HelMet-kirjastojen kokoelmissa on esimerkiksi seuraavia hampaidenhoitoon ja hammaslääketieteeseen liittyviä kirjoja.
Therapia odontologica : hammaslääketieteen käsikirja, Academica, 2008.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1872285~S12*fin
Heinonen, Timo, Kariologia : mikä kaikki voisi olla toisin, Idies, 2009.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1927582~S12*fin
Terve suu, Duodecim, 2009.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1907408~S12*fin
Verkkoaineisto:
Terveyskirjasto -Hampaiden sairaudet:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Lisää alan kirjallisuutta voit kysyä Hammaslääketieteen kirjastosta:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/terkko/hammas/
Et maininnut tarkoitatko Nikolai Bomania vai tämän poikaa Carl-Johan Bomania. Kummastakin on saatavilla hyvin niukalti henkilötietoja, enemmänkin löytyy kirjallisuutta ja artikkeleita Nikolai Bomanin perustamasta huonekalutehtaan tuotannosta ja vaiheista.
Tehdas perustettiin v. 1876 Turkuun, ja tunnettiin alunperin nimellä Nikolai Boman's Ångsnickeri. Tehtaan perustusajasta tosin näyttää olevan eri lähteissä erilaisia tietoja. Nikolai Boman koulutti pojastaan Carl-Johanista sisustusarkkitehdin Berliinissä, ja poika otti tehtaan johtoonsa v. 1919.
Bomanin tehtaista löytyy tietoa mm. seuraavissa kirjoissa:
-ARS - Suomen taide 4;
-Sarantola-Weiss, Minna: Kalusteita kaikille--suomalaisen puusepänteollisuuden historia;
-Miestamo: Suomalaisen...
Boccaccion novelli Metsästyshaukka on Decameronen viidennen päivän yhdeksäs kertomus. Novelli on myös teoksissa Hyvää yötä 1 (1934) sekä Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1 (1972).
Kyseinen kirjanen näyttää olevan hyvin harvinainen. Sitä näyttäisi olevan vain Helsingissä sijaitsevassa Kansalliskirjastossa ja Tampereella sijaitsevassa Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjastossa. Jälkimmäisessä on pelkkä kirja ilman äänilevyä. Soitin kuitenkin SNI:n kirjastoon, ja sieltä kerrottiin, että kirjassa ovat runomuotoiset sanat painettuina.
Valitettavasti kummastakaan kirjastosta ei saa kirjaa lainaan, mutta kirjaa lienee mahdollista lukea jommankumman kirjaston tiloissa. Kansalliskirjastossa on ehkä mahdollista kuunnella myös levyä, jos se on sinulle myös tärkeää. Asiasta kannattaa kysyä etukäteen. Jos haluat tiedustella tarkemmin mahdollisuutta saada kirjaa kaukolainaksi tai kenties kopiona lähikirjastoosi,...
Kyseinen laulu on Oskar Merikannon säveltämä ja Larin-Kyöstin sanoittama "Lasten joulu".
Laulun nuotit ja sanat löytyvät useammastakin lastenlaulu- ja joululaulukirjasta. Yksi tuoreimmista on Timo Leskelän toimittama Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009).
Mitä pöppöön tulee, niin Karhuseuran mukaan sitä on käytetty ainakin karhun yhtenä nimityksenä http://www.karhuseura.net/karhusymboliikka.php Pöppö-nimellä on ollut tällöin esimerkiksi lapsia pelotteleva symbolinen tehtävä.
Black lace -sarjassa on suomeksi ilmestynyt neljä kirjaa:
Alleyn, Fredrica : Cassandran salattu elämä (Gummerus, 1994)
Danson, Sophie : Intohimon kutsu (Gummerus, 1994)
Hope, Saskia : Kesytön Kate (Gummerus, 1995)
Pickford, Cherri : Sininen hotelli (Gummerus, 1996)
Kaikkia on saatavana Kyyti-kirjastoissa, saatavuuden voi tarkistaa verkkokirjastosta www.kyytikirjastot.fi.
Sarja on kyllä jatkunut vuoden 1996 jälkeenkin, mutta kirjoja ei ole enää suomennettu. Englanninkielisenä sarjan kirjoja löytyy helpoiten verkkokirjakauppojen (mm. www.akateeminenkirjakauppa.fi, www.amazon.com) kautta, kirjastoissa niitä ei ole.
