Kirjailija Merja Jalosta löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, osa 3. Toi. Ismo Loivamaa.BTJ 2001.
Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto 1996.
Jälkimmäisessä kirjassa on hiukan tietoa myös Merja Jalon lapsuudesta ja nuoruudesta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aikaisemminkin kysytty Merja Jalosta. Pääset tutkimaan vastauksia osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakusanaksi kirjailijan nimen.Vastauksissa neuvotaan kirjoja ja www-sivuja, joista saat tietoa kirjailija Merja Jalosta.
Parhaiten tietoa hänen lapsuudestaan saat kysymällä kirjailijalta itseltään. Merja Jalolle (oikealta...
On ihan sopivaa vastata kiitokseen kiitoksella. Tällöin kiitoksensaaja kiittää kiitoksenantajaa kauniista eleestä eli kiitoksesta.
https://www.lily.fi/blogit/halo/ota-vastaan-kiitos/
Maagi ja maagikko liittyvät magiaan, jonka esim. Wikipedia määrittelee seuraavasti:
Taikuus (magia, noituus) tarkoittaa ihmisen pyrkimystä vaikuttaa maailmaan hallitsemalla yliluonnollista. Yliluonnollisen hallintaan pyritään esimerkiksi rituaalisten tekojen ja toimitusten eli taikojen, erityisten taikaesineiden, ja rituaalisen kielenkäytön eli loitsujen avulla. Joskus taikuuden harjoittamiseen tarvitaan myös erityinen paikka.
Lue lisää http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoinen_magia
Maagin määritelmä Wikipediassa:
Maagi (kreikan sanasta μάγος ja muinaispersian sanasta maguš) tarkoittaa nykykielessä magiikkaa eli yliluonnollisia taikavoimia hallitsevaa ihmistä – noitaa, taikuria, tietäjää tai šamaania.
Lue lisää http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Martti Haavion runossa "Hiirulaisen hieno maja oli vanha kenkäraja."
Kyseinen runo löytyy ainakin kirjoista Eläinrunojen kirja, Peukaloputti, Pikku Pegasos ja Pieni Aarreaitta III.
Myös Rodney Peppen kuvakirjassa Hiiriperhe rakentaa talon hiiriperhe tosiaan rakentaa vanhaan ruskeaan kenkään talon.
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm löytyy aiheesta useampiakin opiskelijoiden tekemiä opinnäytteitä. Linda on käytettävissä kirjastoissa. Hakusanalla kiusa? ja yhdistämällä se hakusanoihin laps? tai varhaiskasv? tulee Lindasta mm. tällaisia viitteitä:
Talo, Johanna. Kiusataanko jo päiväkodissa? Pro gradu -työ: Turun yliopisto, kasvatustiede. 2000.
Oikarinen, Saija. Kiusaamisilmiö päiväkodissa : tapaustutkimus erään päiväkodin kuusivuotiaiden lasten ja henkilökunnan näkemyksistä kiusaamisesta. Kandidaatintyö: Oulun yliopisto, Oulun Kasvatustieteiden yksikkö, Varhaiskasvatuksen koulutus. 2001.
Laitinen, Terhi. Kiusaaminen päiväkodissa. Pro gradu -tutkielma: Helsingin...
Persicaria amplexicaulis -nimellä on useita synonyymejä. Kasvi tunnetaan myös tieteellisillä nimillä Bistorta amplexicaulis, Polygonum amplexicaule, Polygonum oxyphullum ja Polygonum speciosum. Englanniksi siitä käytetään myös nimellä mountain fleece.
Suomeksi julkaistusta perennakirjallisuudesta kasvin suomenkieliseksi nimeksi löytyy verikonnantatar.
"Konnantattaret tuntee tiheistä, monikukkaisista tähkistään ja tuuheista, maanpinnan hyvin peittävistä lehdistään. Meillä on viljelyssä yleensä vain kahta lajia, vuori- ja isokonnantatarta. On olemassa monia muitakin viljelynarvoisia lajeja, kuten meillä harvoin kasvatettu tyylikkään näköinen verikonnantatar (Bistorta amplexicaule, ruots. blodpilört), jolla on kirkkaanpunaiset, pitkät...
