Katsoin Kallion kirjaston Satukortistosta ( http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ ) ja Tampereen kaupunginkirjaston Satuhakemistosta ( http://www.tampere.fi/cgi-bin/satuhaku/ ), mutta kummastakaan ei löytynyt Halloween-aiheista satua.
Kirjastojen aineistotietokannoista tehty haku antoi myös laihan tuloksen. Richard Scarryn touhukas maailma -sarjassa on ilmestynyt kuvakirja Kaikkien aikojen naamiaiset! ( Helsinki Media, 2000).
Tuntematon sotilas -elokuvan käsikirjoitusta ei ole julkaistu kirjana. Tuntematon sotilas : elokuvapainoksessa on kuvia + ; johdantona Matti Kurjensaaren tutkielma Väinö Linna ja Tuntematon sotilas ; jälkikirjoituksena Eugen Terttulan katsaus Suomen filmiteollisuus oy:n elokuvaan. Kavin elokuva-arkistossa on Laineen ja Mollbergin versioiden käsikirjoitukset. Niitä saa lukea tutkimustarkoituksessa.
Tarkoitat varmaankin vuosittain ilmestyvää Spes patriae -ylioppilasmatrikkelia, jossa kylläkin on ylioppilaita Suomen eri paikkakunnilta. Pelkästään Rovaniemen yhteislyseon ylioppilaista tuskin löytyy erillistä matrikkelia; ainakaan Suomen kansallisbibliografia ei sellaista tunne.
Esimerkiksi HelMet-kirjastoista Spes patriae löytyy vuodesta 1958 lähtien aina nykypäivään asti:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tspes+patriae/tspes+patriae/1%2C52%…-
Vuoden 1960 matrikkelissa on kyllä mukana myös Rovaniemen yhteislyseo.
Näitä nimiä on jo aikaisemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaukset:
Iivari/Ivar on skandinaavista perua ja se on alkuaan tarkoittanut ’taistelijaa, jolla on jousi’. (Kustaa Vilkuna : Etunimet, 2005)
Nimi Urho tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1883. Urho katsottiin käännökseksi vanhemmasta nimestä Botolf, jonka nimipäivä on sama päivä kuin Urho-nimellä. Botolf tarkoittaa 'sankari', 'sotilas', sananmukaisesti 'hallitseva susi'.
Urho-nimi oli kansan keskuudessa käytössä jo aikaisemmin. Nimeä käytettiin jo ainakin vuonna 1879.
Lönnrotin sanakirjan mukaan sanoilla urho ja urhea on seuraavat merkitykset: rohkea, rivakka, tuima, eloisa, hilpeä, iloinen, suruton, miehekäs.
Yleisenä periaatteena kunnia- ja ansiomerkkien osalta on se, että suomalainen sotilas ottaa vastaan vain virallisia ulkomaisia kunniamerkkejä. Ulkomainen ansiomitali tai -risti voidaan hyväksyä kannettavaksi sotilaspuvussa, jos merkin on myöntänyt maan valtioneuvosto (vast) tai puolustusvoimat (vast) ja jos merkki on myönnetty ansioista esimerkiksi ulkomailla pitempiaikaisessa palveluksessa kunnostautuneelle henkilölle.
Pääesikunnan henkilöstöosaston normin mukaan palveluksessa olevien sotilashenkilöiden tulee anoa ulkomaisen kunnia- tai ansiomerkin kanto-oikeutta sotilaspuvussa puolustusvoimain komentajalta. Reserviläiset eivät ano kanto-oikeutta, mutta heidän tulee sotilaspuvussa esiintyessään noudattaa kunnia- ja ansiomerkeistä...
Tuo Eetu Iston maalaus on nimeltään Hyökkäys. Se on Suomen Kansallismuseon omaisuutta ja nähtävillä siellä. Maalauksesta tehtiin aikanaan kymmeniä tuhansia painokuvia ja kortteja. Seikkaperäistä tietoa Istosta ja maalauksesta löytyy Pekka Rönkön teoksesta Isto -- Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899). Pohjoinen 1990.
Kortteja ja julisteita saattaa löytyä antikvariaateista. Kannattaa kysyä myös Kansallismuseon museokaupasta: http://www.nba.fi/fi/skm_museokauppa
Pentti Rasinkankaan säveltämä ja sanoittama Mennään hiljaa löytyy esim. cd-levyltä Rasinkangas Pentti: Osuvat lastenlaulut sekä saman tekijän levyltä Parhaat lastenlaulut. Kappaleen nuotit ja sanat löytyvät esim. kirjoista Lasten oma toivalaulukirja ja Suuren toivelaulukirjan osasta Lastenlauluja.
