Aivan uutta ja laajaa kirjastopalvelujen laatukäsikirjaa ei löydy.
Suomen tieteellisen kirjastoseuran laatutyöryhmä on tuottanut oppaan edistämään ja tukemaan korkeakoulukirjastojen laatutyötä.
Teos LAATU ratkaisee : laatutyön opas korkeakoulukirjastoille / Ari Rouvari ... [et al.]. - [Helsinki] : Suomen tieteellinen kirjastoseura, 2007.
Kirjastotyötä ja kirjastonhoitajien ammattitaitoa ja osaamista kuvailee teos KIRJASTO 2010 : lukijat, tekstit ja verkko / toim. Kaisa Hypén. - Helsinki : BTJ, 2009. Teoksessa etsitään vastauksia mm. kysymyksiin mitä kirjastonhoitajan pitäisi tietää? Teos on kirjastoammattilaisen käsikirja uuden vuosikymmenen haasteisiin.
Muita uusia kirjastoalan kirjoja:
OPAS informaatiolukutaidon opetukseen / Jessica...
John Donnen runoista on valitettavasti suomennettu vain muutamia. Myös aikaisemmin tietoverkkopalvelussamme on kyselty samaa, eikä ihme, sillä Donnehan on englantilaisen kielialueen klassikkorunoilijoita. Kysy kirjastonhoitajalta –palvelumme arkistosta löytyikin vastaus siihen mistä näitä Donnen suomennettuja runoja voi lukea:
Kirous (Parnasso 2006, nro 3, suom. Aki Salmela)
Auringonnousu (Tuhat laulujen vuotta, suom. Aale Tynni)
Naisen uskollisuus (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Kukka (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta (Runon suku, Otava, 1991, suom. Aila Meriluoto)
Kuolema-runosta löytyy internetistä Jukka Kemppisen suomennos (http://kemppinen.blogspot.com/2006/02/...
Osapiirustuksia ja ohjeita löytyy kirjasta Jouni Laiti: Tenolainen perinnevene (2003). Kirja löytyy Inarin kunnankirjaston kokoelmista http://lappi.verkkokirjasto.fi
Tromssan museon aikakauslehti Ottarin numero 3/85(nr.154) Elvebåten sisältää kuvia ja nimenomaan Tornionjoen jokiveneen piirustuksia.
Televisiosarja, jonka ohjasi Kaarlo Hiltunen ja jonka pääosaa näytteli Lauri Leino valmistui 1971. Kajaanin kirjastosta osasivat vastata, että kuvaukset on tehty Kuhmossa, Lentualla ja monessa muussa paikassa Kuhmossa.
Tapio Nousiaisen runokokoelmista saattaisi löytyä hakemanne runo, jossa elämää on verrattu räsymattoon mustine ja värikkäine raitoineen. Nousiainen on julkaissut mm. seuraavat runokokoelmat: Valitut runot, 1981, Kultaa ja multaa, 1976, Sineä ja savea, 1976 sekä teoksen Leipää ja suolaa - kolme psalmien kirjaa, 1988.
Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista.
Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
http://www.artsignaturedictionary.com/result.php?stype=e&m=1&qMonogram=…
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelusta löytyy tietoa Tuija Lehtisestä ja hänen tuotannostaan, myös kirjasta Ikkunaprinsessa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175922725910
Vanhojen suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit löytyvät Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36, Helsinki). Mikrofilmatuista sanomalehdistä voi tehdä Kansalliskirjastossa paperikopioita. Lisätietoja sanomalehtikokoelmasta löytyy Kansalliskirjaston
sivuilta http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh….
Aumulehden numerot löytyvät myös mikrofilmeinä Tampereen pääkirjasto Metson käsikirjastosta,
http://kirjasto.tampere.fi/index.php/palvelut-ja-asiointi/aineistot/leh….
Mikäli tahdot antaa koko lehden vaikkapa lahjaksi, Aamulehden asiakaspalvelu neuvoi etsimään lehteä esimerkiksi antikvariaateista tai käytetyn tavaran liikkeistä.
Nimenmuutosten taustalla oli suomalaisuusaate. Sukunimien suomalaistaminen alkoi jo 1800-luvulla, mutta J. V. Snellmanin 100-vuotispäivänä vuonna 1906 järjestettiin suuri nimenmuutto, jolloin yli 30000 henkilöä vaihtoi nimensä. Vuoden 1935 nimikampanjan järjestäjänä toimi Suomalaisuuden Liitto. Tällöin nimenmuutoksia tehtiin eniten Kalevalan päivänä, Snellmanin päivänä, Hakkapeliittain päivänä (6.11) sekä uuden vuoden aattona. Vuonna 1935 suomalaistettiin yhteensä 74064 henkilön nimet.
