Osoitteesta https://finna.fi löytyvän Fennica-tietokannan mukaan Lauri Pohjanpään kokoelma ”Metsän satuja ja muita runoja” ilmestyi ensimmäisen kerran WSOY:n kustantamana vuonna 1924. Toisen painoksen julkaisi sama kustantaja vuonna 1930. WSOY julkaisi kirjasta Annikki Arola-Anttilan kuvittaman uuden laitoksen nimellä ”Metsän satuja” vuonna 1953 ja siitä toisen painoksen 1967.
Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas antaa vuoden 1915 1 penniselle arvoksi 2 euroa, jos raha on täysin virheetön ja leimakiiltoinen, 1 euron, jos se on virheetön, mutta lievästi tummunut. Hinnat ovat keräilyarvoja, eivät osto- ja myyntihintoja.
The Standard Catalog of World Coins 2005 luettelon mukaan kolikon hinta vaihtelee 0,25 eurosta 2,50 euroon kunnon mukaan.
Lisätietoja kannattaisi varmasti kysellä
Pohjois-Karjalan numismaatikoilta
http://www.pk-numismaatikot.fi/
Sihteeri: myös jäsenasiat
Armi Hakkarainen
e-mail etunimi.sukunimi@pk-numismaatikot.fi
Kirkkokatu 14 a B 18 fax 013-229 133
80100 JOENSUU gsm 041-474 2119
Yhdistyksellä on myös Myydään, ostetaan ja vaihdetaan -keskustelualue internetissä...
Pikaisen tiedonhaun tuloksena voitaneen päätellä, että kotimaisista kirjastoista löytyy paljon aineistoa lapsen kiellisestä kehityksestä ja varhaisen vuorovaikutuksen tai äiti-lapsisuhteen vaikutuksesta kielelliseen kehitykseen. Avioeroista löytyy tutkimuksia niin psykologisesta kuin sosiaalisen kehityksenkin näkökulmasta, mutta poikkitieteellisiä tutkimuksia on vaikeampi löytää. Suosittelen henkilökohtaista käyntiä oppilaitoksesi kirjastossa tai opettajasi/ohjaajasi vastaanotolla. Parhaiten kirjoja saa yliopistokirjastoista (mahdollisesti kaukolainoina muista kaupungeista). Joitakin opinnäytetöitä, lähinnä pro graduja mutta myös uudempia väitöskirjoja saattaa löytyä myös sähköisessä muodossa, jolloin ne saa luettavaksi/tulostettavaksi...
Martha (tai Suomessa useimmiten Martta) on alunperin heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on "valtiatar" tai "emäntä". Uudessa testamentissa Martta oli toimelias Lasaruksen ja Marian veli (Luuk. 10:38-42, Joh. 11:17-28). Martha (Martta) onkin perheenemäntien taivaallinen suojelija. Häntä pidetään myös majatalonpitäjien, kokkien, palvelijoiden ja maallikkosisarten suojelijana. Hänen mukaansa on nimetty myös kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö Marttaliitto.
Tunnettuja Marthoja (siis juuri kirjoitusasussa Martha) ovat esim. seuraavat naiset:
Martha Washington (USA:n ensimmäisen presidentin vaimo)
Martha Graham (tanssija ja koreografi)
Martha Gellhorn (journalisti)
Martha Stewart (liikenainen, toimittaja, kirjoittanut kirjoja...
Kaikkien kirjastojen käsikirjastoissa on useita nimikirjoja luokassa 884.203, joita voi rauhassa käydä selailemassa. Osaa niistä voi myös lainata kotiin. Seuraavassa kuitenkin nimen historiaa lyhyesti. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa, ISBN 951-1-08948-X, kerrotaan, että nimen Jyrki kantanimi on kreikkalaisperäinen Georgius. Jyrki-nimen sanotaan ko kirjassa olevan itäsuomalaisen muodon, joka tulee lähinnä nimen venäläisistä asuista Georgi, Jegor ja Juri. Jyri-nimen kerrotaan edelleen olevan Jyrki-nimen rinnalla käytetyn muodon.
