Kaunokirjallisuudesta löytyy runsaahkosti kuvauksia, jotka ovat melko särmikkäitä ja/tai raadollisia. Tässä muutamia hillitympiä teoksia ja lisäksi pari tietoteosta, jotka voisivat sopia tähän yhteyteen:
(Kertovat homojen ja lesbojen ihmissuhteista - eivät välttämättä sisällä suoria tai varsinaisia rakastelukohtauksia):
Esseet ja kaunokirjallisuus:
Nuutinen, Olli: Kommentteja kahteen elämään; Larsson, Jukka: Kantaja; Leavitt, David: Kiintymyksiä; Larsson, Jukka: Viettelijä; Forster, E.M.: Maurice; Larsson, Jukka: Kiusaaja; Leavitt, David: Perhetanssit; Ojala, Ossi: Toisenlainen rakkaustarina; Jansson, Tove: Nukkekaappi ja muita kertomuksia; Saisio, Pirkko: Kainin tytär; Ääriviivasi ihollani - naisten rakkausrunoja; Jansson, Tove: Reilua...
Yrjö Karilaksen teoksessa Suurmiesten seurassa vuodelta 1927 kuvaillaan Michelangelon Mooses-patsasta näin: "Ruumiin jokaiseen lihakseen, puvun jokaiseen poimuun on piirrettynä kansojen paimenen jäyheä, alkuperäisen voimakas luonne", selostaa taideteosta A. Dumas. "Kaksi kielekettä päälaella on häviämättömänä merkkinä Jumalan näkemisen otsalle jättämästä hohteesta".
J. H. Plumbin teoksessa Renessanssi vuodelta 1961 kerrotaan s. 220 näin: "Michelangelo varusti suuren Mooses-veistoksensa kahdella sarvella, jotka ovat olleet tämän profeetan tunnusmerkkinä siitä asti, kun Vulgata-käännöksessä oli 'valonsäteitä' merkitsevä sana tulkittu väärin sanaksi 'sarvet'."
Myös monilla www-sivuilla mainitaan sarvet käännösvirheeksi. Vulgata on...
Hei,
Englannin kielen ääntämiseen on HelMet-kirjastoissa tarjolla useita kokonaan englanninkielisiä oppimateriaaleja, mutta kuvailemasi tyyppistä aineistoa en valitettavasti löytänyt. Voisit kuitenkin kokeilla esimerkiksi seuraavia englanninkielisiä aineistoja. Näissä kaikissa on mukana CD-levyjä, joita voit kuunnella autossa:
Perfecting your English pronunciation / Susan Cameron (sis. kirja, 2 cd, 1 dvd), McGraw-Hill, 2012
English pronunciation in use. Intermediate: self-study and classroom use / Mark Hancock (sis. kirja, 4 cd), Cambridge university press, 2012
Speaking/ Cheryl Pelteret (kirja, 1 cd), HarperCollins, 2012
Kieliopin harjoittelua varten voit kokeilla seuraavia aineistoja:
Grammar to go / Maarit Luhtala, Lynn Nikkanen,...
Almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan seuraavaa:
'Jos nimi ei ole almanakassa, nimipäivä määräytyy kantanimen mukaan.'
Kustaa Vilkunan kirjan 'Etunimet' mukaan nimen alkuosana on muinaissaksan adal, adel 'jalo', mikä on hyvin tavallinen saksalaisissa naisennimissä (esim. Adelgunde, Adelheid, Adelhilde). Sakari Topeliuksen 8-osaisen 'Lukemisia Lapsille' -teoksen 'Adalmiinan helmi' -sadun prinsessan kaimoja kutsuttiin lyhyesti nimillä Aada, Aata, Minna ja Miina.
Näiden tietojen perusteella Adalmiina voi viettää nimipäiväänsä 16. joulukuuta Aadan, Aulin ja Aulikin kanssa. Vuosina 1908 - 1928 16.12. nimipäiväänsä vietti Adele.
Lisää nimipäivätietoutta löytyy seuraavista linkeistä:
Wikipedia - Vapaa tietosanakirja
http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Kyseessä on ”Hiljainen laulu”, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Kim Kuusi. Sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuri toivelaulukirja” -sarjan osasta 10. Eino Grön on tosiaankin levyttänyt sen, ja se löytyy monilta hänen levyiltään, esimerkiksi levyltä ”Lauluja rakkaudesta” (2011).
