Jesperin nimipäivää vietetään Suomessa 20.10. Silloin on myös Kasperin ja Kaunon nimipäivä. Jesper on pohjoismainen versio germaanisesta Jasperista, joka on Kasperin rinnakkaismuoto. Kaspar oli kristillisen mytologian mukaan yksi niistä kolmesta viisaasta miehestä, joka kunnioitti Jeesuksen syntymää läsnäolollaan. Kasper/Kaspar-nimen alkuperä sanotaan juontavan juurensa babylonialaisesta kulttuurista ja tarkoittavan rahastonhoitajaa. Ruotsissa Jesperin nimipäivää juhlitaan 26.7. ja Kasperin 6.1. Aikaisemmin Kasperin nimipäivä oli Ruotsin kalenterin mukaan 20.10. eli meidän nykyinen päivä.
Etunimistä löytyy tietoa teoksesta Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulta www.kotus.fi löytyy tietoa Helsingin nimistöstä. (http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk125/helsinki). Nimestä Merihaka kerrotaan, että tämän täytemaalle rakennetun asuinalueen nimi on luotu liittyen nimeen Hakaniemi. Hakaniemen nimi taas on ollut alun perin vain niemen nimi, myöhemmin se on muuttunut tarkoittamaan aluetta.
Internetin vapaan tietosanakirja Wikipedian artkkeli (http://fi.wikipedia.org/wiki/Merihaka) kertoo, että Merihaka-nimen alkuperästä on olemassa kaksi käsitystä; toisen mukaan alueen nimi tulee nimestä Hakaniemi, toisen mukaan taas alue on nimetty rakennusyhtiö Hakan mukaan.
Tässä muutamia internet-linkkejä, joista voit kysellä soluasuntoja. Jos olet opiskelija, erityisesti kaksi ensimmäistä osoitetta voivat auttaa. (Kannattaa yrittää kysellä, vaikka et opiskelija olisikaan.)
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö: http://www.hoas.fi/
Suomen opiskelija-asunnot SOA ry: http://www.soa.fi/
Nuorisotiedotuskeskus Kompassi, sivulta 'Asuminen': http://www.kompassi.info/page.asp?_item_id=317
Nuorisoasuntoliitto ry: http://www.nal.fi/fi/etusivu/
Asuntohelppi: http://www.asuntohelppi.fi/index.html
Kirjastokortti täytyy päivittää, kun sen omistaja täyttää 18 vuotta. Silloin hän ei ole enää oikeutettu ilmaisiin varauksiin, joten kirjaston asiakastiedoissa oleva asiakasryhmä täytyy muuttaa nuoresta (15–17-vuotiaat) aikuiseksi, ilmaiset varaukset kun annetaan asiakasryhmän perusteella.
Kirjastokortin päivittäminen onnistuu helposti missä tahansa HelMet-kirjastojen eli Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan vain kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Päivitys hoituu palvelutiskillä ihan muutamalla klikkauksella, ja samalla voit tarkistaa, että muut asiakastietosi ovat ajan tasalla. Vantaan kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http...
VASKI-kirjastoista ainakin Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston nuortenosasto Stoorista löytyy useamman yläkoulun oppiaineen oppikirjoja. Oppikirjoja on hankittu kokoelmaan näytteenomaisesti. Kustakin oppiaineesta on hankittu jokin sarja. Uudet sarjat löytyvät avohyllystä ja kirjaston varastosta löytyy myös vanhempia oppikirjasarjoja. Myös varastokirjoissa sovelletaan näytteenomaisuutta - eli kaikkia ei varastoida. Oppikirjoista on varastoitu hieman kattavammin ainoastaan äidinkielen ja kirjallisuuden yläkoulun oppikirjoja.
Voit etsiä oppikirjaa kirjaston tietokannasta http://www.vaskikirjastot.fi kirjoittamalla hakukenttään haluamasi oppiaineen nimen (esim. "matematiikka") ja "yläkoulu".
Näytteenomaisuuteen on päädytty, koska...
Älykkyyden testaamisesta on olemassa jonkin verran kirjoja. Niissä on osia, joilla voi testata myös loogista päättelykykyä. Esimerkiksi seuraavat kirjat:
De Carlo: Psykologiset pelit ja leikit ; Gale: Mensa-älyjumppa ; Carter: Älytreeni
Älykkyyden testaamisesta löytyy tietoa myös internetistä Suomen Mensan sivuilta. Osoite on http://www.fi.mensa.org/
Ajattelusta on olemassa paljon kirjoja. Esimerkiksi Elämisen taito-sarja osassa 4 on hyvä artikkeli otsikolla Tehoa ajatteluun.
