Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sanakirja kertoo, että viita tarkoittaa: tiheä nuori lehtipuumetsikkö, tiheikkö, vesakko.
Sanonta on ylätyylinen. Kielitoimiston sanakirja
Anna-Leena Härkösen sähköposti- ja kotiosoitteensa eivät ole julkisesti tiedossa eikä häneltä löydy verkosta henkilökohtaista kotisivua. Otavan kotisivuilta osoitteesta http://www.otava.fi löytyy tietoisku Anna-Leena Härkösestä, kun valitset ensin linkin kirjailijat ja sieltä kotimaisten kirjailijoiden kohdalta pudotusvalikosta hänen nimensä. Voit ehkä yrittää kysyä häneltä jotakin hänen kustantajansa Otavan kautta. Otavan yhteystiedot löytyvät täältä, http://otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Anna-Leena Härkösestä on kysytty usein Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Vastauksissa on paljon tietoa hänestä ja hänen kirjailijan urastaan. Vanhat vastaukset löydät täältä, https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/h/harkonen-anna-leena Vastauksista...
Lauri Pohjanpään runo "Kalajuttu" on alkuruno 10-osaisesta sikermästä "Eriskummainen uni merikäärmeestä" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Sininen hämärä" vuonna 1933.
"Kalajuttu" löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi teoksista "Lausuntarunoja nuorelle väelle" (toim. Eero Salola, 1949) ja "Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955).
Lähteet:
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola, 1949)
Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955)
Ihmisen perusaistit ovat maku-, haju-, näkö-, kuulo- ja tuntoaisti. Aisteilla vastaanotetaan tietoista ja tiedostamatonta informaatiota ulkomaailmasta ja kehon sisältä. Muita ihmisen aisteja ovat mm. tasapainoaisti, johon kuuluvat asento- ja liikeaisti sekä erilaiset sisätuntemusaistit kuten näläntuntemus ja virtsarakon venytys.
Lähteet:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/06/08/aistit-ovat-portti-maailmaan#m…
https://opetus.tv/biologia/bi4/aistit/
Maalari-nimisiä lauluja on useita. Olavi Huuskan Pikku maalarin sanat ovat Suuressa toivelaulukirjassa, numerossa 5. mutta ainakin Tuomas Laadun ja Eero Luparin levyillä on samannimiset laulut. On myös mm. Maalarin humppa ja Maalarin valssi. Ehkä tarkoitat laulua, jonka nimi on Muurari ja joka alkaa sanoilla ”kevät toi, kevät toi muurarin” ja jossa lauletaan myös maalarista. Sen sanat löytyvät Suuresta toivelaulukirjasta numero 2.
Kirja Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. Helsinki, 1992 kertoo, että Muilu saattaa olla alunperin Samuel-nimen kansanomainen muoto. Talo on nimetty isännän mukaan ja talon nimestä on sitten tullut sukunimi.
Toinen asia on sitten Muilu nimestä on johdettu yleiskäsitys muilutus. Muilutukset olivat lapuanliikkeen harjoittamia kommunisminvastaisia pelottelutoimia. Käytännössä siis kaappauksia ja pahoinpitelyjä. Termi juontui Lapualla asuvista Muilun veljeksistä, jotka olivat aktiivisia lapuanliikkeen kannattajia ja muiluttajia.
Birger Federleyn vuonna 1907 suunnittelema ja Tampereen Ammattilaisten Kiinteimistö ja Kauppa Oy:n rakennuttama Kymmenenmiehentalo on saanut nimensä talon kymmenestä osakkaasta, jotka olivat tehtailija J. N. Salminen, nahkuri K. K. Kari, sähköteknikko Juho Holmsten-Heiniö, tehtailija J. A. Johansson, työnjohtaja Arvi Tanner, räätälimestari K. H. Pohjanpää, suutarimestari Paul Leppänen, kelloseppä C. V. Bergström, kauppias K. V. Luukkonen ja kauppias K. O. Toivonen.
