Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teoksen mukaan Penttinen on ollut 1500-luvun puolivälistä saakka yleinen sukunimi Etelä-Karjalassa ja Savossa (Juva, Pellosniemi, Rantasalmi, Sääminki, Vesulahti), muttei tuntematon muuallakaan suomessa. Penttinen ja Pentti -nimet pohjautuvat pyhimysnimeen Benedictus.
Sukunimi Ahtisen taustalla karjalaisten osalta ortodoksinen ristimänimi Avtonom (kreikan Autonomos), kun taas Länsi-Suomessa lähtökohta on muinaissaksalainen Ahti, Ahto (tai friisin Achte). Ahtiainen ja Ahtinen ovat karjalaisia sukunimiä, joista on merkintöjä 1500- ja 1600 -luvulta. Ahtista on käytetty sukunimenä Juvalla 1556. Ahti on omaperäinen, muinaissuomalainen nimi, ja tunnettu vedenhaltijan nimenä.
Mikkonen on...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinTerveys 2017 -tutkimuksen tulosten mukaan miesten keskimääräinen pituus oli 177 cm ja naisten keskimääräinen pituus oli 163 cm. Lähde: https://www.julkari.fi/handle/10024/136223
Tuoreemman, UKK-instituutin toteuttaman tutkimuksen mukaan miesten pituus oli keskimäärin 180 cm ja naisten 165 cm. Lähde: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164370
Tämä "Tattarisuon murhiksi" kutsuttu tapaus sattui vuonna 1930, kun eräs autonkuljettaja pysähtyi juomaan suolla sijainneesta lähteestä ja löysi samalla sieltä ihmisruumiin osia. Poliisi ryhtyi tutkimaan asiaa ja selvitti sen seuraavana vuonna.
Ehkäpä paras lähde olisivat aikalaiskirjoitukset tuon ajan sanomalehdistä. Esim. Helsingin Sanomien vanhoja vuosikertoja löytyy pääkirjastosta Pasilasta mikrofilmeinä.
Helsingin Sanomien verkkoversion arkistosta löysin myös seuraavat jutut, joissa kerrotaan lyhyesti tapauksesta:
2.9.2001: Tattarisuon hurja maine alkoi ruumiinryöstöstä.
27.8.1998: Tattarisuolta poliisisurmiin.
27.8.1998: Matkamuistona murha. (tässä on mukana kuva vuodelta 1931)
Lisäksi löysin Kansalliskirjaston (os. Unioninkatu 36,...
Taavi ja Taavetti ovat suomalaistuneita ja kansanomaisia muotoja Daavid-nimestä. Nimenä koko Suomessa, etenkin maan itäosissa. Daavid-nimi on heprealaisperäinen ja merkitsee lemmikkiä, armasta ja ystävää.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 )
näkee, että nimen Taavi on saanut tänä vuonna 14 lasta, vuosina 1899-2005 yhteensä 2431 suomalaista, joista yksi naispuolinen.
Wikipediasta löytyy hänestä aika paljon tietoa. Tässä linkki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Florence_Foster_Jenkins Lisää löydät esim tästä linkistä: http://vanha.hum.utu.fi/historia/kh/Arkisto/tapahtumat/juhlakirja/
Googlaamalla löytyy paljon englanninkielisiä linkkejä hänestä.
Olemme käyneet läpi useita oopperaa käsittelevää kirjoja mutta niistä ei valitettavasti ole löytynyt tietoja hänestä. Myöskään Sibelius-Akatemian kirjastosta ei tekemäni haun mukaan löydy tietoja hänestä. Musiikkilehdistäkään ei löytynyt artikkeleita hänestä. Ilmeisesti hänen työnsä erikoislaatuisuuden vuoksi maininnat rajoittuvat lähinnä Internetiin. Hänen levynsä The Glory (????)of the human voice sisältyy kirjaston kokoelmiin, halutessasi voit tarkistaa sen...
