Kappaleen Kukkamekko esittää yhtye Mieskone ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Juha Mieskonen. Kukkamekko löytyy Mieskoneen levyltä Kaislavene (1999). Nuotinnoksena se löytyy kokoelmasta Hits 98, Warner/Chappell Music Finland 1998.
Alla mainitut kirjat käsittelevät mm. peruskoulun historiaa. Kaikki ne löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
www.helmet.fi
- Yhtenäisen peruskoulun menestystarina / toimituskunta: Kauko Hämäläinen, Aslak Lindström ja Jorma Puhakka (pj.) (2005)
- Kansakoulusta peruskoulujärjestelmään : oppivelvollisuuskoulu Vantaalla 1967-2007 / Martti Hölsä (2010)
- Uuteen sivistysajatteluun : vaikuttajia ja vaikuttavuutta / Liekki Lehtisalo (2009)
- Järki hyvä herätetty : koulu politiikan pyörteissä / Jukka Sarjala (2008)
- Koulutuksen aatteita, rakenteita ja toimijoita (2008)
Helmet-kirjastoissa on jonkin verran koulun opetussuunnitelmia, osin varsin vanhojakin. Ne löytyvät, kun kirjoitat Helmet-haun hakuruutuun opetussuunnitelmat. Alla tiedot...
Oletan, että kysyjä tarkoittaa "nauhoilla" 8 mm kaitafilmiä. Kaitafilmin digitoimiseen käytetään kahta päämenetelmää. Heikkolaatuisen kopion voi tehdä kuvaamalla valkokankaalle näytettävän filmin digitaalisella videokameralla. Laadukkaan kopion saa vain kuvaamalla jokainen filmin ruutu digitaalisesti ja yhdistämällä kuvat ohjelmallisesti. Edellinen on suhteellisen halpaa ja nopeaa, jälkimmäinen hidasta ja kallista ja edellyttää ammattitason laitteistoa. Tätä palvelua tarjoaa esimerkiksi Reel One, jota olen itsekin käyttänyt.
Espoossa Sellon kirjastossa on Paja, jossa luvataan myös kaitafilmien digitoinnin olevan mahdollista. Sinne kannattaa varmaan olla yhteydessä ja tiedustella tämänhetkistä tilannetta. Myös Helsingin kaupunginkirjaston...
Kielletyt kirjat -teoksessaan Kai Ekholm määrittelee kirjastojen myrkkykaapit näin: "Kirjastojen myrkkykaapeiksi kutsuttiin kirjaston henkilökunnan tiloissa olevaa varastokaappia, josta kirjoja annettiin lainaksi vain täysi-ikäisille lainaajille." Esimerkiksi Lahden kaupunginkirjaston myrkkykaapissa olivat 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa mm. seuraavat kirjat: Boccaccio, Giovanni: Decamerone; Kahn, Fritz: Sukupuolielämämme, Lawrence, D.H.: Lady Chatterley ja Laclos, Choderlos de: Vaarallisia suhteita.
Joissakin tapauksissa myrkkykaappiin sijoitetut kirjat eivät olleet kirjastoissa vuosikausiin lainkaan yleisön saatavilla. Jatkosodan jälkeen vuosina 1944-1946 poistettiin yleisön ulottuvilta ns. poliittisesti arveluttavat kirjat. Monissa...
Ruotsin rajat ovat historian kuluessa vaihdelleet. Valtio muodostui keskiajalla. 1300-luvulla Tanskan kuningas Valdemar Atterdag valloitti Skånen, Hallandin, Öölannin ja Gotlannin - alueet, jotka nykyään kuuluvat Ruotsiin. 1397–1523 Ruotsi oli valtioliitossa Tanskan ja Norjan kanssa yhden yhteisen kuninkaan alla, Kalmarin unioni. Kun Kalmarin unioni hajosi, Kustaa Vaasa nousi Ruotsin kuninkaaksi. Ruotsi nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla ja hallitsi suuria osia Tanskasta, nykyistä Suomea, Inkerinmaata, Viroa, Latviaa ja Pohjois-Saksan tärkeitä kaupunkeja. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet 1700- ja 1800-luvuilla, ja lopulta Suomen vuonna 1809.
Ks. esim. Pohjola-Norden sivustolta...
