Asiaa on kysytty ennenkin Kysy.fi-verkkotietopalvelussa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys/ollaan-kuin-ellun-kanatmitenka-ellun-kanat-sitten-olivat. Siellä on kerrottu sanontaan ”Ellun kanat” koskevia lähteitä mutta todettu, ettei alkuperästä ole varmaa tietoa. Sama todetaan Ylen artikkelissa osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-8612561.
Tällaiset nimen sisältävät sanonnat ovat saattaneet lähteä liikkeelle jostakin tietysti henkilöstä, mutta läheskään aina sanonnan alkuperää ei kirjata mihinkään ylös vaan unohtuu aikojen saatossa ja sanonnan levitessä. Selityksiä voi olla myös monia erilaisia, jolloin on vaikea sanoa, mikä niistä pitää paikkansa vai pitääkö mikään. Kysy.fi:n vanhassa vastauksessa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys...
Pakanamaan kartalla on viitattu alunperin kaukaisiin alueisiin, joissa on ollut tuntemattomia seutuja. Tuntemattomat alueet on merkitty karttoihin valkoisilla alueilla. Tätä kautta sanonta on alkanut merkitä jotain, mikä on läikikäs, kirjava tai rajoiltaan epämääräinen - ja siten esimerkiksi kasvoja, joilla on arpia, ihottumaa tai aknea.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet antaa Valkonen -nimestä seuraavanlaista tietoa: nimi pohjautunee ihon tai tukan väriä ilmaisseeseen lisänimeen samoin kuin esimerkiksi nimi Valkeapää, joka on kehittynyt sukunimeksi valkotukkaiselle tai poikkeuksellisen vaaleaihoiselle annetusta alkuaan henkilökohtaisesta lisänimestä.
1500-luvun puolivälissä Valkosia on esiintynyt Etelä-Karjalassa ja Savossa. Haukivuoren kirkonkylän vanhimpia taloja on Valkosten vuodesta 1541 vuoteen 1721 isännöimä talo. Sieltä Valkosia siirtyi Hankasalmen Sauvamäkeen. Hämeessäkin Valkonen mainitaan veroluettelossa 1500-luvulla.
1600-luvun lähteissä Valkosia tavataan Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Sotkamossa.
Fennica-tietokannan mukaan Taisteluni on suomennettu kahdessa osassa vasta vuonna 1941. Fennican eli Suomen kansallisbibliografian löydät täältä:
http://finna.fi
Kirjastopalvelun Aikuisten jatko- ja sarjakirjat 2005 teoksen mukaan sarjan järjestys on juuri esittämäsi mukainen, eri painoksissa jako on hieman erilainen:
Maastamuuttajat. 1958
Maastamuuttajat 1: Vanhassa maassa 1. 1974
Maastamuuttajat 2: Vanhassa maassa 2. 1974
Maastamuuttajat 3: Uuteen maahan 1. 1975
Maastamuuttajat 4: Uuteen maahan 2. 1975
Uuteen maahan 1-2 yhtenä niteenä 1959
Maastamuuttajat 5: Raivaajat 1. 1975
Maastamuuttajat 6: Raivaajat 2. 1975
Raivaajat 1-2 yhtenä niteenä 1960
Maastamuuttajat 7: Viimeinen kirje Ruotsiin. 1975
Kahdeksatta osaa ei ole, eikä sarjaan kuulu muista osia. (Mobergin kirjat Raskin perhe, Käytös alennettu, Uneton ja Anna meile maa muodostavat oman sarjansa.)
Kokosimme listan tietokannoistamme löytyvästä aineistosta, joka käsittelee musiikkikasvatusta tai laulamista päiväkodeissa. Emme ole luokitelleet aineistoa mitenkään, eli osa siitä voi olla käyttökelpoista ja osa ei.
Tutkimuksia:
1.
Tekijät: Rantala, Kyllikki
Nimeke: Musiikkikasvatus lastenohjaajien koulutuksessa ja päiväkerhotyössä = Music education in the education and church-related playgroup work of child instructors / Kyllikki Rantala
Julkaistu: [Helsinki] : Sibelius-Akatemia , 2003
Ulkoasu: 164, [27] lehteä
Opinnäyte: Lisensiaatintyö : Sibelius-Akatemia , Musiikkikasvatuksen osasto
2.