Muumitalon rakennusohjeita on kysytty meiltä aiemminkin. Vuoden 2007 vastauksessa olleet linkit eivät enää valitettavasti toimineet.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=6ca51f1f-6d28-47a…
Löysin muutaman ruotsinkielisen sivun, joilla on rakennusohjeita, toivottavasti niistä on apua.
http://murbruk.wordpress.com/2008/07/02/bilder-pa-olika-muminlekstugor/
http://www.styleroom.se/album/33987 (linkissä mainittua Hus & Hem tidning -lehteä ei löytynyt HelMet-kirjastojen kokoelmista)
Kuvataiteilija Frans Hautala (1875-1952) syntyi Töysässä, mutta eli pääasiassa Vaasassa. Ikävä kyllä tietoa hänen mahdollisesta perheestään ei löytynyt. Hautalasta on kysytty aiemminkin: vastaus löytyy täältä:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?id=8e19a30b-2de…
Vaasan taidehallista kannattanee vielä kysyä tietoja hänestä:
http://www.pohjanmaanmuseo.fi/?page=VAASAN+TAIDEHALLI
Yksityiskohtaisia ohjeita tietynmallisen viljasiilon rakentamiseen on kirjaston lähteistä melko vaikea löytää. Alan lehdissä käsitellään jonkun verran aihetta. Esim. Leppävaaran kirjastoon Espoossa tilatun Käytännön maamies -lehden numerossa 2007: 14 on Anttila-Lindemanin yleisluontoinen artikkeli "Pulttisiilon pystytys oli yllättävän iso urakka", joka käsittelee siilon pystytystä omin voimin, mutta kovin yksityiskohtaisia ohjeita ei tuossakaan artikkelissa kuitenkaan ole.
Tietynmallisen siilon rakentamiseen voinee saada parhaat ohjeet mallin valmistajalta (Sami: http://www.reikalevy.fi/ ) tai jälleenmyyjiltä.
Myös kokeneilta kollegoilta voisi saada hyödyllisiä ohjeita. Viljasiilojen rakentamisesta keskustellaan Internetissä mm....
Tiirikainen-sukunimi on pääasiassa savolainen. Tiirikaisia on myös jonkin verran Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Nimien Tiirikainen, Tiiri ja Tiirikka taustalla on alasaksalainen Theodericus-nimen yksi lyhentymä Didrik. Theodericus-nimen muita lyhentymiä ovat mm. Dietrich ja Dirik. Nämä ja niiden muunnelmat (myös esim. Tiilikka) ovat levinneet Baltiaan sekä Skandinaviaan ja Suomeen 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja / sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 1988.
Katso myös Suomen sukututkimusseuran artikkeli Dietrich-nimestä: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36gs.htm
Otavan Iso musiikkitietosanakirja (1977) osaa kertoa, että Kaj-Erik Albert Gustafsson syntyi Loviisassa 24.11. 1942 sekä mainitsee hänet suomalaiseksi urkuriksi ja kuoronjohtajaksi. Tietoa Gustafssonista löytyy myös Sibelius-akatemian kirkomusiikin osaston sivun(http://dept.siba.fi/kimu/fin/index.php?pid=674). Säveltäjänä Gustafsson on tuottanut ensisijaisesti kirkollista käyttömusiikkia: kuoro- ja urkuteoksia.
YLEn levystöstä (http://www.yle.fi/levysto/firs2/saveltaja.php?Id=Gustafsson+Kaj-Erik+Al…) häeltä löytyy seuraavat sävellykset:
Aftonpsalm
Agnus dej
Ave maria
De profundis
Det var lärksång och glans
Fröjda dig
Gloria
Inför ditt ansikte
Jag har ett hem ett ljuvligt hem
Jag ville jag vore
O salutaris hostia
Pohjoisella rannalla...