Tarinat kuuluvat nk. 'arvoituskertomuksiin', jotka ovat sukua lyhyemmille arvoitusvitseille. Näitä arvoituskertomuksia löytyy mm. teoksista:
- Kilon toinen poliisi : vanhoja ja uusia koululaisjuttuja / toimittanut Ulla Lipponen
(s. 123 alkaen)
- Ota mamma mato : kompatehtäviä / toimittanut Ulla Lipponen
(s. 127 alkaen)
Arvoituskertomusten lisäksi samantyyppisiä ns. 'kompatarinoita' löytyy yllämainitsemistani teoksista. Arvoituskertomuksista on kerrottu tarkemmin kirjassa 'Ota mamma mato : kompatehtäviä' (sivuilla 198-199).
Tarinat kulkevat usein eteenpäin henkilöltä toiselle nimenomaan suullisena kansanperinteenä, nykytarinoina.
Michelangelo Buonarroti oli renessanssiajan taidemaalari, kuvanveistäjä ja runoilija. Hänestä on tehty useita elämäkertoja. Uusin suomeksi käännetty on ilmestynyt tänä vuonna: Grömling, Alexandra: Michelangelo Buonarroti : elämä ja tuotanto. Suomeksi on ilmestynyt myös: Michelangelo - kuvanveistäjä, maalari, runoilija, 1980; Vasari, Giorgio: Taiteilijaelämäkertoja Giottosta Michelangeloon, 1994. Joensuun kaupunginkirjastossa on näiden lisäksi elämäkertoja englanniksi, niiden tekijöinä John Furse, Ludwig Goldscheider, Nicholas Wadley. Hänen kuvanveistotaiteestaan löytyy kirjaston kokoelmista kaksi englanninkielistä kirjaa, joiden tekijät ovat Nathanael Harris ja Alessandro Parronchi. Kokoelma hänen runojaan on käännetty suomeksi,...
Tämän aihepiirin kirjoista voisi kutsua seuraavia jo klassikoiksi:
Spungen, Deborah, Nancy; Cruz, Nicky, Juokse poika juokse; Ruohoa, lunta.
Muita vastaavia ovat: Kureishi, Hanif, Esikaupunkien Buddha; Burgess, Melvin, Hepo; Mikkanen, Raili, Koukussa; Ambjörnsen, Ingvar, Valkoiset neekerit; Njördur P. Njardvik, Piikki; Ellis, Bret Easton, Alta nollan.
Yleisten kirjastojen Lasten sivuilta löytyy kirjalistoja eri aihepiireistä (http://www.kirjastot.fi/lapset/index.html) kohdasta kirjaluetteloita (otsikosta kirjoja eri aiheista, ja edelleen ongelmat) ja Tampereen kirjaston kotisivulta (http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/huume.htm, jossa on myös linkki alkoholiongelmakirjalistaan).
Turun kaupunginkirjaston eri toimipisteissä on jatkuvaa kirjojen poistomyyntiä, esim. pääkirjastossa on oma hyllykkö poistetuille kirjoille (lähellä sarjakuvahyllyjä). Autokirjasto saattaa järjestää toukokuussa 2004 omat poistokirjamarkkinat, mutta tarkempia tietoja löytyy aikanaan kirjaston kotisivulta http://www.turku.fi/kirjasto/
Väestörekisterikeskuksen etunimitilastoista löytyy tietoa siitä, milloin mitäkin nimeä on käytetty ja kuinka paljon. Kovin yksityiskohtaisia tietoja tilastosta ei kuitenkaan saa.
Eemi-nimeä on käytetty sekä miehen että naisen nimenä. Tilaston mukaan 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä nimi on ollut yhdeksällä miehellä ja alle viidellä naisella. Eemi yleistyi selvästi 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, jolloin nimen sai 204 miestä ja alle viisi naista. Vuosina 2000- 2009 Eemi annettiin nimeksi 334:lle miehelle ja tällä vuosikymmenellä Eemejä oli jo 1011.