Tekijät: Fredrikson, Maija
Nimeke: Päiväkodin musiikkikasvatus ja laulaminen : neljä-kuusivuotiaan lapsen musiikin ja kielen yhteydet / Maija...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mirette on keskieurooppalainen muunnos Mirasta ja sen kautta Mirabellasta. Mirabella tulee latinasta ja tarkoittaa ihailtavaa, ihastuttavan kaunista.Alkujaan italialaisen nimen lyhentymä on Mirella, jonka ranskalaisia vastineita ovat Mireille ja Mirelle. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) löydät lisätietoa Mira-nimestä. Kirjoita hakusanoiksi etunimet ja Mira sekä tee haku.
Hei,
kartanolle ei ole virallista tai juridista määritelmää. Arkeologi ja historiantutkija Carl Jacob Gardbergin mukaan kartanolle voidaan kuitenkin antaa yksi tai useampi epävirallinen määritelmä: " Kartano on useimmiten yksinäistalo, joka ei muiden talojen kanssa liity kylään. Kansanomaisen kuvauksen mukaan kartano on yksinäistalo, jolla on vähintäin viisi torppaa, viisikymmentä hehtaaria viljelymaata ja vähintään viisisataa hehtaaria metsää. Kartanoille ominaisia ovat asuinrakennusten ja taloussiipien muodostamat erilliset rakennusryhmät." Kartanoiden omistajat olivat alkujaan aatelisia tai muita säätyläisiä, mutta myöhemmin myös talonpojat ovat voineet omistaa kartanoita. Osa kartanoista juontaakin juurensa keskiajan suurmiestaloihin....
Valitettavasti hyvää karttaa koivun levinneisyydestä ei löytynyt. Kasvien maailma 2 (s. 842) sisältää pienen kartan, jossa koivua eri lajeineen näyttää kasvavan Pohjois-Amerikassa, lähes kaikkialla Euroopassa ja Aasiassakin. Kartasta ei kuitenkaan selviä kuinka yleinen puu koivu näillä alueilla on.
Myös kirjassa Suomen puu- ja pensaskasvio on pieni (2 x 2 cm) kartta koivun levinneisyydestä Euroopassa.
Encyclopedia of wood sisältää myös muutaman koivulajin pienehköt levinneisyyskartat.
Koivusta on myös erillisiä kirjoja, mutta ne eivät sisällä karttoja, tietoja lajin levinneisyydestä kylläkin.
Raulo, Jyrki: Koivukirja
Runeberg, Tutta: Koivu - birch
Euroopan metsistä löytyy tietoa esim. kirjoista:
Kuusela: Forest resources in...
Yleisenä periaatteena kunnia- ja ansiomerkkien osalta on se, että suomalainen sotilas ottaa vastaan vain virallisia ulkomaisia kunniamerkkejä. Ulkomainen ansiomitali tai -risti voidaan hyväksyä kannettavaksi sotilaspuvussa, jos merkin on myöntänyt maan valtioneuvosto (vast) tai puolustusvoimat (vast) ja jos merkki on myönnetty ansioista esimerkiksi ulkomailla pitempiaikaisessa palveluksessa kunnostautuneelle henkilölle.
Pääesikunnan henkilöstöosaston normin mukaan palveluksessa olevien sotilashenkilöiden tulee anoa ulkomaisen kunnia- tai ansiomerkin kanto-oikeutta sotilaspuvussa puolustusvoimain komentajalta. Reserviläiset eivät ano kanto-oikeutta, mutta heidän tulee sotilaspuvussa esiintyessään noudattaa kunnia- ja ansiomerkeistä...
Graalin maljaan liittyy uskomus, jonka mukaan siitä nautittu juoma parantaa kaikki taudit ja haavat. Kreikkalaisesta mytologiasta löytyy runsaudensarvi, joka tuottaa loputtomasti ravintoa ja kuvataan usein kierteiseksi, kukkia ja hedelmiä pursuavaksi sarveksi. Vastaavalla tavalla toimii irlantilaisen tarinan Dagdan pata, josta ei koskaan lopu ruoka. Kalevalassa puolestaan kuvataan Sampo, joka jauhaa omistajalleen suolaa, jauhoja ja rahaa. Vanhoissa germaanisissa taruissa Odinilla on maaginen kultasormus Draupnir, joka tuottaa kahdeksan samanlaista sormusta joka päivä. Nuoruudenlähde, jonka vesi nuorentaa juojansa, esiintyy monissa eri myyteissä. Kulta-aika on ilmaus, joka viittaa antiikin historioitsijoilla ihmiskunnan historian...