Lähde:
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998
Sanat löytyvät Mikko Alatalo: Kaikki sitä tekevät mielellään!: kantri 2 -CD-levyn tekstilipukkeesta. Levyä ei valitettavasti löydy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta kaukolainana sen saa tilattua myös tänne.
Parhaat ohjeet kirjallisuusesitelmän tekoon saa varmasti omalta opettajalta tai ohjaajalta, eri koulutusasteiden vaatimukset vaihtelevat suurestikin. Oletan tässä, että tarvitset neuvoja koulutyöhön yläasteella tai lukiossa.
Jos teet esitelmää yhdestä kirjailijasta, mainitsemasi kotipaikan ja syntymäajan kertomisesta voi varmasti aloittaa. Näiden tietojen lisäksi voi kertoa esim. kirjailijan elämäkertatietoja. Tärkein käsiteltävä asia lienee kuitenkin kirjailijan tuotanto; millaisia kirjoja hän on julkaissut ja kuinka ne on otettu vastaan.
Esitelmän loppuun on hyvä laittaa myös lähdeluettelo eli tietoa siitä, mistä esitetyt tiedot on saatu.
Lisää tietoa esitelmän teosta löytyy mm. äidinkielen oppikirjoista. Esim. Wsoy:n julkaiseman...
Sanat löytyvät julkaisusta Jauhiainen,Lauri: Kuplettimestarit ja mestarikupletit. Laulun nimi on Don Juan ja sen on säveltänyt J.Alfred Tanner. Sanoitus on Uuno Tupaselan.
Tämä "Tattarisuon murhiksi" kutsuttu tapaus sattui vuonna 1930, kun eräs autonkuljettaja pysähtyi juomaan suolla sijainneesta lähteestä ja löysi samalla sieltä ihmisruumiin osia. Poliisi ryhtyi tutkimaan asiaa ja selvitti sen seuraavana vuonna.
Ehkäpä paras lähde olisivat aikalaiskirjoitukset tuon ajan sanomalehdistä. Esim. Helsingin Sanomien vanhoja vuosikertoja löytyy pääkirjastosta Pasilasta mikrofilmeinä.
Helsingin Sanomien verkkoversion arkistosta löysin myös seuraavat jutut, joissa kerrotaan lyhyesti tapauksesta:
2.9.2001: Tattarisuon hurja maine alkoi ruumiinryöstöstä.
27.8.1998: Tattarisuolta poliisisurmiin.
27.8.1998: Matkamuistona murha. (tässä on mukana kuva vuodelta 1931)
Lisäksi löysin Kansalliskirjaston (os. Unioninkatu 36,...
Tässä joitakin kirjavinkkejä (kaikki löytyvät HelMet-kirjastoista):
Carpelan, Anna: Helsinki kadunnimissä
Kaupungin nimet / julkaisija: Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2010
Kolbe, Laura: Unelmien Helsinki : kadut ja korttelit kertovat
Ollila, Kaija: Puhvelista Punatulkkuun
Helsingin kaupunki on julkaissut kirjasarjan nimeltä Helsingin kaupungin historia sekä Helsingin kadunnimet (http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu/Kirjal…).
Pasilan kirjastossa on Helsinki-kokoelma, jossa on runsaasti Helsinkiä käsisttelevää aineistoa.
Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluvirastolla on nimistönsuunnittelua käsittelevät nettisivut: http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu
Kyseisellä...
Ian Fleming (1908 – 1964) on kirjoittanut 12 James Bond –romaania ja kaksi novellikokoelmaa, jotka toimivat lähtökohtana 16 Bond -elokuvalle tai ainakin antaneet elokuville nimensä.