Rovaniemen kaupunginkirjastossa ja sen Saarenkylän toimipisteessä voi käyttää joko omaa tai "talon" konetta ja tulostaa toki voi. Mutta muistitikku on paras ottaa työvälineeksi jotta asiat jusuvat joustavasti ja ongelmitta. Koneita voi varata etukäteen.
Rahojen hinnat riippuvat hyvin paljon niiden kunnosta. Kirjassa Standard Catalog of World Coins: 2012 on tietoja mm. Ruotsin rahojen hinnoista. Vuoden 1968 kuluneelle viiden äyrin kolikolle ei anneta mitään arvoa. Parempikuntoisen kolikon arvoksi annetaan 0,10, 0,20 tai 1 dollaria. Korkein hinta edellyttää sitä, että kolikko on täysin virheetön.
Vuoden 1916 kymmenen pennin hinta on katsottu kahdesta kirjasta. Rahaliike Holmaston kirjassa Suomi: rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen huonompikuntoiselle 10 pennin kolikolle ei anneta arvoa. Hyväkuntoisten hinnaksi annetaan 2,6 tai 35 euroa. Korkein hinta edellyttää, että kolikko on täysin virheetön ja leimakiiltoinen. Siinä ei siis saa olla mitään kulumisen merkkejä tai naarmuja. Suomen...
Vuonna 1776 päätetyn ja 1777 voimaan tulleen rahanuudistuksen jälkeen Ruotsin päärahaksi tuli riikintaaleri, joka jakautui 48 killinkiin (skilling) ja killinki puolestaan 12 Suomessa yleensä äyriksi kutsuttuun "runstykkiin" (runstyck). Ensimmäiset varsinaiset killinkiarvoiset kuparirahat lyötiin vuonna 1802, vasta neljännesvuosisadan kuluttua rahanuudistuksesta. Osa niistä valmistettiin leimaamalla entisiä 2 ja 1 äyrin lantteja killingeiksi ja puoliksi killingeiksi. Pienimpiä killinkiarvoisia kolikoita käytettiin lähinnä vaihtorahoina, suurta ostovoimaa niillä ei ollut. Jonkinlaisen mielikuvan kolikon arvosta antanee silmiini osunut tieto, jonka mukaan 1700-luvun lopulla riikintaalerilla sai ostettua neljä paria villasukkia, eli yhden...
Shakespearen 30. sonetin on suomentanut ainakin neljä eri kääntäjää: Paavo Cajander, Aale Tynni, Kirsti Simonsuuri ja Leo Saukkoriipi. Tynniltä ja Simonsuurelta löytyy siitä vieläpä kaksi erilaista tulkintaa.
Cajander:
"Sua silloin muistan, ystäväni armas,
Ja kaipuu hälvenee ja suru karmas."
(Paavo Cajander, Runoelmia. Kirja, 1914)
Tynni [1]:
"Vaan sinut, ystävä, jos muistankin,
saan kaiken menetetyn takaisin."
(Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. WSOY, 1957. - Myöhemmissä laitoksissa on Tynnin uudistettu käännös.)
Tynni [2]:
"Vaan, kallis, mieleeni jos kohoat,
saan kaiken taas ja surut haihtuvat."
(William Shakespeare, Sonetit. WSOY, 1965)
Simonsuuri [1]:
"Vaan jos silloin, rakas ystävä, ajattelen sinua,
Kaikki...
Kappaleen Pieni juhlija (myös Voi pientä juhlijaa) on säveltänyt Pekka Streng, sanat ovat Tove Janssonin. Tämä tieto on peräisin Ylen äänilevystön verkkosivulta (http://www.yle.fi/aanilevysto ). Kokoelmalevyllä Pieni juhlija (LXLP510) on Ellipsin esittämä Voi pientä juhlijaa. Singlellä (LRS1036, v. 1969) kappaleen nimenä on Pieni juhlija.
Itse arvelin niiden kuivuutta ja niiden sisältämiä mausteita syyksi. Käännyin kuitenkin Marttojen keskustelupalstan ruokanurkan puoleen osoitteessa http://www.martat.fi ja siellä todettiin vahvojen mausteiden kuten neilikan ja mustapippurin edistävän säilyvyyttä. Kuivien pikkuleipien todettiin säilyvän kuivissa olosuhteissa pitkään. Esim Hanna-tädin kakkuja ja kaneliässiä voi säilyttää peltipurkissa ranskanleipäpalan kanssa. Silloin leipäpala imee kosteuden ja piparit, tms pysyvät kuivina. Leipäpala pitää vaihtaa välillä, jos olosuhteet ovat kosteammat. Toinen keskustelija totesi myös sokerin käytön vaikuttavan säilyvyyteen.
