Kansansadut, joissa hyvä ja paha taistelevat, ovat sopivia kirjoja lapsille tukemaan syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä. Erityisesti eläinsadut sopivat alle kouluikäisille lapsille.
Omatoimisuuteen liittyvät lastenkirjat on usein suunnattu aika pienille lapsille, ja ne liittyvät esim. pukemiseen tai syömiseen. Tällaisia ovat esim.
- Pikku Leo pukee itse / Linne Bie
- Pikku Kanin hassu päivä / kuvat ja teksti: Kati Bondestam & Camilla Mickwitz
Erilaisuuden ymmärtämiseen liittyviä lastenkirjoja voisivat olla vaikkapa
- Meidän ja muiden perheet / Mary Hoffman
- Pekka Töpöhäntä ja Mauri Mäyräkoira / Gösta Knutsson
- Ruma ankanpoikanen / H. C. Andersen
- Maukka ja Väykkä / Timo Parvela
Alaluokkalaisten vitsikirjoja ovat mm.
-...
Tulostaminen omaan sähköpostiin tulleista dokumenteista on mahdollista kaikissa HelMet-kirjastoissa. Tulosteet maksavat 40 senttiä sivulta.
Mikäli haluat varmistaa, että saat käyttöösi koneen juuri silloin, kun tulet kirjastoon, voit varata koneen ajanvarausjärjestelmästä (ks. linkki alla). Varaaminen edellyttää, että sinulla on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Voit myös varata koneen soittamalla siihen kirjastoon, jossa haluat asioida. Kirjastojen yhteystiedot löydät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta valikosta "Löydä kirjastosi".
Mikäli sinulla ei ole voimassa olevaa kirjastokorttia, varaa mukaasi kuvallinen, voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Varmaa tietoa ei löytynyt, mutta tässä kaksi ehdotusta:
Chopinin Surumarssi.Chopin
on ilmeisesti varioinut tuota teemaa useammassa sävellyksessään, ainakin tässä se on:
Piano sonata no. 2 op. 35 in b flat minor (Sonaatit, piano, op35, b-molli) / Chopin, Frederic
Surumarssi, kansansävelmä, Sanat A. Archangelsky, suom. Reino Sandell,
löytyy mm. Virpi Karin toimittamasta Työväen laulukirjasta ja Suuresta toivelaulukirjasta numero 14.
Tähän ei ole yhtä vastausta. Kivenheitto ei ole orgainsoitunut urheilulaji, jossa olisi säännöt ja jonka väline, suorituspaikka ja tyyli olisi määritelty vertailukelpoisesti ja erityisesti jonka tuloksia olisi dokumentoitu luotettavasti. Heti nousee useita kysymyksiä: Minkä kokoinen ja muotoinen kivi olisi? Heitetäänkö paikaltaan, saako pyörähtää tai juosta vauhtia? Mitataanko heitto vaakasuoralla pinnalla vai rinteeseen kuten mäkihypyn pituus? Saako käyttää apuvalineenä linkoa tai heittovartta?
Guinnesin ennätyskirjaan on 1980-luvulla kirjattu lingolla avustetun kivenheiton ennätykseksi peräti 437 metriä. Pisimmälle ilman apuvälineitä heitetty esine on Guinnessin tuloksissa erityismuotoiltu frisbee-kiekko, tulos 406 metriä.
Optimaalisen...
Etunimi Madeleine on ranskankielinen muunnos nimestä Magdalena tai Magdaleena (hepr. Magdalasta kotoisin oleva). Nimi on muunnos Jeesuksen ystäväpiiriin kuuluneesta Magdalan Mariasta ja sitä on Suomessa käytetty jo keskiajalla. Nimestä on paljon lyhentymiä ja erikielisiä muunnoksia, joista ehkä suomalaisille tutuin on Leena.
Lähde: Lempiäinen, Pentti SUURI ETUNIMIKIRJA
Tilastokeskuksella on myös nimitietoa internetissä, jos kiinnostusta riittää, osoite:
http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/etunimet.html
Kari Kinnunen lähetti minulle Spetroliittituotteista kirjoittamansa artikkelin Kivi-lehdestä ja antoi luvan välittää sen teille pdf:nä. Tuo artikkeli kiteyttää asian aika hyvin. Kirjallisuusviitteitä on tekstin seassa.
Tässä tulisi sitten erillinen lista kirjallisuusviittetä spektroliitteihin liittyen (kaikki artikkelit löytyvät Geologian tutkimuskeskuksen kirjastosta kirjastostamme)
1: Kinnunen, Kari 1969. Spektroliitti. Elanto 54 (5), 12-13.