HelMet -verkkokirjastossa kirjoittamalla hakusanaksi "kaunokirjoitus" saatte vastauksena listan kirjaston aineistoon viittaavia tietoja, joista uskon löytyvän sopivat teokset. Ne voi sitten käydä hakemassa kirjastosta tai varata netistä tai kirjastokäynnin yhteydessä.
Heittiötä tai lurjusta merkitsevä hunsvotti on lainaa ruotsin samaa merkitsevästä sanasta hundsfott. Tämä alasaksasta lainattu sana on alkuaan ollut hyvin karkea herjaus, joka on sananmukaisesti tarkoittanut narttukoiran sukuelintä. Suomen kirjakielessä hunsvotti on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1786 piipunrassin merkityksessä.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Tässä tapauksessa tiedostomuoto ei kerro mitään itse tiedostosta. Todennäköisesti käytetty sähköpostiohjelma muuttaa sille itselleen tuntemattomat tiedostomuodot .dat päätteisiksi. Voiko liitetiedoston avata suoraan sähköpostiohjelmasta valitsemalla käytettävä ohjelma (winzip, autocad)?
Jos tiedät että tiedosto on pakattu voit avata sen winzip ohjelmaan ja purkaa sen ihan normaaliin tapaan. Mikäli et omista kyseistä ohjelmaa, sen saa haettua internetistä osoitteesta www.winzip.com . Mikäli tiedosto ei ole pakattu voi sen yrittää avata suoraan AutoCadissä. Jos tiedosto ei aukea suoraan, voi tiedosto päätteen yrittää muuttaa manuaalisesti käyttöjärjestelmässä AutoCad-muotoon. AutoCadin kotisivut löytyvät osoitteesta www.autocad.com .
Jos...
Olen selannut toistakymmentä nimikirjaa, mutta valitettavasti niissä ei ollut näistä nimistä edes mainintaa.
Nimi Meera näyttää viittaavan Aasiaan päin, internetistä löytyi mainintoja esim. Meera-nimisistä näyttelijöistä. Vastaan tuli myös Äiti Meera, jonka hänen hindulaiset seuraajansa uskovat olevan pyhän äidin ruumiillistuma.
Internetistä löytyi myös tieto, että Karjalan murteissa venna l. venni merkitsee niinipuuta eli lehmusta. Nimi tunnetaan myös harvinaisena ainakin Ruotsissa ja Italiassa. Suomessa se tuntui olevan yleisempi sukunimenä kuin etunimenä.
Etsiskelin englanninkielisiä artikkeleita aiheesta. Lähes kaikissa lähteissä neuvottiin, että vesipesu juoksevassa vedessä on paras tapa päästä eroon vihannesten ja hedelmien torjunta-aineylijäämistä.
Kuoriminen kannattaa erityisesti silloin kun kyseessä on hedelmä tai vihannes, joka sitoo kuoreensa paljon torjunta-aineita. Persikat ja omenat ovat tutkimusten mukaan tässä suhteessa vaarallisimpia. Ulkomaiset omenat kannattaa siis aina kuoria. Environmental Working Groupin sivustolla on tutkimustuloksiin perustuva listaus hedelmistä/vihanneksista, jossa ensimmäisenä oleva sisältää keskimääräisesti eniten torjunta-aineita jne. Persikka pärjäsi tutkimuksessa huonoiten (sen kuorihan on hyvin pehmeä ja huokoinen). Parhaiten pärjäsivät...
Väitöskirjatutkija on henkilö, joka tekee aktiivisesti väitöskirjaansa. Väitöskirjan kirjoittaminen on tutkijanuran ensimmäinen askel. Usein näkee käytettävän myös nimityksiä tohtorikoulutettava tai nuorempi tutkija. Tieteentekijöiden liiton mukaan nimikkeen tulisi olla joko väitöskirjatutkija tai nuorempi tutkija.
https://www.acatiimi.fi/6_2017/14.php
Seuraavassa Politiikasta-lehden artikkelissa avataan hyvin yliopiston tutkijahenkilökunnan nimikkeitä:
https://politiikasta.fi/keita-yliopiston-tutkimushenkilokuntaan-kuuluu-ja-mita-he-tekevat-tyokseen/
Etsimänne laulu "Viipuri, Tammisuo, Kärstilä" sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuun Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä (toim. Marja-Leena Helin-Strebel, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1988).