Kirjastopalvelun Aikuisten jatko- ja sarjakirjat 2005 teoksen mukaan sarjan järjestys on juuri esittämäsi mukainen, eri painoksissa jako on hieman erilainen:
Maastamuuttajat. 1958
Maastamuuttajat 1: Vanhassa maassa 1. 1974
Maastamuuttajat 2: Vanhassa maassa 2. 1974
Maastamuuttajat 3: Uuteen maahan 1. 1975
Maastamuuttajat 4: Uuteen maahan 2. 1975
Uuteen maahan 1-2 yhtenä niteenä 1959
Maastamuuttajat 5: Raivaajat 1. 1975
Maastamuuttajat 6: Raivaajat 2. 1975
Raivaajat 1-2 yhtenä niteenä 1960
Maastamuuttajat 7: Viimeinen kirje Ruotsiin. 1975
Kahdeksatta osaa ei ole, eikä sarjaan kuulu muista osia. (Mobergin kirjat Raskin perhe, Käytös alennettu, Uneton ja Anna meile maa muodostavat oman sarjansa.)
Sorri sukunimenä: (lähde: Mikkonen-Paikkala: Sukunimet / 2000). Nimi esiintyy satakuntalaisissa lähteissä jo keskiajalta lähtien: esim. Olavi Sorri 1440-luvulla Messukylässä. Aitolahdella nimi on kiteytynyt kylännimeen Sorrila eli Sorila. Nykyisin sukunimi on yleisin Keski-Suomessa, mutta on säilynyt myös muualla Länsi-Suomessa. Sukunimiä ovat myös Sorila ja Sorrela. Nimiin sisältynee vanha yksilönnimi, vert. Sorri peep Tarton alueella 1600-luvulla.
Sorrien suvulla on myös oma sukuseura, jossa kerrotaan enemmän ko. sukunimestä ja sen historiasta sekä Sorrien suvusta. Tiedot löytyvät Internetistä sivulta http://suvut.genealogia.fi/sorri/index.htm
Sanat ja nuotti löytyvät ainakin julkaisusta Koulukuoro, osa 8: Kun pimenevät illat : kuusi laulua koulukuorolle / sov. Jukka Kankainen, c 1987 Fazer Musiikki, Helsinki. Nuotin tuotetunnus on F. M. 07814-7. Tämän laulun Kun pimenevät illat on säveltänyt Lilli Leinberg (Thuneberg), ja sanat ovat Elsa Beskowin. Säkeistöjä on kolme. - Koulukuoro 8 -nuottivihkoa voitte kysyä asuinkuntanne kirjastosta. Mikäli sitä ei ole juuri siinä kirjastossa, se voidaan kaukolainata teille jostain sellaisesta kirjastosta, jossa sitä on.
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto kuljetettiin Neuvostoliittoon vuonna 1946.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/german-factory-wittenbe…
https://www.sewshop.com/date-your-machine.html
http://www.singerco.com/admin-support/machine-serial-...
Kyseessä on tunnus, jolla ilmoitetaan ohjelman sisältävän tuotesijoittelua.
"Tuotesijoittelulla tarkoitetaan tuotteen, palvelun tai tavaramerkin sijoittamista audiovisuaaliseen ohjelmaan vastiketta vastaan. Tuotesijoittelu on yleensä kiellettyä. Tuotesijoittelu on kuitenkin sallittua elokuvateoksissa, sarjoissa, urheiluohjelmissa ja kevyissä viihdeohjelmissa.
Katsojille on selkeästi ilmoitettava, että ohjelmassa on tuotesijoittelua. Ilmoituksen voi tehdä joko tekstillä tai ohjelmatoimijoiden yhtenäisesti käyttämällä tuotesijoittelutunnuksella."
https://www.traficom.fi/fi/viestinta/tv-ja-radio/markkinointi-sponsorointi-ja-tuotesijoittelu
Suomessa Erin voi viettää nimipäiväänsä huhtikuun viidentenä eli Irenen ja Irjan päivänä. - Marianne Blomqvistin vuonna 2002 ilmestyneessä kirjassa Dagens namn kerrotaan ruotsinkielisen nimistön yhdestä uudesta tulokkaasta eli nimestä Erin, että se ei ole Irenen tai minkään muunkaan etunimen lyhenne vaan vanha Irlannin nimitys. Ristimänimenä sen ottivat käyttöön etenkin USA:n ja Kanadan siirtolaiset. Näissä maissa siitä tuli muotinimi 1970-luvulla.