2: Kasso, Tapani 1980. Ylämaan spektroliitti. Kultaseppien lehti 54 (5-6), 142-145, 156.
3: Virkkunen, Marjatta 1980. Spektroliitin ABC. Kultaseppien lehti 54 (5-6), 145-146.
4: Koski, Karl; Koski, Daniel 1980. Spectrolite : Finland's gem labradorite. Lapidary Journal 34 (7), 1476-1480, 1484.
5...
Soila, Soile ja Soili ovat rinnakkaisnimiä, joista Soile on ilmeisesti varhaisin. Sitä on käytetty jo 1800-luvulla. Soila-nimeä suositteli kouluneuvos Yrjö Karilas vuonna 1919. Nimen merkitys on epävarma, mutta lähtökohtana saattaa olla "soile, soilu", joka tarkoittaa revontulten loimua. Sanalla on ilmaistu myös auringon säteitä puunrunkojen välissä. Soilua-verbi taas merkitsee veden pinnan ja aaltojen liikettä. Luontoaiheisesta nimestä on siis kyse, mutta ei saamelaisesta.
Lähde: Lempiäinen Pentti, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Voit etsiä kirjallisuutta etu- ja sukunimistä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista osoitteessa www.turku.fi/aino
Käytä asiasanoina esim. etunimet, nimet, tai sukunimet.
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Keijo on mahdollisesti käännös ruotsinkielisestä Alf-nimestä, toisin sanoen sanasta keijukainen.
Kysymys siitä, onko kasvis- vai sekaruokavalio terveellisempää, on säilynyt jo pitkään kiivaan keskustelun aiheena. Molemmilla on vankat kannattajansa, eikä ainoaa oikeaa vastausta varmastikaan ole. Eräät tutkimustulokset vannovat kasvisruokavalion terveysvaikutusten nimeen, mutta toisaalta muistutetaan jatkuvasti, että ihmiskeho ja -mieli tarvitsevat kehittyäkseen myös eläinrasvoja ja -proteiineja. Kaiken ytimenä on joka tapauksessa säilynyt ravinnon monipuolisuuden ja täysipainoisuuden korostaminen.
On selvää, että ruokavaliolla on varmasti vaikutusta ihmisen terveyteen. Eri asia kuitenkin on, mitkä ruoka-aineet vaikuttavat kunkin yksilön kohdalla ja millä tavoin. Kenties tämän vuoksi ruokavalion terveysvaikutuksia käsittelevää...
Kielitoimiston ohjepankissa "kauaa" mainitaan kauan-muotoa harvinaisempana, mutta sinänsä aivan sallittuna ilmauksena. Se muistuttaa kuitenkin kielenhuoltajien aiemmasta kielteisestä suhtautumisesta kauaa-muotoon: "Kieltolauseissa esiintyvää partitiivisijaista kauaa-muotoa pidettiin kielenhuoltokirjallisuudessa ainakin E. A. Saarimaan Kielenoppaasta (1947) alkaen yleiskielessä huonompana vaihtoehtona kuin muotoa kauan. Perusteluja tälle ei esitetty. Vaihtelusta ei paljon ~ paljoa sen sijaan ei ole huomautettu."
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kauaa/ohje/576
Laulun nimi on Puhu hiljaa rakkaudesta, säveltäjä Nino Rota. Sen alkusanat ovat: Kun puhut rakkaudesta hiljaa kuiskaten...
Laulun sanat löytyvät mm. seuraavista nuottijulkaisuista:
SUURI toivelaulukirja 5. 1983.
KAUNEIMMAT rakkauslaulut : sata laulua rakkaudesta / [toimittaja Ari Leskelä]
Espoo : Fazer Musiikki, 1993
HITIT : rautainen 70-luku
Helsinki : F-Kustannus, 2003
Edunvalvoja on henkilö, jonka tehtävä on 1999 annetun holhoustoimilain mukaan valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaiduuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan.
Uskottu mies oli vuoteen 1999 asti käytetty termi nykyisestä edunvalvojasta. Uskotuiksi miehiksi sanotaan myös kuolinpesän hoitajan kutsumaa kahta perunkirjoituksen toimittajaa. Uskottuja miehiä on myös mm. eräissä maanjakotoimituksissa.