Kokosimme listan tietokannoistamme löytyvästä aineistosta, joka käsittelee musiikkikasvatusta tai laulamista päiväkodeissa. Emme ole luokitelleet aineistoa mitenkään, eli osa siitä voi olla käyttökelpoista ja osa ei.
Tutkimuksia:
1.
Tekijät: Rantala, Kyllikki
Nimeke: Musiikkikasvatus lastenohjaajien koulutuksessa ja päiväkerhotyössä = Music education in the education and church-related playgroup work of child instructors / Kyllikki Rantala
Julkaistu: [Helsinki] : Sibelius-Akatemia , 2003
Ulkoasu: 164, [27] lehteä
Opinnäyte: Lisensiaatintyö : Sibelius-Akatemia , Musiikkikasvatuksen osasto
2.
Tekijät: Fredrikson, Maija
Nimeke: Päiväkodin musiikkikasvatus ja laulaminen : neljä-kuusivuotiaan lapsen musiikin ja kielen yhteydet / Maija...
Symboleista puhuttaessa on oltava varuillaan. Ei ole mitään yhtä ainoaa selitystä millekään symbolille. Tosin tietyt symbolit taikka pikemminkin niiden ilmiasut esiintyvät kaikissa kulttuureissa. Yksi näistä on juuri puu tai puut. Raamatussa puhutaan hyvän- ja pahan tiedon puusta. Yleisesti puut näyttävät symboloivan elämää ja sen ilmiöitä hyvin monella tavalla. Sveitsiläinen psykologi Carl Jung (1875–1961) puhui arkkityypeistä eli symboleista joihin ihmiset kautta historia ja kautta maailman näyttävät kiinnittävän huomiota tai joiden avulla on selitetty kosmologiaa. Jung kuitenkin painottaa, että viime kädessä symbolit niiden arkkityyppisyydestä huolimatta ovat hyvin yksilöllisiä. Sekä mikä on yleistä tai universaalia on se, että...
Hei,
Irrallisia kansipapereita, tai suojapapereita, alettiin käyttää ilmeisesti Englannissa 1820-luvun lopussa kangassidosten yleistyessä. Hienot kannet kaipasivat suojausta, ja usein suojapaperi peittikin koko kirjan, ja paperi poistettiin ostamisen jälkeen. Nykymuotoisia kansipapereita alettiin käyttää 1850-luvulla, ja ne yleistyivät vähitellen vuosisadan kuluessa. Kansipapereiden pääasiallinen tehtävä oli kuitenkin vain suojata kirjaa, joten ne olivat usein huomattavasti vaatimattomampia kuin kirjan varsinaiset kannet. Kansipaperit heitettiinkin yleensä pois joko silloin, kun kirjat asetettiin kirjakaupassa myyntiin, tai sitten oston yhteydessä. Niitä kuitenkin jaettiin melko yleisesti kirjojen mukana 1860-70-luvuilla Euroopassa, Iso-...
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Elias” on kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä ”Elia”, jonka merkitys on ’Jahve on Jumalani’. Nimestä on monia erilaisia muotoja eri kielissä kuten englannin ”Ellis” ja ”Eliot”, ranskan ”Élie” ja ortodiksien ”Ilja”.
Turun kaupunginkirjaston eri toimipisteissä on jatkuvaa kirjojen poistomyyntiä, esim. pääkirjastossa on oma hyllykkö poistetuille kirjoille (lähellä sarjakuvahyllyjä). Autokirjasto saattaa järjestää toukokuussa 2004 omat poistokirjamarkkinat, mutta tarkempia tietoja löytyy aikanaan kirjaston kotisivulta http://www.turku.fi/kirjasto/
Bill Parkinsonin säveltämä Äideistä parhain on kirjastojen kokoelmissa nuottina, mutta ei haitarille sovitettuna. Nuotti löytyy ainakin teoksista Suuri toivelaulukirja 2, Suuri lastenlaulukirja 2, Musica 5-6, Rakkaimmat lastenlaulut: 150 koko perheen suosikkia ja Lauluja äidille.