Venla-nimi on ilmeisesti muunnos ruotsalaisista etunimistä Vendla ja Vendela. Nimen arvellaan juontuvan vendi-nimityksestä, jota germaanit käyttivät itäisen Saksan alueelle levittäytyneistä slaaveista. Nimestä tunnetaan myös muoto Wanda, joka on käytössä esimerkiksi Puolassa ja Saksassa. Ruotsissa nimi esiintyy miehennimenä muodossa Wendel (Vendel) tai Wendelin. Nimi saattaa tulla myös paikannimestä Wendelburga.
Ruotsissa nimestä on ensimmäiset maininnat almanakassa vuodelta 1729. Suomalaisessa almanakassa nimi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1890. Aluksi nimeä käytettiin Suomessa muodossa Wenla, mutta se vakiintui Venlaksi 1900-luvun alussa.
Uusi suomalainen nimikirja (toim. Kustaa Vilkuna et al., Otava, 1988)
https://fi.wikipedia....
Hei!
Kysymyksessä on meksikolaisen Juventino Rosasin kappale Sobre las Olas, jonka Mario Lanza levytti englanniksi nimellä The loveliest night of the year. Suomeksi valssista tehtiin kaksikin käännösversiota, toisen, kyselemänne Kaunein iltamme -version, käänsi Sauvo Puhtila ja toisen Rainer Kisko nimellä Yli aaltojen. Jälkimmäisen version nuotit löytyvät mm. Suuri toivelaulukirja -sarjan osasta 8, mutta Kaunein iltamme -version sanoilla nuottiä löytyy vain Kansalliskirjaston ei-lainattavasta vapaakappalekokoelmasta. Voitte siis joko tutkia nuottia paikan päällä Helsingissä tai kaukolainata sen johonkin muuhun vapaakappalekirjastoon tutkittavaksi. Ehkä kätevämpi vaihtoehto on kirjoittaa sanat itse ylös äänitteen pohjalta ja käyttää Yli...
Sähköasentajien palkkaus ei perustu ikälisiin, vaan tehtävien ja työn vaativuuteen.
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannan http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp mukaan automaatioasentajan peruspalkan keskiarvo vuonna 2008 oli kuntasektorilla 2004 € ja kokonaisansion keskiarvo 2781 €. Yksityisellä sektorilla kuukausipalkkaisten automaatiosentajien säännöllisen työajan keskiansio oli 2531 €.
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta http://www.mol.fi/avo/avo.htm löytyy seuraavat tiedot automaatioasentajan palkkauksesta:
"Palkkauksen pohjana on perustuntipalkka. Työntekijä sijoitetaan hänen ammattiosaamisensa mukaiseen palkkaryhmään. Perustuntipalkan lisäksi työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, joka...
Louis Sacharin vuonna 2006 suomeksi ilmestynyt kirja Riskitekijä on itsenäinen jatko-osa Paahteelle. Se kertoo Theodore Johnsonin eli Kainalon, yhden Paahde-kirjassa esiintyvän henkilön tarinan. Tämä on ainakin toistaiseksi Sacharin kirjoista ainoa, joka jollakin tavalla jatkaa siitä, mihin Paahde jäi. Stanley Yelnatsin myöhemmistä vaiheista kertovia kirjoja ei ole.
Tässä muutamia ehdotuksia: Martin Widmarkin Lasse-Maija etsivätoimisto,
Eppu Nuotion Etsivätoimisto Jalka & Lamppu, Jari Mäkipään Etsiväkerho Hurrikaani, Kari Vaijärven Jukka Vihi –kirjat, Pia Hagmarin Etsiväpartio -sarja, Johanna Venhon Okulus –kirjat jne.
Kaisu Rättyän kirjoittamasta kirjasta, Mysteeri ratkaistavana : ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, löytyy esittelyjä ja hakemistoja amerikkalaisista ja englantilaisista etsivä- ja seikkailusarjoista. Niitä ovat mm. Carolyn Keenen Neiti Etsivä –sarja, Enid Blytonin Viisikko-sarja ja SOS-sarja, Robert Arthurin 3 etsivää –sarja jne.
Kotimaisia lasten- ja nuorten sarjakirjoja, myös salapoliisikirjoja, käsitellään niin ikään Kaisu Rättyän kirjoittamassa kirjassa Ratsaille ja seikkailuun!.
Suomen numismaattisesta yhdistyksestä kerrottiin, että kyseisellä setelillä ei ole oikein muuta kuin kuriosteetti-arvo. Jos kyseessä olisi ollut 5000 markan seteli niin sillä olisi ollut myös rahallista arvoa.
Lauri Siivosen ja Kaarina Laitilan kirjoittama artikkeli metsäpäästäisestä Siivosen toimittamassa kirjassa Suomen nisäkkäät (Otava 1972) selittää tämän ilmiön päästäisten myskinhajulla. Mistään myrkystä ei siis ole kyse.
