitaan Robert Arnold Seppänen. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_25778Markku Lahtela suomensi kertomuksen samalla nimellä, mutta lisä maininnalla ”yksinpuhelu”. Suomennos julkaistiin näytelmämonisteena.https://www.dramacorner.fi/sv/pjaser-och-forfattare/tupakan-vahingollisuudestaMartti Anhavasuomensi näytelmän nimellä Tupakoinnin haitoista vuonna 2009.https://naytelmat.fi/play/tupakoinnin-haitoistahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Rob._A._Sepp%C3%A4nen
Aiheesta kertovaa tietokirjallisuutta, johon voi tutustua.Jokisalo-Neumann, Kerstin: Serbia : tähtäimessä turvattu tulevaisuus? (Like 2014)Prunk, Janko: Slovenian historia (Kirja-Aurora 2004)Turpeinen-Saari, Pirkko: Lupa olla julma : näin Nato-maat ja Suomi toimivat, kun serbien kansanmurha toteutettiin YK:n silmien alla : tosikertomus valheista, juonitteluista ja pommeista (Viestintä M. Saari Oy 2020)Vihervuori, Marita: Tervetuloa helvettiin : välähdyksiä Jugoslavian perintösodasta (Otava 1999)Johnstone, Diana: Jugoslavia ja Nato : narrien ristiretki (Like 2007)Suomalainen, Nina: Suomalaisten kovat paikat : Länsi-Balkan 1992-2008 (Tammi 2008)Koskinen, Pirkko K.: Kosovon paikka : Balkanilla, historiassa ja tulevaisuudessa (WSOY 2000)...
Ainakin Yrjö Varpio on Lauri Viita : kirjailija ja hänen maailmansa -teoksessaan niistämisen kirjaimellisen tulkinnan kannalla: "Kolehdinkantovaiheessa kirkonmeno on ehtinyt käännekohtaansa: pappi on vilkaissut kanttoriin, koska ei halua jatkaa saarnaansa, rahvas on väsynyt istumaan kirkonpenkissä ja niistää nenää." (s. 96)
Hei,maatuskoiden valmistus aloitettiin Venäjällä 1800-luvulla. Ensimmäisen prototyypin teki Sergei Malyutin, jota pidetään venäläisen tyylin perustajana. Tämän jälkeen lelujenvalmistaja Vasiliy Zvezdochkin alkoi veistämään nukkeja puusta ja ne saivat nykyisen nimensä maatuska. Itse maatuskanukke ei kuitenkaan ole venäläinen keksintö, vaan sen esikuva on 1890-luvulla Japanista Moskovaan tuotu sisäkkäisistä viisaannäköisistä, kaljuista mieshahmoista koostuva leikkikalu Fukuruma. Lähteet: Maatuskojen historiaa - Suomi-Venäjä-SeuraMaatuskoja - Kotus
Valitettavasti en löytänyt kirjaa antamillasi tiedoilla mistään, mutta löysin teoksen Reconstructing old age : new agendas in social theory and practice / Chris Phillipson. Voisiko kyseessä olla etsimäsi teos?
Tällä hetkellä kyseinen teos on saatavana Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa (Unioninkatu 35, p. 1912 2547) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjastossa (Alppikatu 2, p. 7750 4762 tai 020 160 6060).
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa noudatetaan sellaista kaukolainasääntöä, että jos teos löytyy jostakin pääkaupunkiseudulla olevasta tieteellisestä kirjastosta, niin sitä ei kaukolainata, vaan voidaan olettaa asiakkaan pystyvän noutamaan sen itse kyseisestä kirjastosta. Jos taas teos on saatavissa tai varattavissa...
