Fantasia- ja tieteiskirjallisuuteen erikoistunut Risingshadow.fi -sivuston mukaan parhaita aikuisten suomeksi ilmestyneitä fantasiakirjoja ovat mm.
Patrick Rothfussin Tuulen nimi ja Viisaan miehen pelko (trilogian kolmatta osaa ei ole vielä julkaistu)
George RR Martinin Tulen ja jään laulu -sarja (tämäkin edelleen kesken)
Robin Hobbin Näkijän taru-, Lordi Kultainen- ja Narri ja Näkijä -sarjat (englanniksi samaan maailmaan sijoittuvaa löytyy enemmänkin)
Scott Lynchin Locke Lamoran valheet (sarja on edelleen kesken, vain 1. osa ilmestynyt suomeksi)
Laura Luotolan Suoja (2 osaa)
T. J. Klunen Talo taivaansinisellä merellä, Klunelta tulossa toinen käännös tänä vuonna
Terry Pratchettin Kiekkomaailma-kirjat (humoristista...
Suomen kielen perussanakirjan mukaan juippi-sanaa käytetään halventavassa merkityksessä epäluotettavasta tai muuten vastenmielisestä (nuoresta) miehestä (joku hämäräperäinen juippi). Suomen murteiden sanakirjan mukaan juippi-sanaa käytetään epäluotettavasta, tottelemattomasta, uppiniskaisesta tms. nuoresta miehestä tai keskenkasvuisesta pojasta vrt. lurjus, hunsvotti, sälli.
Yleisimmin sanaa lienee käytetty Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Keski-Pohjanmaalla (ne on semmosia juippia ne poijjaat).
Juippia -verbiä on mm. Juvalla käytetty merkityksessä luikkia (kävelläj juppii nolona tieheese) ja Karstulassa verbiä juiputtaa merkityksessä huiputtaa.
Skanno Oy:sta, jonka palveluksessa Torsten Laakso suunnitteli Kameleontin, on tehty historiikki Smeds, Kerstin, Kameleontin aika : Skanno 50, [Helsinki] : [Skanno] , 1996. Teoksessa kerrotaan, että erityisesti nuoriin koteihin sopivaa sohvamallia alettiin kehitellä Skannossa 1964 ja Kameleontti lanseerattiin vuonna 1966. Torsten Laakso oli Skannolla suunnittelijana vuoteen 1968 saakka. Torsten Laakson meriittilista löytyy Suomalainen design from Finland : kuka kukin on = who's who in Finnish design. Toim. Rita Taskinen [julk. Teollisuustaiteen liitto Ornamo] Huhmari : Karprint, [1992] teoksesta, samoin Kuka on kukin teoksesta vuodelta 1994.
Kyseessä on varmaankin Veikko Lavin sanoittama ja säveltämä kappale ”Tunnen kuuluvani tähän maahan”. Isänmaasta siinä ei suoraan puhuta mutta kappaleen nimessäkin mainitusta tästä maasta eli Suomesta mainitaan isänmaahan viittaavassa sävyssä. Siispä tätä kappaletta ystäväsi varmaan muistelee.
Lavin laulu löytyy seuraavilta CD-levyiltä:
”Elämää suurempaa” (Edel Records Finland, 2001)
Käkikosken koulu: ”Olipa kerran laulu” (Käkikosken koulu, 2001)
Lavi, Veikko: ”Parhaat” (Audiovox Records, 1998)
Lavi, Veikko: ”Tunnen kuuluvani tähän maahan” (Audiovox Records, 1992)
”Veikko Lavi ja tähdet” (Audiovox Records, 1992)
Levy ”Tunnen kuuluvani tähän maahan” sisältää myös esiteliitteessään laulujen sanat, joten jos ystäväsi haluaa ne myös...
Kansallisbibliografian mukaan Kota Matti on kuvittanut ainakin seuraavat teokset:
1. Haukkaprinssi.............................. Lempinen, Marja-Leena
2. Hiiren häät ja muita runoja................ Ikäheimo, Titvi
3. Joonas ja joka päivän rukous............... Perkiö, Pia
4. Kaukometsä..................................Karjalainen, Elina
5. Kerttulin onnennukke........................Voipio, Laura
6. Lumottu ruusu...............................Helakisa, Kaarina
7. Malinka Kuuntytär...........................Mikkola, Marja-Leena
8. Metkuttajat.................................Helakisa, Kaarina
9. ... mutta tähtein tuolla puolen ............Finne, Anneli
10. Ninni, surkea noita........................Annala, Orvokki
11. Puutarhan kätköissä...
Vaski tarkoittaa kuparia tai kupariseosta. Vaskikello-sanaa on käytetty niin kirkon- kuin lehmänkelloista.