Väestörekisterikeskuksen etunimitilastoista löytyy tietoa siitä, milloin mitäkin nimeä on käytetty ja kuinka paljon. Kovin yksityiskohtaisia tietoja tilastosta ei kuitenkaan saa.
Eemi-nimeä on käytetty sekä miehen että naisen nimenä. Tilaston mukaan 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä nimi on ollut yhdeksällä miehellä ja alle viidellä naisella. Eemi yleistyi selvästi 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, jolloin nimen sai 204 miestä ja alle viisi naista. Vuosina 2000- 2009 Eemi annettiin nimeksi 334:lle miehelle ja tällä vuosikymmenellä Eemejä oli jo 1011.
Voit tarkastella tilastoja täältä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
WSOY:n teoksen Uusi suomi-englanti suursanakirja (Hurme, Raija)mukaan mylly-peli on englanniksi nine-men´s morris tai pelkkä morris; pelata myllyä on play morris.
Mihail Solohovin romaanista Hiljaa virtaa Don tehtiin elokuva vuonna 1957. Sen ohjasi Sergei Gerasimov. http://finnish.imdb.com/title/tt0051082/
Kirjastojen kokoelmista en valitettavasti tätä filmatisointia löytänyt. Elokuva ilmestyi DVD-julkaisuna vuonna 2005 ja sitä voi ostaa esimerkiksi kirjakauppa Ruslaniasta Helsingistä. Lapinlahdenkatu 1 C, 00180 HELSINKI Puhelin: 09-2727070
Kannattaa kysellä elokuvaa myös videovuokraamoista.
Digikanava Yle Teemalla elokuvaa esitetään huhtikuussa 2006
sunnuntaisin 9.4., 16.4., ja 23.4. klo 19.00
http://www.yle.fi/teema/elokuvat/kino_klassikko/id5263.html
"Rakkautta on..." -piirrosaforismeja on ilmeisesti julkaistu useissakin lehdissä, mutta en valitettavasti pystynyt selvittämään missä.
Kim Casalin "Rakkautta on..." piirrosaforismeja on julkaistu nyt myös kirjoina. Kouvolan kirjastossa on nämä kolme: "Rakkautta on..."
"Rakkautta on... ... yhteinen sävel"
"Rakkautta on... ... kaikkialla"
Aiheesta on etätietopalvelussa kysytty aiemminkin. Voit lukea vastauksen tästä osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9d85…
tai hae Kysy kirjastonhoitajalta palvelun Arkistosta hakusanalla Kim Casali.
Runo Linnunrata on vuodelta 1852, ja se löytyy Uuno Kailaan suomennoksena Topeliuksen teoksesta Runoja. Runoja sisältyy esim. Z. Topeliuksen Koottujen teosten osaan XI (4. p. v. 1949). Kyseinen runo on teoksessa sivulla 211. Kirjaa löytynee Helsingin seudun kirjastoistakin, mutta ainakin meillä Lappeenrannan maakuntakirjastossa se on, joten voit pyytää kaukolainaksi.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on runsaasti aiheeseesi mahdollisesti sopivia kirjoja, joita voit tiedustella lähikirjastosta. Seuraavasta listasta voit valita sopivalta tuntuvat kirjan nimet ja tekijät. Lista ei ole täydellinen, kysy lisää lähikirjastosta.
Anteeksiantaminen : tie tulevaisuuteen / Desmond Tutu ; suomentanut Ritva Hellsten KIRJA 2001
Biko / Donald Woods ; suom.: Aarne T. K. Lahtinen KIRJA 1978
Ei hunningolle tänään : afrikkalainen lapsuuteni / Alexandra Fuller ; suomentanut Sirpa Kähkönen KIRJA 2003
Ei hunningolle tänään : afrikkalainen lapsuuteni / Alexandra Fuller ; suomentanut Sirpa Kähkönen KIRJA 2004
Etelä-Afrikka - ihmisoikeudet - Suomen ulkopolitiikka / Tuure Junnila KIRJA 1988...
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kappale löytyy Johnny Lee Michaelsin cd-levyltä Musiikkia suomalaisiin tv-sarjoihin. CD 1
https://finna.fi
Samainen cd-levy löytyy Helmet-hausta, tosin ilmeisesti vajavaisilla luettelointitiedoilla. http://www.helmet.fi/record=b1408005~S9*fin
Rauno Lehtisen sävelmä Pink champagne löytyy myös Helmet-kirjastosta http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tPINK+CHAMPAGNE/tpink+champagne/1%2…
Kirjastot.fi:n Frank monihaun maakuntakirjastot haulla "vaaleanpunaista shampanjaa" saadaan myös muutamia muita äänitteitä. http://monihaku.kirjastot.fi/
Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta löytyy tietoa sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Vantaalla VHS-DVD digitointipisteitä näyttäisi olevan ainakin Hakunilan ja Tikkurilan kirjastossa. Tikkurilassa on digipaja , jonka ohjelmista kannattaa kysyä Tikkurilan kirjastosta, http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/… , yhteystiedot, http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/….
