Kirjastoissa on runsaasti eläin- ja hevosaiheisia kirjoja. Jos kaikki
hyllyssä olevat on luettu, kannattaa kysyä hiukan vanhempia kirjoja,
joita voi löytyä varastosta. Tässä muutamia kirjailijoita: Jane Ayres
(esim. Myllytila-sarja), Thomas Brezina ( esim. Seitsemän tassua ja Penny), Bonnie Bryant (Tallikaverit-sarja), Lucy Daniels (Eläinten arkki), Maria Eränen (Kastanjan majatalo)ja Päivi Lukkarila (Venla-sarja.) Lisävinkkejä saa kirjastosta.
Ainakin Rovaniemen kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat kirjat:
· Akujärvi, Anja: Morottajan suku, ISBN 0000455354
· Luostarinen, Usko: Lyhyt kertomus Inarin Kyröistä ja heidän elinympäristöstään, ISBN 952-91-2336-1
Oulun yliopiston kirjastosta puolestaan teos
· Jäske, Eros: Törmäsillä : Törmänen-sukututkimuksia, ISBN 951-96651-7-X
Kirjat voi pyytää kaukolainoiksi lähimmän kirjaston (siis Järvenpään) kautta.
Alla on lista Mark Twainin teoksista ilmestymisjärjestyksessä. Suomennoksen nimi ja alkuperäinen ilmestymisvuosi on mainittu sulkeissa teoksen perässä, mikäli se on suomennettu. Lisäksi Twainin tuotannosta on julkaistu suomeksi kokoelmia, joihin sisältyy yksittäisiä tarinoita listassa mainituista kertomuskokoelmista. Näitä ovat ainakin Mark Twainin parhaat (1963), Parhaat humoreskit (1971), Varastettu valkoinen elefantti ja muita tarinoita (1990) ja Kannibalisimia junanvaunussa ja muita tarinoita (2001).
(1867) The Celebrated Jumping Frog of Calaveras County (ei suomennettu)
(1868) General Washington's Negro Body-Servant (ei suomennettu)
(1868) My Late Senatorial Secretaryship (ei suomennettu)
(1869) The Innocents Abroad (Jenkkejä...
Esimerkkejä sekä äidinkielen että matematiikan harjoituksia käsittävistä nettisivustoista löytyy esimerkiksi seuraavista osoitteista:
Äidinkieli
http://www.tkukoulu.fi/~jpaakkin/harjoitukset/ai.html
http://norssi.oulu.fi/suomi/
http://www.peda.net/veraja/pielavesi/heinamaki/portportalpielavesiheina…
Matematiikka
http://www.saunalahti.fi/lesippon/matematiikka/
http://www.perunakellari.fi/ma.html
http://www.netikka.net/marita/matematiikka.htm
http://www.tkukoulu.fi/vlinkit/db/mat/ak.html
Sivustoja löytyy enemmänkin hakusanoilla ’äidinkielen harjoituksia’ ja ’matematiikan harjoituksia’. Rajauksen voi tehdä hakusanalla ’peruskoululaisille’.
Tammen julkaisemalle äidinkielen ja kirjallisuuden Kirjakuja-sarjalle ei ole internetsivustoja.
Sanonta liittyy varmaan Narkissos myyttiin.
Wikipedian mukaan:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Narkissos
Ovidius: Muodonmuutoksia
Täytettyään kuusitoista vuotta Narkissos lähti vaeltamaan metsään, jossa nymfi Ekho huomasi hänet. Ekho rakastui Narkissoksen ulkonäköön ja alkoi seurata häntä. Mitä kauemmin hän seurasi Narkissosta, sitä enemmän hän tätä himoitsi, mutta hän ei voinut kuin odottaa, koska Hera oli aiemmin rangaistuksena tämän suulaudesta estänyt tätä puhumasta ensin. Kohta Narkissos pysähtyi ja huusi tovereitaan: "Kuka on täällä?", johon Ekho vastasi: "Täällä!" Hämillään nuorukainen jatkoi: "Tule tänne!", ja Ekho vastasi samoin. Uudelleen ja uudelleen Narkissos huusi, ja äänen pettämänä lopulta pyysi: "Yhtykäämme täällä!", johon...
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sanakirja kertoo, että viita tarkoittaa: tiheä nuori lehtipuumetsikkö, tiheikkö, vesakko.
