Tiedossani ei ole tutkimusta, jossa olisi selvitetty kysymääsi aihetta.
Aihetta on jo aikaisemmin pohdittu Kysy.fi – palvelussa, josta linkki vastaukseen alla
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-ihminen-syntyy-kuurosokeana-miten-ja-mil…
Jos synnynnäisesti kuurosokealla on näkö- tai kuuloaistimuksia jäljellä, niin se mahdollistaa luonnollisesti erilaisen kommunikoinnin ja kielellisen ajattelun verrattuna täysin kuuroihin ja sokeisiin. Täysin kuurojen ja sokeiden kommunikointi voi tapahtua vain keho- ja kosketusaistin kautta.
Lisätietoa kuurosokeudesta löytyy esimerkiksi Suomen Kuurosokeat ry. www-sivuilta http://www.kuurosokeat.fi/tietoa/index.php.
Fazer ja Love ovat julkaisseet yhteistyössä kappaleesta nuotin nimellä Minä kaipaan Espalle takaisin (tieto löytyi hakuteoksesta Suomessa kustannetut sävelteokset). Kannattaisi kysyä suoraan julkaisijalta löytyisikö heiltä tietoja siitä, millä nuottikokoelmalla kappale on. Käytössämme olevista tietokannoista ei mainintoja löytynyt. Pasilan hyllyssä olevista Chydeniuksen nuottikokoelmista ei ollut apua myöskään. Lähetän kysymyksen edelleen tietopalvelulistalle!
Kiitos yhteydenotostasi! Suomessa ei tietojeni mukaan julkaista mitään erityisesti 9–14-vuotiaille pojille suunnattua lehteä. Useimmat Suomessa ilmestyvistä, tarkoittamallesi ikäryhmälle soveltuvista lehdistä suunnataankin molemmille sukupuolille. Esimerkiksi PTK – poikien ja tyttöjen keskuksen ja Suomen Lähetysseuran julkaisema JiiPee (http://jiipeenetti.fi/) on tarkoitettu 8–13-vuotiaille, ja Koululaista (http://koululainen.fi/) tehdään lähinnä 7–12-vuotiaille tytöille ja pojille. Luonto-Liitto ry:n Sieppo-lehti (http://www.sieppo.fi/) on puolestaan suunnattu 6–12-vuotiaille lapsille.
Poikien keskuudessa ovat suosittuja etenkin erilaiset autoilu-, peli- ja harrastelehdet. Viimeisimpien Kansallisen Mediatutkimuksen tulosten (http://www....
Ornitofobia (lintujen pelko) on määräkohteinen, eläimiin kohdistuva fobia. Lääkärin käsikirjan mukaan (v. 2006, s. 1206) määräkohteisen fobian tyypillisiä aiheuttajia ovat esim. korkeat paikat, pimeä ja suljettu tila, käärmeet, hyönteiset. Lääkehoidon merkitys on vähäisempi kuin muissa ahdistuneisuushäiriöissä. Jos hoitomotivaatio on hyvä, voidaan käyttää altistushoitoa.
Henkilö voi välttää esimerkiksi luonnossa liikkumista, eläinpuistoja tai ylipäänsä ulkona oleskelua.
Teoksessa Fobiat (Kerstin Hellström 2003) annetaan ohje fobioiden hoitoon: Ota yhteys kotipaikkasi terveyskeskukseen tai mielenterveystoimistoon ja kysy, löytyykö sieltä tietoja kotipaikkakunnallasi toimivista kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan erikoistuneista...
Lauri Pohjanpään runo Jänikset alkaa sanoilla: Emo-jänis tuli pyrynä metsän rajaa, kun poikineen isä teki talvimajaa. Runo löytyy ainakin Pohjanpään kokoelmista Metsän satuja sekä Kaipuu ylitse ajan -kokoelmasta samoin kuin Pohjanpään Valitut runot -kokoelmasta. Käänny lähikirjastosi puoleen.
Etsitty kuukausista kertova runo on Zacharias Topeliuksen Vuosileikki, jonka on suomeksi tulkinnut Alpo Noponen. Joissakin lähteissä runo on pantu tyystin Noposen nimiin.
Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi Topelius-lukemistosta Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007). Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993) se löytyy myös - tässä Alpo Noposen töiden joukosta.