Kyseessä on USA:n presidentin Richard Nixonin uudelleenvalinnan jälkeen 1973 paljastunut poliittinen skandaali. Republikaanien agentit murtautuivat Demokraattisen puolueen päämajaan (Watergate-talo) tarkoituksenaan asentaa salakuuntelulaitteita ja valokuvatakseen asiakirjoja. Tämä tapahtui 17.7.1972. Murron takana oli Nixonin uudelleenvalitsemiskomitea. Kun Washington Post-lehden toimittajat ilmoittivat, että Valkoinen talo halusi vaientaa jutun, syntyi poliittinen kriisi joka 1974 johti Nixonin eroon.
Lammin historiasta löytyy jonkin verran tietoja Lammin kunnan kotisivuilla http://www.lammi.fi/ ,mutta saadaksesi kaiken mahdollisen selville kannattaa tutustua seuraaviin teoksiin:
Lammin pitäjän historia 1.Ruotsin vallan loppuun.(Lammin kunta, 1989) ja Lammi: kuvia ja kertomuksia pellavapitäjästä (Lammin kunta, 1989) sekä Stenius, Kirsti: Lammin kirkko: seurakunnan vaiheita (Lammin seurakunta, 1990).
Kiinnostavia ovat varmasti myös Uljas Kiurun kokoamat ja toimittamat Lammilaisia sotakuvatarinoita (Lammin kunta, 1997) ja Lammin henkilötarinat. Kysy kirjojen saatavuutta / kaukolainamahdollisuutta lähikirjastostasi.
Kannattaa olla yhteydessä TTS Työtehoseuran kotitaloustutkimukseen, jonka yhtenä erikoisalana on ammattikeittiötutkimus. Näin kerrotaan sivulla http://www.tts.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=187&Itemid=…
Aleksi -artikkelitietokanta antaa muutaman viitteen haulla
suurkeittiöt suunnittelu. Tässä kaksi tuoreinta:
Suurkeittiösuunnittelu vaatii yhteistyötä ja erikoisosaamista/ Huhtakangas, Pirjo
Aikakauslehti Kehittyvä elintarvike Vu/nro/sivu 2008 ; 1 ; 28-29 Huomautus Haastattelussa toimitusjohtaja Rita Pulli Suurkeittiö -Insinööritoimisto Rita Pulli Oy:stä
Käytännön kokemuksia suurkeittiön suunnittelu- ja toteutusvaiheista/ Kakko, Kirsti
Aikakauslehti Elintarvike ja terveys Vu/nro/sivu 2007 ; 5 ; 22-25
Kirjastot.fi...
Filosofian lisensiaatti on englanniksi Licentiate of Philosophy ja lyhenne Lic.Phil. Tieto löytyi Translatumin sivulta: http://www.translatum.fi/index.php?id=36 . Mistään suomalaisesta lähteestä en löytänyt luetteloa yliopistotutkinnoista ja niistä käytetyistä englanninkielisistä lyhenteistä. Tampereen yliopiston Informaatiotieteiden tiedekunnan tutkinnot on käännetty englanniksi ja heidän sivullaan käytetään samaa lyhennettä(Lic.Phil.)Lyhenteitä on käytetty myös muodoissa ilman pisteitä LicPhil tai L.Phil tai LPhil joissakin lähteissä.
Wikipedian sivulla on käytetty myös lyhenteitä Ph.L tai PhL filosofian lisensiaatin oppiarvosta (Licentiate of Philosophy)http://en.wikipedia.org/wiki/Graduate_degree . Ovatko ne sitten enemmän...
Ira on Raamatussa esiintyvä nimi, joka tulee hepreasta ja merkitsee valpasta. Raamatun Irat ovat miehiä, mutta Keski-Euroopassa Irasta tuli naisen nimi ja Irene-nimen lyhentymä.
Mira on Mirabellan ja Mirandan lyhentymä ja sitä voidaan pitää myös Mirjan kutsumamuotona. Slaavilaisessa nimistössä se yhdistyy sanaan mir, rauha.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