Casino Royale (Gummerus 1963) (Casino Royale, 1953)
Elä ja anna toisten kuolla (Gummerus 1966; myös nimellä Anna toisten kukkien kuolla, Jalava 2003) (Live and Let Die, 1954)
Kuuraketti (Gummerus 1965) (Moonraker, 1955)
Timantit ovat ikuisia (Gummerus 1966) (Diamonds Are Forever, 1956)
James Bond Istanbulissa (Gummerus, 1966) (From Russia, with Love, 1957)
Tohtori No (Gummerus 1963) (Dr. No, 1958)
007 ja Kultasormi (Gummerus 1965) (Goldfinger, 1959)
Pallosalama (Gummerus 1962) (Thunderball, 1961)
007 rakastettuni (Gummerus 1966) (The Spy Who Loved Me,...
Wikipediasta löytyy hänestä aika paljon tietoa. Tässä linkki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Florence_Foster_Jenkins Lisää löydät esim tästä linkistä: http://vanha.hum.utu.fi/historia/kh/Arkisto/tapahtumat/juhlakirja/
Googlaamalla löytyy paljon englanninkielisiä linkkejä hänestä.
Olemme käyneet läpi useita oopperaa käsittelevää kirjoja mutta niistä ei valitettavasti ole löytynyt tietoja hänestä. Myöskään Sibelius-Akatemian kirjastosta ei tekemäni haun mukaan löydy tietoja hänestä. Musiikkilehdistäkään ei löytynyt artikkeleita hänestä. Ilmeisesti hänen työnsä erikoislaatuisuuden vuoksi maininnat rajoittuvat lähinnä Internetiin. Hänen levynsä The Glory (????)of the human voice sisältyy kirjaston kokoelmiin, halutessasi voit tarkistaa sen...
Kadonneista joululahjoista kerrotaan Raimo S. Wallinin kirjoittamassa näytelmässä Kadonneet lahjat (sisältyy kirjaan Wallin: Noudata käsikirjoitusta, Joulupukki! Sokrates 1986, s. 24-29). Siinä tosin Joulupukki esiintyy vain yhden vuorosanan verran ja silloinkin pelkästään äänenä.
Satukuunnelma Kadonnut lahjasäkki (kirj. Kaija Tukia, Pelastakaa lapset 1977) on saatavana useissa maakuntakirjastoissa c-kasettina, mutta ei meillä täällä Kuopiossa. Kuunnelman sisältöä en pysty tarkistamaan, mutta jouluaiheinen se joka tapauksessa on ja nimestä päätellen voisi liittyä asiaan.
J.R.R. Tolkienin kirjassa Kirjeitä Joulupukilta, WSOY 2004 Joulupukilta pihistetään lahjoja, mutta ei kaikkia yhdellä kertaa. Lopuksi lahjat löytyvät.
Mikään...
Eläimen ruho jaetaan osiin, joissa on erilainen rasva- ja sidekudospitoisuus.
Ruhon osat vaativat erilaisen ruuanvalmistustavan ja -ajan ja soveltuvat näin ollen eri ruokalajeihin. Ruhon osien nimitykset kertovat siitä, mistä kohtaa ruhoa se on peräisin.
Potka on polven ja sorkan välinen jalan osa.
http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Nuoret/Elintarviketeollisuus/Elint…
Naudan ja sian ruhon osia:
http://www.keittotaito.com/naudan_ruhon_tarkeimmat_osat.html
http://www.keittotaito.com/porsaan_ruhon_tarkeimmat_osat.html
Kysymyksesi ovat laajoja ja niihin voi vastata "oikein" kovin monella tavalla. Alla lähteitä ja linkkejä, joista toivoakseni löydät itsellesi sopivia vastauksia.
Kirjoja:
- Ihmisen ravitsemus / Berit Haglund, Terttu Huupponen, Anna-Liisa Ventola, Pirjo Hakala-Lahtinen
- Tunteet ja syöminen / Irene Kristeri
- Ravitsemus ja terveys / Sirkku Kylliäinen, Marketta Lintunen
Nettilähteitä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ravinto
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia00…
http://yle.fi/vintti/yle.fi/genreportaalit/portaali-1009.html?genre=ter…
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00…
http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/ravitsemustieteen_perustee…
http://www.syomishairioliitto.fi/...