Lumia nimi voi pohjautua latinan kieleen. (Lumen = valo) Se voi siis olla minkä maalainen nimi tahansa. Toisaalta nimi voi olla saanut alkunsa myös suomen kielen lumi-sanasta, jolloin se siis on ihan suomalainen nimi. Osoitteessa http://www.etunimet.net/nimipaiva.html#l voi käydä katsomassa harvinaisempien nimien nimipäiväehdotuksia. Tässä luettelossa on Lumian nimipäiväksi ehdotettu 1.11., jolloin vietetään Pyryn päivää. Toki voi itsekin keksiä päivän, jolloin haluaa nimipäivää vietettävän.
Käyttäen lähteenä Atlantic Sun Airwaysin pilotin ohjeita ATR-72-500:n nopeus (kun nokkapyörä irtoaa maasta) on 115 KIAS (Knots indicated air speed). Myös laskeutumisnopeus on 115 KIAS. (115 KIAS=213 km/h)
ATR-72-500 pilotin ohjeet:
http://www.atlanticsunairways.com/training/checklist_atr72.pdf
Lentokoneiden nopeusmerkinnöistä (v-speeds):
http://en.wikipedia.org/wiki/V_speeds
Vanhoja levyjä kannattaa tiedustella divareista tai jos mhdollista, vierailla levymessuilla. Tässä sinulle lista levydivareista:
http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit.html
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kappale löytyy Johnny Lee Michaelsin cd-levyltä Musiikkia suomalaisiin tv-sarjoihin. CD 1
https://finna.fi
Samainen cd-levy löytyy Helmet-hausta, tosin ilmeisesti vajavaisilla luettelointitiedoilla. http://www.helmet.fi/record=b1408005~S9*fin
Rauno Lehtisen sävelmä Pink champagne löytyy myös Helmet-kirjastosta http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tPINK+CHAMPAGNE/tpink+champagne/1%2…
Kirjastot.fi:n Frank monihaun maakuntakirjastot haulla "vaaleanpunaista shampanjaa" saadaan myös muutamia muita äänitteitä. http://monihaku.kirjastot.fi/
Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta löytyy tietoa sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Kuosa on karjalainen sukunimi, josta löytyy tietoja muun muassa Hiitolasta, Kurkijoelta, Kirvusta, Valkjärveltä ja Räisälästä. Nimeä on verrattu sanaan 'kuosu', jolla on useita merkityksiä, kuten 'suunta', 'kauha', 'vako', 'uurre', 'ryppy' ja niin edelleen, joista jokin saattaisi olla nimen lähtökohtana. Nimi saattaa juontaa juurensa myös toisaalta, goottien nimityksesta kehittyneestä laajasta nimiryhmästä, kuten 'Kuutti', 'Kausa', 'Kauso', 'Kuoto', ’Kauto’ ja niin edelleen. Myös saksalaiset muodot ’Goza’, ’Gozo’, ’Cozo’ ovat voineet mukautua asuun ’Kuosa’.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja ( Otava, 1988)
Pirkko Routasalo on tehnyt englanninkielisen väitöskirjan kosketuksen merkityksestä vanhusten hoitotyössä, lisäksi häneltä on ilmestynyt useita artikkeleita aiheesta. Niistä yksi löytyy Internetistäkin. Lisäksi löytyy yksi opinnäytetyö sekä muutama artikkeli muilta tekijöiltä.
Kirjat ja opinnäytteet:
- Enäkoski, Ritva & Routasalo, Pirkko: Kosketuksen voima, 1997 (yleensä kosketuksesta)
- Hellström, Anna: Hoitajan kosketus hoivaosastolla olevan vanhuksen kokemana. Opinnäytetyö, Turun terveydenhuolto-oppilaitos, 1999
- Routasalo, Pirkko: Touch in nursing care of elderly patients. Väitösk. Turun yliopisto, 1997
Artikkelit:
- Puolakka, Anna: Kosketus dementiatyössä. Dementiauutiset 2001, nro 1, s. 4-9
- Routasalo, Pirkko: "Mitä aikuinen...