Kerrot myös olevasi opiskelemassa uutta asiaa. Ehkä olisi kiinnostavaa tutustua seuraaviin teoksiin: Otala: Osaajana opin tiellä ; Paane-Tiainen: Oppijaksi aikuisena ; Peltonen: Uusiin opintoihin aikuisena
Pääkaupunkiseudun kirjastoilla ei valitettavasti ole yhtenäistä luokitusjärjestelmää, koska Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa järjestelmäänsä ja muut YKL:ää. Helsingin kaupunginkirjaston luokituksesta löytyy verkkoversio osoitteessa http://hklj.kirjastot.fi/. Sitä selailemalla selviää esim. että Helsingin luokka 2.4 viittaa ruotsinkieliseen romaani-, ja novellikirjallisuuteen, kun taas näytelmät löytyvät luokasta 2.3 ja vastaavasti suomenkieliset kaunokirjalliset teokset luokista 1.4 ja 1.3.
Yleinen kirjastoluokitus löytyy samoin verkosta osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/. Sama kirja on siis pääkaupunkiseudun eri kirjastoissa luokitettu eri luokkiin. Esim. Astrid Lindgrenin kirja Melukylän lapset on Helsingissä luokassa 1.4.,...
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi mainitaan, että Ariela ja Ariella -nimet ovat Arielin sisarnimiä. Ariel tarkoittanee hepreaksi jumalan leijonaa.
Sariellan selitystä siitä ei suoraan löytynyt. Sari on Saaran muunnos. Saara on heprean ruhtinatar, prinsessa. Ella on Elinan (Helenan) tai Eleonooran lyhennys. Englannissa ajatellaan sen tarkoittavan kaunista keijukaista. Helena on alkuaan kreikan loistavaa, säteilevää merkitsevä sana.
Lisää merkityksiä löydät Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta.
Jukka Virtanen ja Juha Vainio ovat suomentaneet englantilaisen joululaulun The twelve days of christmas nimellä Joulun kaksitoista heilaa. Sanat löytyvät useista joululaulukokoelmista, esimerkiksi Joululaulujen helmiä, Joulu on taas : 120 kaikkien aikojen joululaulua, Suuri toivelaulukirja 10.
Nimenmuutosten taustalla oli suomalaisuusaate. Sukunimien suomalaistaminen alkoi jo 1800-luvulla, mutta J. V. Snellmanin 100-vuotispäivänä vuonna 1906 järjestettiin suuri nimenmuutto, jolloin yli 30000 henkilöä vaihtoi nimensä. Vuoden 1935 nimikampanjan järjestäjänä toimi Suomalaisuuden Liitto. Tällöin nimenmuutoksia tehtiin eniten Kalevalan päivänä, Snellmanin päivänä, Hakkapeliittain päivänä (6.11) sekä uuden vuoden aattona. Vuonna 1935 suomalaistettiin yhteensä 74064 henkilön nimet.
Sirkka Paikkala käsittelee Se tavallinen Virtanen -väitöskirjassaan (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/se_tavallinen_virtanen) 1930-luvun nimikampanjoita. Sivulta 525 alkaen Paikkala esittelee...
Kiitos ja kiitoksia tarkoittavat samaa ja niillä on siis sama alkuperä.
Kiitos on sanan yksikkömuoto, kiitoksia taas monikko. Kielitoimiston sanakirja
Janne Saarikivi pohtii tutkielmassaan sivulla 276 sanan Kiitos etymologiaa. https://edition.fi/suomalaisugrilainenseura/catalog/view/11/1/130-1
Voit käydä lukemassa New York Timesia American Resource Centerissä. Se sijaitsee Helsingin Yliopiston Fabiania-rakennuksessa Unioninkatu 36. American Resource Center on avoinna maanantaista perjantaihin 9-20 ja lauantaisin 9-16.
http://www.usembassy.fi/servlet/PageServer?FrameSet=arc.html
Ostaminen onkin sitten jo hankalampaa, Resource Center ei tietenkään vanhoja numeroitaan myy. Ehkäpä he kuitenkin voivat antaa vinkkejä vanhojen numeroiden hankkimisesta. Tietopalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-17.
Voisit yrittää myös Internetin verkkokaupoista, osto- ja myyntipalstoilta, keskustelupalstoilta. Hämeenlinnan makupaloista löytyy hyvä luettelo: http://www.htk.fi/kirjasto/makup/yritys3b.htm
Kolme toivomusta ja Väärin toivottu saduissa kerrotaan miehestä, joka tapaa metsässä haltijan ja saa esittää vaimonsa kanssa kolme toivomusta. Nälkäinen mies toivoo makkaran. Vaimo suuttuu tyhmästä toivomuksesta ja toivoo, että makkara roikkuisi miehen nenässä. Viimeinen toive meneekin siihen, että mies saa makkaran pois nenästään.
Satu löytyy nimellä Väärin toivottu kirjasta Lapsuuden satuaarre, Otava 1987 sekä nimellä Kolme toivomusta kirjasta Hoffman, Mary: Otavan suuri satukirja, Otava 2001.