Alice Tegnérin joululaulu Betlehems stjärna (Gläns över sjö och strand) löytyy Aukusti Simojoen suomennoksena nimellä Betlehemin tähti esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 9. Tosin suomenkielisessä versiossa on vain kaksi säkeistöä, mutta useimmitenhan ruotsinkielisestäkin esitetään vain näitä kahta ensimmäistä.
Vaikuttaa siltä, että kysymääsi laulua ei ole suomennettu. Tässä muutamia englantilaisia kansanlauluja, jotka on suomennettu.
- Aikaisin aamulla (Early one morning): suomenkieliset sanat ovat ainakin kirjassa Laulumatti: lauluja arkeen ja juhlaan / [toimittanut] Paavo Alanne
- Lilja, ruusu ja kirsikkapuu (Scarborough fair): sanat esim. Suuri toivelaulukirja 5
- Sait multa kukkaset toukokuun (Greensleeves): sanat esim. Suuri toivelaulukirja 1, Kultainen laulukirja, 400 suosikkilaulua
Aale Tynnin teoksessa Tuhat laulujen vuotta (WSOY 2004) kyseinen kohta on suomennettu:
Pikari Hippokrenen vettä oivaa,
etelän lämpöisyyttä uhkuvaa
ja kimaltavaa helmin kuohuvin,
Koska kohdan ymmärtäminen vaatii säkeistön lopunkin laitan sen tähän:
[...winking at the brim,]
And purple-stainéd mouth;
That I might drink and leave the world unseen,
and with thee fade away into the forest dim.
suun juovan purppuroivaa;
juodapa muistamatta maailmaa,
vajota kauas metsän kätköihin!
Sijaantuloperillinen saa perintöosuuden tilanteissa, joissa perittävän perillinen on joko kuollut tai luopuu perintöosuudestaan. Perittävä voi kuitenkin määritellä testamentilla kuinka perintö jaetaan, jos perillinen kieltäytyy siitä.
Suomen lain mukaan "Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä. Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan." Finlex, luku 2, Sukulaisten perintöoikeudesta, 2§. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Perintökaaressa on käytössä kolme parenteelia I, II ja III. Parenteeleja ovat ...
Tarkoitat varmaankin vuosittain ilmestyvää Spes patriae -ylioppilasmatrikkelia, jossa kylläkin on ylioppilaita Suomen eri paikkakunnilta. Pelkästään Rovaniemen yhteislyseon ylioppilaista tuskin löytyy erillistä matrikkelia; ainakaan Suomen kansallisbibliografia ei sellaista tunne.
Esimerkiksi HelMet-kirjastoista Spes patriae löytyy vuodesta 1958 lähtien aina nykypäivään asti:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tspes+patriae/tspes+patriae/1%2C52%…-
Vuoden 1960 matrikkelissa on kyllä mukana myös Rovaniemen yhteislyseo.
Kokotekstitietokannan viitteet sisältävät alkuperäisen tekstin kokonaisuudessaan. Tekstitietokantoina on esimerkiksi lakitekstejä ja lehtiä.
Viitetietokannat puolestaan viittaavat erilaisiin lähteisiin kuten aikakauslehtiartikkeleihin tai kirjoihin.
Jascha Golowanjuk eli vuosina 1903-1974. Hän oli syntyjään Venäjän juutalainen, asui mm. Tanskassa ja muutti Ruotsiin 1930-luvulla. Löydät lyhyen esittelyn kirjailijasta esim. teoksesta Otavan kirjallisuustieto (1990) s. 248
Kysymyksesi on sellainen, että siihen on haettava tietoa eri lähteistä. Tässä on on joitain vinkkejä:
Yritystoiminnan perussanaston mukaan "jalostusarvo mittaa kansantaloudessa yrityksen osuutta kansantuotteen kerryttäjänä. Jalostusarvo kuvaa sitä arvon lisäystä, jonka esim. raaka-aine tai puolivalmiste saa kulkiessaan yrityksen tuotantoprosessin lävitse lopulliseksi myytäväksi tuotteeksi. Tuotteen jalostusarvo (toiselta nimeltään arvonlisä) saadaan vähentämällä myynnin arvosta muilta ostetut välituote-erät, esim. raaka-aineet ja puolivalmisteet." Esim. Suomen tilastollisessa vuosikirjassa on esitelty eri elinkeinoelämän ja teollisuuden alojen jalostusarvoja, ei tosin pakkausteollisuuden. Jalostusarvosta lisää on esim. Pekkarisen...