Sanonta on ylätyylinen. Kielitoimiston sanakirja
VASKI-kirjastoista ainakin Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston nuortenosasto Stoorista löytyy useamman yläkoulun oppiaineen oppikirjoja. Oppikirjoja on hankittu kokoelmaan näytteenomaisesti. Kustakin oppiaineesta on hankittu jokin sarja. Uudet sarjat löytyvät avohyllystä ja kirjaston varastosta löytyy myös vanhempia oppikirjasarjoja. Myös varastokirjoissa sovelletaan näytteenomaisuutta - eli kaikkia ei varastoida. Oppikirjoista on varastoitu hieman kattavammin ainoastaan äidinkielen ja kirjallisuuden yläkoulun oppikirjoja.
Voit etsiä oppikirjaa kirjaston tietokannasta http://www.vaskikirjastot.fi kirjoittamalla hakukenttään haluamasi oppiaineen nimen (esim. "matematiikka") ja "yläkoulu".
Näytteenomaisuuteen on päädytty, koska...
Sijaantuloperillinen saa perintöosuuden tilanteissa, joissa perittävän perillinen on joko kuollut tai luopuu perintöosuudestaan. Perittävä voi kuitenkin määritellä testamentilla kuinka perintö jaetaan, jos perillinen kieltäytyy siitä.
Suomen lain mukaan "Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä. Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan." Finlex, luku 2, Sukulaisten perintöoikeudesta, 2§. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Perintökaaressa on käytössä kolme parenteelia I, II ja III. Parenteeleja ovat ...
Teoksessa OTAVAN suuri ensyklopedia 9 : sukunimi - turbiini, hakusanan "suomen kirjallisuus" kohdalla käsitellään myös 1960 - 70 -luvun osallistuvaa kirjallisuutta. Teos löytyy monen kirjaston käsikirjastosta. Sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Muita aiheesi kannalta hyödyllisiä lähdeteoksia ovat mm.
LAITINEN, Kai : Suomen kirjallisuuden historia. 1991/1997.
SUOMEN kirjallisuushistoria 3 : Rintamakirjeistä tietoverkkoihin. 1999.
Intiaaninimistä ei nähtävästi ole mitään suomenkielistä luetteloa. Intiaanikieliähän on jo Pohjois-Amerikassa useita kymmeniä, eikä mitään yhtenäistä nimikäytäntöä ole olemassa. Joitakin englanninkielisiä nettisivuja näyttää löytyvän: http://www.20000-names.com/female_native_american_names.htm ja http://www.bchealth.com/services/birthcenter/nativeambabynames.shtml. Suomeksi ilmestyneessä kirjassa 'Valitse nimi lapselle' (toim. Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katarina Krabbe, useita painoksia) löytyy luetteloita erikielisistä
nimistä. Yllämainitussa nettiosoitteessa www.20000-names.com
on myös muunkielisten nimien luetteloita.
WSOY:n teoksen Uusi suomi-englanti suursanakirja (Hurme, Raija)mukaan mylly-peli on englanniksi nine-men´s morris tai pelkkä morris; pelata myllyä on play morris.
Kirjailija Merja Jalosta löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, osa 3. Toi. Ismo Loivamaa.BTJ 2001.
Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto 1996.
Jälkimmäisessä kirjassa on hiukan tietoa myös Merja Jalon lapsuudesta ja nuoruudesta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aikaisemminkin kysytty Merja Jalosta. Pääset tutkimaan vastauksia osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakusanaksi kirjailijan nimen.Vastauksissa neuvotaan kirjoja ja www-sivuja, joista saat tietoa kirjailija Merja Jalosta.
Parhaiten tietoa hänen lapsuudestaan saat kysymällä kirjailijalta itseltään. Merja Jalolle (oikealta...
Loru on ä-kirjaimen kohdalla Aale Tynnin toimittamassa ja Maija Karman kuvittamassa Satuaapisessa. WSOY:n kustantama Satuaapinen on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1955. Siitä on useita painoksia, viimeisin vuodelta 1997 (16. p., ISBN 951-0-04159-9).
Loru kuuluu näin: Ärripurri itkun alkaa, äksyilee ja polkee jalkaa. Sen jälkeen seuraa lasten vuoropuhelu (tavuviivoitettuna niin kuin lorukin):
Lassi: Ärripurri on ihan kuin Liisa. Liisa on välistä yhtä äkäinen.
Liisa: Eipäs, eipäs, eipäs, eipäs, eipäs.
Anni: Hyi, Lassi, älä ärsytä Liisaa.