Suurin keko koko Euroopassa on löydetty Nummi-Pusulasta. Se oli vuonna 1990 kaksi metriä korkea, läpimitaltaan keskimäärin 5,8 m ja tilavuudeltaan yli 26 kuutiometriä. Korkein keoista on Ypäjältä löydetty 2,6 metriä korkea keko.
Lähteet: Suomen kuvalehti 1993, nro 31, sivut 32-33 (myös kuva) ja Hölldobler Bert: Muurahaiset; Art House 1996 (ISBN=9518841942) s.207
Kyseessä on peli nimeltä Lawn Bowling (Lawn Bowls), jota pelataan viheriöllä. Kenttä on jaettu ratoihin, joita on yleensä 8. Peliä voi pelata neljällä eri tavalla: kaksinpelinä, nelinpelinä, kolmen joukkueena tai neljän joukkueena. Pelin kulku on seuraava: aluksi pieni valkoinen pallo eli maalipallo (”jack”) vieritetään radan pintaa pitkin keskiöön. Sitten pelaajat vierittävät vuorotellen kuulia tavoitteena päästä mahdollisimman lähelle maalipalloa. Tämä vaatii taitoa, sillä kuulien epäkeskisyys (epäsymmetrisyys) aiheuttaa suunnasta poikkeamista. Pelaajan on valittava sopiva tähtäyslinja ja tunnettava nurmen ominaisuudet (”feel the green”). Parhaassa tapauksessa kuula osuu maalipalloon, joka siirtyy vastustajan harmiksi lähemmäksi omia...
Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannattaa tarkistaa nimikysymykset, sillä siellä on melkoinen tietopankki etunimistä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet niko. Vastaukseksi saat seuraavan tiedon: lähtönimenä on Nikolaus tai Nikodemus (niko=voitto, laos=kansa). Nikolaosta on pidetty merenkulkijoiden suojelupyhimyksenä. Tunnetaan myös hyväntekijänä. Useissa maissa hän tuo lahjoja lapsille jouluna.
Marjut on Marian hellittelymuoto (pikku Maria). Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Merkitys saattaa tutkijoiden mukaan olla esim. toivottu lapsi, näkijätär, herratar. Nimi on myös...
Lumia nimi voi pohjautua latinan kieleen. (Lumen = valo) Se voi siis olla minkä maalainen nimi tahansa. Toisaalta nimi voi olla saanut alkunsa myös suomen kielen lumi-sanasta, jolloin se siis on ihan suomalainen nimi. Osoitteessa http://www.etunimet.net/nimipaiva.html#l voi käydä katsomassa harvinaisempien nimien nimipäiväehdotuksia. Tässä luettelossa on Lumian nimipäiväksi ehdotettu 1.11., jolloin vietetään Pyryn päivää. Toki voi itsekin keksiä päivän, jolloin haluaa nimipäivää vietettävän.
Ilkka Remes on kirjoittanut novellin "Pimeän uhrit" Suomen kuvalehden vuoden 2000 numerossa 1. Kyseessä on jännitysnovelli. Lähde: Aleksi-tietokanta, jolla voi hakea lehtien viitetietoja (maksullinen, käytössä kirjastoissa).
Kotikoneelta on internetissä vapaasti käytettävissä "Sanojen aika" -sivusto, joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/
Pudotusvalikosta löytää kirjailijan, kirjailijoiden henkilötiedot, tuotannon ja lähteitä. Lisäksi mukana on tekstinäytteitä sekä kirjailijoiden omia sanoja ja makuasioita. Ilkka Remeksen tuotanto löytyy "Sanojen ajasta" ja omaan kirjastoon kannattaa lähteä listan kanssa kyselemään kirjoja ja lehtiä, joista artikkelit löytyvät. Vanhempia lehtiä säilytetään...
Matkasuunnitelmiin ja matkasuuntaan liittyviä ajatelmia löytyy Valittujen Palojen kokoelmasta Ajattomia mietteitä (1997), matkoista löytyy myös kokoelmasta Suuri ajatelmakirja (2006). Sinikka Salokorpi on toimittanut kokoleman nimeltä Pieniä sanoja sinulle, joka olet lähdössä matkalle (1990). Kiinalaista viisautta matkalla olosta löytyy Pertti Seppälän valikoimasta kokoelmasta Kiinalaista elämänviisautta (2006). Maija Paavilaiselta löytyy mietekirja nimeltä Reissunainen (2004).
Matkoihin eivät suoraan liity, kuitenkin liikkeellä oloon ja elämänfilosofiaan: Robert Louis Stevensonin Kävelyretkistä ja Henry David Thoreaun Kävelemisen taito. Mieleen tulee myös Santiago del Compostella pyhiinvaellusretkiä kuvaavat lukuisat kirjat.