Teos on lainattavissa Lappeenrannan maakuntakirjastossa ja Imatran kaupunginkirjastossa, joista voitte tilata sen omaan lähikirjastoonne.
http://www.heilikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_lif…
http://www.rautjarvi.fi/fi/Palvelut/Vapaa-aika/Kirjasto
Ainakin Rovaniemen kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat kirjat:
· Akujärvi, Anja: Morottajan suku, ISBN 0000455354
· Luostarinen, Usko: Lyhyt kertomus Inarin Kyröistä ja heidän elinympäristöstään, ISBN 952-91-2336-1
Oulun yliopiston kirjastosta puolestaan teos
· Jäske, Eros: Törmäsillä : Törmänen-sukututkimuksia, ISBN 951-96651-7-X
Kirjat voi pyytää kaukolainoiksi lähimmän kirjaston (siis Järvenpään) kautta.
Tietokirjan sisältö käy rekisteritietojen valossa parhaiten ilmi asiasanojen kautta kirjan nimen lisäksi. Sen jälkeen täyykin teos saada tutkittavakseen sisältötiedon kartuttamiseksi. Tässä joitain vihjeitä kysytyistä aiheista, toivottavasti niistä on apua:
1.
Varto, Juha, Isien synnit : kasvatuksen kulttuurinen ja biologinen ongelma. Asiasanat kasvatusfilosofia, kasvatushistoria, kasvatustavoitteet, lapset, kasvatus,
vanhempi-lapsisuhde, vallankäyttö, yhteiskunnallinen muutos, koulukasvatus, nuoruus, sukupuoli.
2.
Metso, Tuija, Koti, koulu ja kasvatus : kohtaamisia ja rajankäyntejä / Tuija Metso, [Turku] : Suomen kasvatustieteellinen seura, 2004. Asiasanat: koti,
koulu, yhteistyö, vuorovaikutus, vanhemmat, opettajat,
sosiaalinen tausta...
Sanja on alkuperältään epäselvä naisennimi. Sen mallina ovat voineet toimia rakenteeltaan samanlaiset nimet, kuten Anja, Senja, Sonja tai Tanja. Kyseessä voi olla myös muunnos nimestä Sanna tai Sandra. Lisäksi alkuperäksi on tarjottu slaavilaisia sanja- ja senja-loppuisia nimiä. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Sanja on yhdistetty Aleksandraan. Ensimmäiset Sanjat nimettiin 1920-luvulla.
Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Tässä joitakin ompelukirjoja:
- Otavan suuri ompelukirja
- Elliot: Enemmän irti ompelukoneesta
- Knight: Kaikki ompelusta
- Sleigh-Johnson: Helppoja tekstiilitöitä
- Saramäki: Joka tyypin kaavakirja (sisältää kaavoja)
- Saramäki: Joka tyypin kaavakirja 2 (sisältää kaavoja)
- Smith: Ompelun abc
- Knight: Ompele, saumaa, sovita: opi ompelemaan vaatteita
- Singer: Kotiompelijan käsikirja
- Gummeruksen suuri ompelukirja
Kirjassa Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi sanotaan että Meiju on muunnos Meijasta, joka taas saattaa olla muunnos Merjasta. Ortodoksisessa kalenterissa Meijan nimipäivä on 5.11.
O: tarina on Pauline Rèagen alun perin vuonna 1954 julkaistu eroottinen, sadomasokistinen romaani. Ranskalaisteos on käännetty useille kielille, muun muassa suomeksi. Seppo Tuokon käännöstä on saatavilla Helsingin kaupunginkirjastoista.
Lisätietoa romaanista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Story_of_O
Pauline Rèage on pseudonyymi, jonka taakse kätkeytyi Anne Desclos -niminen journalisti ja kirjailija:
http://en.wikipedia.org/wiki/Dominique_Aury