Itsemurhatavoissa on havaittu jonkin verran eroja sekä sukupuolten että eri ikäryhmien välillä. Liikkuvan ajoneuvon alle jättäytyminen ei tehtyjen tutkimusten mukaan kuulu yleisimpiin tapoihin missään ikäryhmässä eikä kummallakaan sukupuolella. Meillä se on tavallisinta nuorten naisten (15–24 v.) ikäryhmässä (18%), mutta iäkkäämmillä naisilla tuntuvasti tätä vähäisempää (vanhimmassa ikäryhmässä enää n. 4%). Miesten itsemurhatilastoja hallitsevat hirttäytyminen, aseilla ja räjähteillä tehdyt itsemurhat sekä myrkyttäytyminen. Niihin nähden hukuttautumalla, korkealta hyppäämällä, viiltämällä tai pistämällä, liikkuvan ajoneuvon alle jättäytymällä tai itse ajamalla ja muilla menetelmillä tehtyjä itsemurhia on verrattain vähän.
Tehtäessä...
Suomen kirjallisuus VI sisältää kahdeksansivuisen luvun Lauri Viidasta ja hänen tuotannostaan.Mukana on lyhyt arvio runosta Luominen. WSOY:n julkaisemassa Viidan Koottujen runojen (ens. painos 1966, 10. 1999) alussa on pitkä Marjukka Kaasalaisen artikkeli Lauri Viita runoilijana. Kannattaa tutustua myös Viidan puolison Aila Meriluodon teokseen Lauri Viita - legenda jo eläessään (WSOY 1974).
Sumea haku (fuzzy search) tarkoittaa sitä, että palvelinohjelmisto etsii annettujen sanojen kaltaisia sanoja tietokannasta. Tällöin hakutulos on kattavampi, mutta siinä voi olla mukana myös epärelevanttia aineistoa, jossa on hakusanaa muistuttava sana. Sumea haku on käytössä mm. Kansalliskirjaston lehtitietokannassa, jossa on siitä määrittely, ks. http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html .
Aiheesta löytyy tietoa asiasanalla sumea logiikka. Aineistoa kannattaa hakea sellaisten kirjastojen tietokannoista, joista löytyy erityisesti informaatioon liittyvää aineistoa, esim. Tampereen yliopiston kirjaston tietokannasta, http://finna.fi .
Teoksia sumeasta logiikasta:
Kosko, Bart
Sumea logiikka
[Helsinki] : Art House , 1993
Niemi...
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen -oppaan mukaan viiden markan kolikot tehtiin vuosina 1953-1962 niklatusta raudasta, ei hopeasta. Kolikon kunto määrittää arvon ja vuodelta 1957 olevan viiden markan hinta vaihtelee 1-8 euron välillä.
Lähde: Suomi: rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen
Petsamon saamenkielinen nimi on Peäccam, tulee petäjää tarkoittavasta sanasta (piacc,piezz,pietts -sanakirjoista löytyi eri muotoja). Lähteenä T.Itkonen: Suomen lappalaiset. osa 2. s .522. Venäjänkielinen nimi on muuten Petsenga.
Lisätietoa voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimineuvonnasta,
http://www.kotus.fi/ .
Etunimistä voi etsiä tietoa esimerkiksi Internetin avulla. Makupalat linkkihakemisto on hyvä lähtökohta: ks.
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=d54aad4b-e6c2-419b-87d5…
tai Kirjastot.fi palvelun Linkkikirjasto:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?linkLibraryKey…
(tällä sivulla on linkki mm. italialaisille nimisivuille: http://gens.labo.net/ , joilta en löytänyt Rino-nimeä)
Edellä mainituista linkkihakemistoista löytyy linkki Behind the Name - the Etymology and History of First Names –sivustolle, joilla kerrotaan Rino-nimestä:
RINO m Italian
Short form of names ending in rino.
http://www.behindthename.com/nmc/ita4.php
Etsin nimeä myös kirjastossamme paikalla olevista etunimikirjoista: Pentti Lempiäisen...
Ihan tuollaista lorua emme onnistuneet löytämään. Kirsi Kunnaksella on runo nimeltä Mursu, Marsu ja mersu, joka alkaa näin:
"Mursu ja Marsu lähtivät mersulla
jonnekin huvittelemaan."