Sirkka Paikkala käsittelee Se tavallinen Virtanen -väitöskirjassaan (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/se_tavallinen_virtanen) 1930-luvun nimikampanjoita. Sivulta 525 alkaen Paikkala esittelee...
Syksyllä 1941 valistusupseeri Erkki Tiesmaa sanoitti alunperin saksalaisen iskelmän "Ali Baba" nimellä "Eldankajärven jää". Laulusta tuli sotajoukkojen keskuudessa huippusuosittu, ja se levisikin nopeasti kotirintamalle saakka. Laulun sisällöstä syntyi kuitenkin kiistaa, joka liittyi mainitsemaasi säkeistöön. Kaikki eivät nimittäin pitäneet siitä, että laulussa julistettiin hevosien puuttuvista heinistä. Kuuleman mukaan jopa Suomen hallituksen piirissä keskusteltiin laulun kieltämisestä, koska sitä pidettiin taistelumoraalia alentavana. Laulusta tehtiinkin toinen versio, jossa kerrottiin että vihollisen hevosilla ei ollut heiniä.
Lähde:
"Suuri toivelaulukirja 5" (toim. Vuoristo) (Musiikki Fazer/SSK, 1988)
Kansallisarkistossa säilytetään puolustushallinnon aineistoja myös viime sotien ajalta. Sodassa palvelleiden tiedot on tallennettu sotilaskantakortteihin, joista käy ilmi myös joukko-osastot. Linkki arkiston sivulle: http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-ko…
Sivulla on arkistolaitoksen yhteystiedot sekä Usein kysytyt kysymykset -kohdassa myös tietoa siitä miten sotilaskantakortin tietohin pääsee käsiksi: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/usein-kysytyt-kysymykset/tietopalvelu…
Ornitofobia (lintujen pelko) on määräkohteinen, eläimiin kohdistuva fobia. Lääkärin käsikirjan mukaan (v. 2006, s. 1206) määräkohteisen fobian tyypillisiä aiheuttajia ovat esim. korkeat paikat, pimeä ja suljettu tila, käärmeet, hyönteiset. Lääkehoidon merkitys on vähäisempi kuin muissa ahdistuneisuushäiriöissä. Jos hoitomotivaatio on hyvä, voidaan käyttää altistushoitoa.
Henkilö voi välttää esimerkiksi luonnossa liikkumista, eläinpuistoja tai ylipäänsä ulkona oleskelua.
Teoksessa Fobiat (Kerstin Hellström 2003) annetaan ohje fobioiden hoitoon: Ota yhteys kotipaikkasi terveyskeskukseen tai mielenterveystoimistoon ja kysy, löytyykö sieltä tietoja kotipaikkakunnallasi toimivista kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan erikoistuneista...
Tiedossani ei ole tutkimusta, jossa olisi selvitetty kysymääsi aihetta.
Aihetta on jo aikaisemmin pohdittu Kysy.fi – palvelussa, josta linkki vastaukseen alla
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-ihminen-syntyy-kuurosokeana-miten-ja-mil…
Jos synnynnäisesti kuurosokealla on näkö- tai kuuloaistimuksia jäljellä, niin se mahdollistaa luonnollisesti erilaisen kommunikoinnin ja kielellisen ajattelun verrattuna täysin kuuroihin ja sokeisiin. Täysin kuurojen ja sokeiden kommunikointi voi tapahtua vain keho- ja kosketusaistin kautta.
Lisätietoa kuurosokeudesta löytyy esimerkiksi Suomen Kuurosokeat ry. www-sivuilta http://www.kuurosokeat.fi/tietoa/index.php.
Tässä lastenosaston muuttokirjavinkkejä:
Gleeson, Libby : Anni ja Lasse (kuvakirja tunteista, kun paras kaveri muuttaa pois). Karisto, 2006
Jalonen, Riitta : Aatos ja Sofian sorsapuisto (kouluikäiset Aatos ja Sofia joutuvat eroon, kun Sofia muuttaa pois). Tammi, 2014.