(lähde Facta-tietopalvelu, osoite http://www.facta.fi/?cookies=True )
Veikkaisin, että etsimäsi "rautalanka"-versio sapelitanssista olisi Dave Edmundsin yhtyeensä Love Sculpture kanssa levyttämä Sabre dance. Sen single-versio oli Englannin listan ykkösenä joskus vuonna 1968. Se ilmestyi myös Love Sculpturen levyllä Forms and Feelings, älppärillä kappaleesta on huomattavasti pitempi versio kappaleesta. Myös punk-yhtyeet The Boys ja UK Subs ovat levyttäneet kappaleen joskus 1970-80-lukujen vaihteissa.
Helsingin kaupunginkirjastosta kappale löytyy cd-levyltä Dave Edmunds: The Dave Edmunds Anthology (1968-90). Kyseistä levyä on pääkaupunkiseudulla vain Helsingin pääkirjastossa ja Maunulan kirjastossa, mutta molemmissa kirjastoissa ne olivat lainassa.
Käyttö- eli hallintaoikeustestamentissa saaja saa käyttää määrättyä omaisuutta, mutta ei saa sitä lopullisesti omistukseensa, sanotaan Leena Linnainmaan kirjassa "Lakiopas omaiselle". Tavallisesti hallintaoikeustestamentti on tehty lesken hyväksi.
Testamenttioppaita on kirjastoissa useita, ja ne löytyvät helposti kirjaston tietokannasta, osoitteesta www.helmet.fi. Käytä esim. aihehakua ja hakusanana testamentti. Myös Internetistä löytää Google-haulla hyödyllisiä viitteitä.
Hei!
Uinnin historiaa löytyy esimerkiksi eri uintiseurojen historiikeista, historiikit kertovat suomalaisen uinnin historiasta. Historiikkeja voi hakea Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, asiasanalla: uinti
Fennica osoitteessa: http://finna.fi
Kokoelma sijaitsee Helsingin Yliopiston kirjastossa, pääkaupunkiseudun ulkopuolelle kokoelmasta saa kaukolainoja omaan lähikirjastoon, jossa tehdään haku, ja tarkastetaan että kirjat ovat lainattavia kappaleita.
Yleisistä hakuteoksista löytyy uinnin historiaa, tietosanakirja: Otavan Suuri Ensyklopedia, osa 10 (1981, sivu 7474, kertoo historiasta näin (suora lainaus:
"Uimataito kuuluu ihmisen ikivanhoihin taitoihin, sillä jo antiikin aikana harrastettiin rinta- ja selkäuintia. Uinti oli...
Eino Leinon runo Hän kulkevi kuin yli kukkien on alunperin julkaistu kokoelmassa Yökehrääjä vuonna 1897. Runo löytyy kaikki Leinon runot sisältävän kaksiosaisen kokoelman ensimmäisestä osasta Runot 1 (Otava 1985). Leinon rakkausrunoja on koottu myös Hannu Mäkelän toimittamaan kokoelmaan Rakkauden lauluja (Otava 2000), myös kysymäsi kaunis runo löytyy kokoelmasta.
Teosten saatavuustiedot voit etsiä pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistietokannasta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi sanotaan, että Jemina on hepreaa ja tarkoitaa kyyhkystä. Pertti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan, että nimi yleistyi Englannissa 1600-luvulla, kun kuningas Kaarle II tytär sai nimekseen Charlotte Jemina Henrietta. Seuraava nousu oli 1800-luvulla, kun Walter Scottin romaanissa esiintyi sen niminen henkilö. Suomessa nimi yleistyi 1990-luvulla ja otettiin v. 2000 almanakkaan.
Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa" Riihosen mukaan. Lempiäinen kertoo kirjassaan, että Jesse on Iisain kreikkalainen muoto. Suomen almanakassa Jesse on ollut vuodesta 1995.
Etunimistä löydät tietoa edellisten kirjojen lisäksi esim.
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse lapselle nimi
Kiviniemi: Iita...
Agatha Christien novelli Puolustuksella on puheenvuoro (Witness for the Prosecution) on ilmestynyt erillisenä painoksena Tammen isotekstiset -sarjassa vuonna 1983. Se sisältyy Christien rikosnovellikokoelmaan Kuoleman koira ja muita kertomuksia (The Hound of Death) joka ilmestyi suomeksi ensi kerran WSOY:n kustantamana (Sapo ; 226) vuonna 1978. Isotekstisen version on suomentanut Jouko Linturi, Kuoleman koira -kokoelman novellin puolestaan Anna-Liisa Laine. Tässä kokoelmassa novellin nimi on Syyttäjän todistaja. Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Sanat ja nuotit lauluun löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta numero 19. Laulu on varsinaisesti nimeltään Ne kesäyöt, alunperin Summer nights. Toivelaulukirjat löytyvät monista Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