Afrikan rallista siinä ei kylläkään puhuta mitään. Voisiko se kuitenkin olla etsimänne? Runo löytyy Kunnaksen kirjoista Tapahtui Tiitiäisen maassa ja Tiitiäisen tuluskukkaro.
Mašan kolmesti Kolmen sisaren ensimmäisessä näytöksessä siteeraama Puškin-katkelma on peräisin runoelman Ruslan ja Ludmila prologin alusta. Kokonaisuudessaan tämä runo löytyy Aarno Salevan suomentamana Puškinin runoelmien suomennoskokoelmasta Kertovia runoelmia (Artipictura, 1999). Salevan tulkitsemana Ruslanin ja Ludmilan prologin alku kuuluu seuraavasti:
Rannalla meren vehmas tammi,
tammessa ketju kultainen,
ja yötä päivää viisas kissa
ketjussa kiertää tammen sen.
Käy oikealle - laulun laulaa,
vasempaan - tarun tarinoi.
Antologiassa Venäjän runotar : valikoima venäläistä lyriikkaa (Otava, 1946) on Lauri Kemiläisen suomentamia katkelmia Ruslanista ja Ludmilasta, mutta kysymyksessä siteerattuja säkeitä ei niihin sisälly.
Toista osaa kysellään myös trilogian ensimmäisen osan kustantaneen Nemon Facebook-sivulla. Kustantaja on vastannut kesäkuussa, että "Toivottavasti Liekkiin saadaan jatkoa myös suomeksi. Tällä hetkellä käännöstä harkitaan". Eli vielä ei tiedetä.
http://www.nemokustannus.fi/fi/nemo-kustannus-yhteystiedot.html
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, koska elokuvien oikeuksien haltijat päättävät itsenäisesti siitä, tehdäänkö elokuvasta DVD- tai BD-versio vuokra- ja myyntimarkkinoille. Nyrkkisääntö näyttää olevan, että julkaisua kannattaa odottaa vasta sen jälkeen, kun elokuva poistuu teattereista, sillä oikeudenhaltijat eivät halua myynnin vähentävän teatterikäyntien määrää. Aikaisemmin myynti-DVD:tä joutui odottamaan vielä pitempään, kun myös vuokramarkkinat haluttiin hyödyntää ennen myyntiä. Nykyään vuokraus on niin vähäistä, ettei tätä viivettä yleensä enää ole.
Suosituimmat elokuvat tulevat siis yksityismyyntiin myöhemmin kuin sellaiset elokuvat, jotka poistuvat teatterilevityksestä ripeästi. Kysymyksessä mainitun elokuvan kohdalla...
P. Mustapään runo Balladi uusista vaatteista alkaa juuri noilla sanoilla. Runo on kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle (1945) ja se on luettavissa myös P. Mustapään Kootuista runoista, josta on julkaistu useita painoksia sekä runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Satu Koskimies, useita painoksia).
Ruhvana-sanan merkityksen selvittämiseksi sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston maksuttomaan palvelunumeroon (09)7094991 (ma-pe klo 9-14). Toimiston sivut löytyvät myös internetistä http://www.domlang.fi/huolto/kielitoimisto.html
Raejuusto ja maitorahka ovat molemmat tuorejuustoihin luettavia hapanmaitovalmisteita, jotka valmistetaan pastöroidusta, rasvattomasta maidosta maitohappokäymisen avulla. Niiden valmistusvaiheet eroavat jonkin verran toisistaan: raejuustomassa leikataan rakeiseksi ja kuumennetaan 50–55°C:een, maitorahkamassa taas homogenoidaan ja separoidaan. Molemmat ovat vähärasvaisia. Maitorahkassa on runsaasti kalsiumia, raejuustossa sitä on melko vähän. Raejuustossa on puolestaan proteiinia lähes kaksinkertainen määrä maitorahkaan verrattuna, millä ehkä voi olla osuutensa sen ruokaremonttisuosioon.
Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
Raejuusto, rasvaa 1,5% | Fineli
Maitorahka, rasvaa <0,5% | Fineli
Tutkimus nimesi superiltapalan: Syö tätä...