"Kun muita pikkunisäkkäitä tapaa maastossa kuolleina äärimmäisen harvoin, niin kuolleita päästäisiä löytää sen sijaan usein teiltä ja poluilta. -- Tavallisesti asia selitetään niin, että nelijalkaiset petoeläimet purevat ne kuoliaiksi ja jättävät ne sitten sikseen niiden myskinhajun vuoksi. Ainoastaan päiväpetolinnut ja pöllöt syövät päästäisiä -- ." (SN 1, s. 164)
"Kullekin päästäislajille ominainen myskinhaju erittyy molemmilla kupeilla sijaitsevasta erikoisesta rauhasesta. Sen paikan ilmaisee rasvankiiltoinen tumma...
Ylä-Vuoksi-lehden vanhat numerot löytyvät Suomen Kansalliskirjaston kokoelmista mikrofilmattuina. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kansalliskirjaston tallennepalveluun, jos haluat tilata kopioita lehden kyseisestä numerosta tai sen joistakin sivuista. Yhteystiedot ja mm. kopioiden hinnat löytyvät alla olevasta linkistä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa…
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että molemmat muodot ovat oikeita eli sanaa ”lepakko” voi taivuttaa monikon partitiivissa muotoon ”lepakkoja” tai ”lepakoita”.
Ramona on feminiininen muoto nimestä Ramón, joka on Raimund -nimen espanjalainen muunnos. Nimen suomalainen vastine on Raimo. Nimi tulee muinaissaksalaisesta nimestä Ragimund. Ragin tarkoittaa neuvoa ja mund suojelijaa.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 1999
http://www.babynames.com/name/RAMONA
Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas antaa vuoden 1915 1 penniselle arvoksi 2 euroa, jos raha on täysin virheetön ja leimakiiltoinen, 1 euron, jos se on virheetön, mutta lievästi tummunut. Hinnat ovat keräilyarvoja, eivät osto- ja myyntihintoja.
The Standard Catalog of World Coins 2005 luettelon mukaan kolikon hinta vaihtelee 0,25 eurosta 2,50 euroon kunnon mukaan.
Lisätietoja kannattaisi varmasti kysellä
Pohjois-Karjalan numismaatikoilta
http://www.pk-numismaatikot.fi/
Sihteeri: myös jäsenasiat
Armi Hakkarainen
e-mail etunimi.sukunimi@pk-numismaatikot.fi
Kirkkokatu 14 a B 18 fax 013-229 133
80100 JOENSUU gsm 041-474 2119
Yhdistyksellä on myös Myydään, ostetaan ja vaihdetaan -keskustelualue internetissä...
Skanno Oy:sta, jonka palveluksessa Torsten Laakso suunnitteli Kameleontin, on tehty historiikki Smeds, Kerstin, Kameleontin aika : Skanno 50, [Helsinki] : [Skanno] , 1996. Teoksessa kerrotaan, että erityisesti nuoriin koteihin sopivaa sohvamallia alettiin kehitellä Skannossa 1964 ja Kameleontti lanseerattiin vuonna 1966. Torsten Laakso oli Skannolla suunnittelijana vuoteen 1968 saakka. Torsten Laakson meriittilista löytyy Suomalainen design from Finland : kuka kukin on = who's who in Finnish design. Toim. Rita Taskinen [julk. Teollisuustaiteen liitto Ornamo] Huhmari : Karprint, [1992] teoksesta, samoin Kuka on kukin teoksesta vuodelta 1994.
Suvun polveutumista voidaan tutkia joko patriarkaalista tai matriarkaalista linjaa noudattaen.
Patriarkaalisessa (patrilineaarisessa) etenemistavassa selvitetään aina isän puoli: isän isä (ja tämän perhe), isänisän isä (ja tämän perhe) jne. sukupolvi sukupolvelta.
Matriarkaalisessa (matrilineaarisessa) etenemistavassa edetään äidin äidistä tämän äitiin ja niin edelleen.
Bilateraalinen polveutumistutkimus, eli sukulaisuutta tutkitaan sekä isän että äidin puolelta, on yleistymässä.
Bilateraalinen tutkimus eli mies- ja naislinjatutkimus on tärkeää sen takia, että se tuo lisävalaistusta muun muassa lääketieteelliseen geenitutkimukseen, koska aika ajoin y-kromosomissa ja mitokondrioissa tapahtuu eräissä tapauksissa pienissä määrin...