Valitettavasti en pysty löytämään mainittua Helsingin Sanomien juttua. Kokonaisuutena on sanottava, että tuolta ajalta säilyneistä nimistä on aika vaikea tehdä luotettavia johtopäätöksiä ja niitä on vaikea yhdistää varmasti toisiinsa. Itse asiassa jo Jahve-nimen ääntäminenkin on epävarma, minkä vuoksi mielellään käytetään vain varmoja konsonanttikirjaimia JHWH. Varsin vakiintunut juutalainen näkemys, että tämä nimi ilmoitettiin vasta Moosekselle (2. Moos. 3: 14 ja 6:3). On kuitenkin luultavaa, että JHWH-nimeä on käytetty jo ennen Mooseksen aikaa, joskin tutkijoiden parissa on epäselvyys siitä keiden parissa. Eri vaihtoehtoja on tarjottu, todennäköisimpänä on pidetty midianialaisia tai heitä lähellä olevia keniläisiä paimentolaisheimoja....
Kysymyksesi on sellainen, että siihen on haettava tietoa eri lähteistä. Tässä on on joitain vinkkejä:
Yritystoiminnan perussanaston mukaan "jalostusarvo mittaa kansantaloudessa yrityksen osuutta kansantuotteen kerryttäjänä. Jalostusarvo kuvaa sitä arvon lisäystä, jonka esim. raaka-aine tai puolivalmiste saa kulkiessaan yrityksen tuotantoprosessin lävitse lopulliseksi myytäväksi tuotteeksi. Tuotteen jalostusarvo (toiselta nimeltään arvonlisä) saadaan vähentämällä myynnin arvosta muilta ostetut välituote-erät, esim. raaka-aineet ja puolivalmisteet." Esim. Suomen tilastollisessa vuosikirjassa on esitelty eri elinkeinoelämän ja teollisuuden alojen jalostusarvoja, ei tosin pakkausteollisuuden. Jalostusarvosta lisää on esim. Pekkarisen...
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset tarjoaa sanonnan taustaksi kielellistä väärinkäsitystä: "joku ruotsinkielinen on kehottanut vierasta istumaan ja polttamaan savukkeen mutta vahingossa onkin kehottanut häntä istumaan ja palamaan".
Etälukion hyviä ohjeita runoanalyysiin ryhtyvälle:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli3/runoanal.html
Mitä lyriikka on:
http://www.orivedenopisto.fi/virtuaaliakatemia/demo/lyriik1.htm
Runoarvostelusta englanniksi:
http://www.poetrymagic.co.uk/critiquing.html
Hyvä opas perusteellisen runoanalyysin tekijälle on Mervi Kantokorven Runousopin perusteet. Helsinki 1990.
Laitan tähän suoran lainauksen Boråsin Suomalainen -nimisen lehden sivuilta:
Kilroy kävi täällä-Kilroy was here
Oletko kuullut Kilroysta, kaverista, joka on pistänyt nimensä useimpiin yleisiin paikkoihin? Toisen maailmansodan aikana liittoutuneiden sotilaat töhersivät ilomielellä: Kilroy was here -Kilroy kävi täällä jokaiseen uuteen paikkaan mihin tulivat. Tavan alkuperä on hieman hämärä, mutta New York Timesin artikkeli vuodelta 1946 väittää sanonnan saaneen alkunsa pikkumaisen tarkasta laivan tarkastajasta James J. Kilroysta, syntyisin Quincysta Massachusshettista. Hänen tehtävänään oli tarkastaa ja laskea pulttien määrä, jotka laivan peltisepät olivat vasaroineet paikoilleen. Nämä työskentelivät urakalla ja saivat palkan pulttien...
Soittimen valmistaja on Carl Adam Victor Lundholm (1846-1935, jolla lienee ollut toimintaa sekä Helsingborgissa että Tukholmassa. En kyennyt löytämään verkosta sivustoa, joka esittelisi matkaharmoneja kuvin ja sanoin, kuviakin löytyi suhteellisen vähän (etsin sanoilla harmonium ja Lundholm).
Yleisesti ottaen vanhojen soittimien arvon määrittely on tavattoman vaikeata, koska paljon riippuu sekä kysynnästä, jäljellä olevien soittimien määrästä että tarjolla olevan soittimen kunnosta. Siksi on ehkä järkevintä lähteä liikkeelle asiantuntijoille esitetyillä kysymyksillä, koska ns. kauppapaikan löytäminen ainakin Suomesta on vaikeata.
Vanhojen soittimien asiantuntemusta löytyy Suomesta ainakin Åbo Akademin yhteydessä toimivasta Sibelius-museosta...