Rimbaud'n runo Humaltunut venhe löytyy Sarkian kokoelmasta Runot (1944) sivulta 662. Alkuperäinen runo Le bateau ivre löytyy Rimbaud'n teoksesta Poésies complètes sivulta 88.
Aiheesta voi hakea kirjallisuutta esim. hakusanoilla "alkoholi, alkoholijuomat, ruokaohjeet, ruoanvalmistus, viinit, alkoholikulttuuri". Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta www.kuopio.fi/kirjasto (Verkkokirjasto Salli). Hakusana kirjoitetaan tarkennetun haun asiasanakenttään, termejä voi yhdistää ja-sanalla (esim. "alkoholi ja ruoanvalmistus").
Alkoholin käytöstä ruoanvalmistuksessa löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista: Berens, Christer: Ruokaa ja viiniä; Bon appétit: alkoholijuomat ruoanvalmistuksessa; Karjalainen, Yrjö: Portviini; Kemppainen, Jouni K.: Puolikuiva siiderikirja; Sinivirta, Jukka: Elämäniloa ja samppanjaa; Töringe, Sanna: Liköörikirja: makuja luonnosta ja puutarhasta.
Alkoholikulttuurista...
Kirjailija Kaari Utriolta on julkaistu vuodesta 1968 alkaen kymmeniä historiallisia romaaneja ja tietokirjoja. Lienee mahdotonta valita niistä tunnetuimmat. Tietoa kirjailijasta ja hänen laajasta tuotannostaan esimerkiksi kaunokirjallisuuden verkkopalvelun Kirjasammon sivuilta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175904013124
Vanhat Helsingin Sanomien numerot löytyvät mikrofilmattuina Pasilan kirjastosta. Kirjastossa on digitaalinen mikrofilmien lukulaite, jolla voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mikrofilmeistä voi myös ottaa paperikopioita. Kopioiden hinta on 0,50 € / kopio, ja niiden koko on A3.
Lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fi. Valitse Pasilan kirjasto ja Mikrofilmien lukulaite.
Alla olevasta linkistä löydätte Pasilan kirjaston yhteystiedot.
Helsingin Sanomien vanhat numerot ovat luettavissa mikrofilmeiltä myös Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Niissäkin on mahdollisuus mikrofilmin kopiointiin ja digitaaliseen tallentamiseen. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-...
Kun olen kuollut löytyy esimerkiksi Pohjanpään vuonna 1941 julkaistusta kokoelmasta Mustarastas ja hänen valittujen runojensa kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan.
Turun yliopiston emeritusprofessori
Kalevi Wiik on tutkinut suomalaisten alkuperää käyttäen hyväkseen genetiikan, arkeologian ja kielitieteenkin tuoreimpia tutkimustuloksia. Tältä pohjalta hän on pyrkinyt vastaamaan kysymyksiin, keitä me suomalaiset olemme ja mistä me tulemme.
Wiik on julkaissut aiheesta kirjan nimeltään Suomalaisten juuret, Atena 2004. Kirja on saatavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Toisessa teoksessaan Eurooppalaisten juuret, Atena 2002, hän jo käsitteli aihetta. Tiivistetysti hänen tutkimuksensa pyrkii osoittamaan, että geeniperimältään suomalaiset poikkeavat suhteellisen vähän muista eurooppalaisista ja haastaa aikaisemmat käsitykset alkuperästämme.Wiikin teoria on saanut osakseen kritiikkiä.
Wiikin teorian...
Tietoja kuvataiteilija Feliks Ojasesta on seuraavissa julkaisuissa:
* Kuvataiteilijat 1986. S. 320
Sijainti: Jyväskylän kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
* Kotilainen,Simo
Felis Ojanen - Tourujoen maalari.
Tutkielma ; Jyväskylän yliopisto. Taidehistoria
Jyväskylä, 1992
Sijainti: Jyväskylän yliopiston kirjasto
* Jylhä, Rakel, Taiteilija ja hänen jokensa
Kajastus 1969 : 3 siv. 18-20
sijainti: Jyväskylän yliopiston kirjasto
* Sorjonen, Kyösti, Kaupungin taideteokset kertovat.
Jyväskylä ; Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 1978: 6 s.2
sijainti: Jyväskylän kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
* Hänninen, Hilpi, Jyväskylän taiteilijat kyltti- ja koristemaalareina
Jyväskylä : Jyväskylän kaupungin...