Suomeen nimi tuli amerikkalaisista elokuvista. Ensimmäinen suomenruotsalainen tyttö, joka kastettiin Eriniksi, syntyi vuonna 1999.
Kysy kirjaastonhoitajalta -palvelussa nimestä Erin on kysytty aiemminkin. Vastaus löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?...
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda on paras lähde aiheellesi. Ihan helppoa ja nopeaa tapaa löytää sopivia lähteitä ei taida olla. Teokset ja tutkimukset ovat vaihtelevasti asiasanoitettuja: kannattaa kokeilla useilla hakusanoilla. Sopivia ovat ainakin etiikka, arvot, työelämä yhdistettyinä sanoihin johtaminen, johtajuus tai johtaminen, johtajuus yhdistettynä sanaan sosiaaliala. Hakutyypiksi valitaan komentohaku, ja hakusanojen väliin tulee and-sana. Haun voi rajata vain suomenkieliseen aineistoon ja haun tekemisen jälkeen lajitella tuloksen näyttämään ensin uusimman aineiston. Samalla tavoin haetaan artikkeleita Artosta. Täysin kattavaa tulosta on tuskin kuitenkaan mahdollista saada.
Sopivuudesta ei voi varmasti tietää: kannattaa...
Kadonneista joululahjoista kerrotaan Raimo S. Wallinin kirjoittamassa näytelmässä Kadonneet lahjat (sisältyy kirjaan Wallin: Noudata käsikirjoitusta, Joulupukki! Sokrates 1986, s. 24-29). Siinä tosin Joulupukki esiintyy vain yhden vuorosanan verran ja silloinkin pelkästään äänenä.
Satukuunnelma Kadonnut lahjasäkki (kirj. Kaija Tukia, Pelastakaa lapset 1977) on saatavana useissa maakuntakirjastoissa c-kasettina, mutta ei meillä täällä Kuopiossa. Kuunnelman sisältöä en pysty tarkistamaan, mutta jouluaiheinen se joka tapauksessa on ja nimestä päätellen voisi liittyä asiaan.
J.R.R. Tolkienin kirjassa Kirjeitä Joulupukilta, WSOY 2004 Joulupukilta pihistetään lahjoja, mutta ei kaikkia yhdellä kertaa. Lopuksi lahjat löytyvät.
Mikään...
Kirkniemen kartanon omistaa vuodesta 2000 Metsämannut Oy (Metsäliitto ja Metsä-Serla Oyj)
http://www.sci.fi/~torstis/lohja/kirjoit/tilat/kirknie.htm
Metsämannut OY:n kotisivu on http://www.metsamannut.fi/
Kun myöhässä oleva laina uusitaan niin myöhästymismaksu kertyy asiakasrekisteriin lainaajan kirjastokortille. Kyseinen myöhästymismaksu ei enää kasva.
Jos myöhässä olevan lainan uusii HelMet-aineistohaun kautta, niin myöhästymismaksut näkyvät omissa tiedoissa lainassa olevien niteiden ja varausten alapuolella esim. €1,30 maksamattomia maksuja.
(Ennen lainojen uusimista maksujen määrä näkyi lainassa olevien niteiden kohdalla näyttäen mitä joutuu maksamaan jos uusisi / palauttaisi lainan sillä hetkellä.)
Mikäli kirjastokortilla ei ole maksamattomia maksuja, ei HelMet-aineistohaun omissa tiedoissa näy "€0,00 maksamattomia maksuja" -kohtaa.