Koppens, Judith: Kaula pystyyn, kirahvi! (kirahvi on muuton jälkeen uusi kaveriporukassa). Lasten Keskus, 2014
Louhi, Kristiina: Tompan uusi koti (muutto maalle, rakennusprojekti muutettaessa vielä vähän kesken). Tammi, 2014
Pelliccioni, Sanna: Onni-poika saa uuden ystävän (Onni-poika saa uuden naapurin iranilaispoika Aramista). Minerva, 2012
Pere, Tuula: Sanni ja laatikkopäivät (Sanni on juuri aloittamassa koulun, kun perhe päättääkin muuttaa). | Wickwick, 2014
Rieckhoff,...
Halal:ista kerrotaan näin sivulla
http://www05.turku.fi/kulttuurikeskus/kvk/kulttuurit/islam.html
Kulttuurit kanssamme:
Halal(sallittu) -ruoka on tehty islamin sääntöjä noudattaen. Halal-teurastus edellyttää, että teurastettavan eläimen pää käännetään Mekkaan päin ja lausutaan: ”Jumalan, armeliaan armahtajan nimeen” ja sitten sen kaulavaltimo katkaistaan veren pois valuttamiseksi. Useissa länsimaissa tällainen teurastustapa on sallittu. Suomessa sen ehtona on eläimen tainnuttaminen ennen teurastusta.
Islamilaisen ruokaetiketin mukaan ruokaa kuuluu aina tarjota kaikille ihmisille, jotka ovat samassa huoneessa. Hyviin tapoihin kuuluu kestitä vierasta ylenpalttisesti. Vieras osoittaa kohteliaisuuttaan isäntiä kohtaan jättämällä lautaselleen...
Nimi on pohjoissuomalainen. Nimen selitykseksi on ehdotettu paikoin Pohjois-Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa tunnettua sanaa tauria 'tarttua kiinni, hyökätä kimppuun', jota vastaa tauruta Etelä-Hämeessä. Äänteellisesti läheisiä nimiasuja tapaa vanhoista lähteistä Hämeestä ja Satakunnasta, ja ne saattaisivatkin osoittaa Tauriaisten lähtösijan. Hämeenlinnassa on kirjattu lautamies Eskil Taurainen 1473. Mikkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka: Sukunimet. - Helsinki : Otava, 2000.
Kaikki nykymusiikki, bändit ja nykymuoti kelpaavat esitelmäsi aineistoon, koska aiheena 2000-luku. Lähikirjastoosi tulevista musiikki- ja muotilehdistä saat varmaankin parhaiten materiaalia esitelmääsi.
Ilmoitit asuinpaikaksesi Mäntsälän, joten katselin Mäntsälän kirjaston sivuilta hiukan tietoja,
http://www.mantsala.fi/sivistys/kirjasto/palvelut.htm . Lehdistä on lista Internet-sivuilla, http://www.mantsala.fi/sivistys/kirjasto/lehdet1.htm . Siinä näkyvät mm. Moda ja Anna-lehti, joista saattaisit löytää materiaalia. Lisäksi kirjastostasi löytyy Trendi, jossa näyttäisi maaliskuusssa ilmestyneen muotinumero. Musiikkilehtiä on useita, joista voisit valikoida itseäsi kiinnostavat bändit (Rumba, Rytmi, Soundi, Sue).
Sinun kannattaisi katsella...
Walesin kansanperinteen ja kansantarujen voidaan katsoa olevan osa laajempaa brittiläistä ja kelttiläistä kansanperinnettä. Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista voi löytyä vain melko vähän nimenomaan Walesin kansanperinteeseen keskittyvää kirjallisuutta. Paremmin aineistoa löytyy, jos hakua laajennetaan brittiläiseen ja kelttiläiseen kansanperinteeseen, taruihin ja mytologiaan.
Vaikka kelttiläiset kansat asuttivat antiikin aikoina suurta osaa Euroopasta, kansainvaellusten jälkeen kelttiläisen kulttuurin ydinalueena Euroopassa on opittu tuntemaan nimenomaan Brittein saaret ja siellä erityisesti Wales ja Irlanti. Suuri osa nykyaikoihin asti säilyneestä kelttiläisestä tarinaperinteestä on siten myös walesilaista ja irlantilaista...
Tällaista suomen kielen sanontaa emme löytäneet. Ilmaus "jokin on kiven takana" tarkoittaa, että sitä on hyvin vaikea saada tai hankkia. Slangi-ilmaus "olla kiven sisällä" taas tarkoittaa vankilassa olemista (lähde: Erkki Kari, Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja).