Voit tarkastella tilastoja täältä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Valitettavasti en onnistunut löytämään pihakeinun piirustuksia verkosta. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy kuitenkin teoksia joista piirustukset/ohjeet löytyvät:
Tee itselle tai lahjaksi. 106 : Keinu / [tekijä:] Jani Johannes
More garden woodwork in a weekend / Richard Blizzard
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi .
Hakusanalla "pihakalusteet" löydät lisää aiheeseen liittyviä teoksia.
Tässä joitakin kirjavinkkejä (kaikki löytyvät HelMet-kirjastoista):
Carpelan, Anna: Helsinki kadunnimissä
Kaupungin nimet / julkaisija: Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2010
Kolbe, Laura: Unelmien Helsinki : kadut ja korttelit kertovat
Ollila, Kaija: Puhvelista Punatulkkuun
Helsingin kaupunki on julkaissut kirjasarjan nimeltä Helsingin kaupungin historia sekä Helsingin kadunnimet (http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu/Kirjal…).
Pasilan kirjastossa on Helsinki-kokoelma, jossa on runsaasti Helsinkiä käsisttelevää aineistoa.
Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluvirastolla on nimistönsuunnittelua käsittelevät nettisivut: http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu
Kyseisellä...
Runo on Zacharias Topeliuksen Vuosileikki, jonka on suomeksi tulkinnut Alpo Noponen. Joissakin lähteissä runo on pantu tyystin Noposen nimiin. Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi Topelius-lukemistosta Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007). Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993) se löytyy myös - tässä Alpo Noposen töiden joukosta.
Mariska (oikealta nimeltään Anna Maria Rahikainen) on laulaja, sanoittaja ja säveltäjä, jonka tuotanto on laaja.
Tiedon hänen tekemistään sanoituksista sekä myös sävellyksistä löytdät fono.fi -äänitetietokannasta: http://www.fono.fi/
Kirjoita tekijäksi Mariska ja valitse tekijän rooliks san. tai tekstin tekijä
Fono.fi sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen.
Sanat löytyvät Mikko Alatalo: Kaikki sitä tekevät mielellään!: kantri 2 -CD-levyn tekstilipukkeesta. Levyä ei valitettavasti löydy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta kaukolainana sen saa tilattua myös tänne.
Tällaista suomen kielen sanontaa emme löytäneet. Ilmaus "jokin on kiven takana" tarkoittaa, että sitä on hyvin vaikea saada tai hankkia. Slangi-ilmaus "olla kiven sisällä" taas tarkoittaa vankilassa olemista (lähde: Erkki Kari, Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja).
Sivistyssanakirja määrittelee instituutin seuraavasti: "tieteellinen tutkimuslaitos, ylempi oppilaitos".
Kielitoimiston sanakirjassa sanalla on kaksi merkitystä:
1. tieteellinen laitos, tutkimuslaitos
2. toisen asteen ammatillista koulutusta antava oppilaitos
Lähteet:
"Sivistyssanakirja" (Otava, 1988)
MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0
Lynenne eli akronyymi tarkoittaa: "What the..." tai "Who the..." (lähde:
http://www.internetslang.com/WT_3F-meaning-definition.asp.
Kaiketi termi ilmaisee ihmettelyä.
Eläimiä, joilla on ihmistä paljon kehittyneempi kuulo, ovat mm. lepakot, elefantit, valaat, delfiinit, hiiret, päästäiset, koit, heinäsirkat, kissat ja myyrät. Kun eläimen tuottama ääni on tarpeeksi korkea tai matala, ei ihminen sitä kykene paljaalla korvalla kuulemaan.
Jussi Viitala kirjoitti kirjassaan Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen (2003) näin; "Lepakoiden kolmiulotteinen maailma, jossa ne taitavasti lentäen suunnistavat, rakentuu ympäristön kohteista heijastuvien kaikujen varaan. Ne lähettävät hyvin lyhyitä ja hyvin korkeita ääni-impulsseja, jotka sitten heijastuvat ympäristön kohteista. Tämä äänikuva on niin tarkka, että sen avulla lepakot havaitsevat pienimmätkin kohteet. Lepakko ikään kuin näkee korvillaan...