Lähde:Nykysuomen sanakirja. 3, osat 5 ja 6 : S-Ö , WSOY, 1978.
Tietoa Vaskikellon kelloista:
http://vaskikello.fi/valikko.htm
Bamböle (suomeksi Pampyöli) on kylä Haminan kaupungin Vehkalahden alueella. Vehkalahti ja Hamina yhdistyivät vuoden 2003 alusta. Koska Haminan kaupunki perustettiin aikanaan Vehkalahden kirkonkylän paikalle, kunnalla ei ollut erillistä kuntakeskusta, vaan Vehkalahden kirkko ja kunnanvirasto sijaitsivat Haminan keskustassa.
Museoviraston ylläpitämästä Kulttuuriympäristön rekisteriportaalin Muinaisjäännerekisterin http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/r… mukaan Pampyöli mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa, jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja, mutta kylän vanhin asutus juontuu kuitenkin ilmeisesti jo 1200- ja 1300-lukujen...
Tässä muutama osoite joista ehkä on apua.
Aukea.net -virtuaalinen luomispalvelu on ilmainen nettipalvelu, johon voi lähettää tekstejään osoitteeseen http://aukea.net/
Toinen verkkopalvelu eli Rihmasto löytyy osoitteen http://www.rihmasto.net/
takaa. Tekstejään Rihmastoon voi lähettää kuka tahansa, niin harrastaja- kuin ammattikirjoittaja.
Harrastajakirjoittamiseen liittyvää oppimateriaalia ja tietoa opetuksesta voi etsiä myös Nuoren Voiman liiton sivuilta http://www.kaapeli.fi/nvl/ .
NVL:n toimintaan kuuluu kaunokirjallisten tekstien arvostelupalvelu, jonka kautta kriitikot antavat halukkaille palautetta heidän teksteistään.
Arvostelupalvelun yhteydessä toimii Nuorten Kirjoittajien Klubi, joka kokoontuu säännöllisesti kirjailijavieraan...
Martha (tai Suomessa useimmiten Martta) on alunperin heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on "valtiatar" tai "emäntä". Uudessa testamentissa Martta oli toimelias Lasaruksen ja Marian veli (Luuk. 10:38-42, Joh. 11:17-28). Martha (Martta) onkin perheenemäntien taivaallinen suojelija. Häntä pidetään myös majatalonpitäjien, kokkien, palvelijoiden ja maallikkosisarten suojelijana. Hänen mukaansa on nimetty myös kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö Marttaliitto.
Tunnettuja Marthoja (siis juuri kirjoitusasussa Martha) ovat esim. seuraavat naiset:
Martha Washington (USA:n ensimmäisen presidentin vaimo)
Martha Graham (tanssija ja koreografi)
Martha Gellhorn (journalisti)
Martha Stewart (liikenainen, toimittaja, kirjoittanut kirjoja...
Aika vähiin on Lemmikki Beckerin kirja ’Ratko Ariadnen lankoja’ pääkaupunkiseudulla käynyt, mutta muutamasta kirjastosta sen vielä löytää. Oheisesta linkistä näet sijainnit ja tämänhetkisen (7.7.08) tilanteen: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ratko+ariadnen+lankoja&searchs… . Voit tehdä kirjasta varauksen, jolloin se tulee toivomaasi kirjaston toimipisteeseen tai käydä hakemassa sen kirjastosta, jossa kirja näyttää olevan hyllyssä.
Ennen lähtöä kannattaa puhelimitse varmistaa, että kirja todella on paikalla ja pyytää henkilökuntaa laittamaan kirjan syrjään noutoa varten. Kirjastojen yhteystiedot löydät oheisesta linkistä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/ . Varauksen voi tehdä netin kautta, jos kirjastokorttiin on liitetty...
Peter Ekholmin teoksessa Transatlanttinen suhde (2004) on käsitelty asiaa. Ekholmin mukaan puhuttaessa Suomesta Euroopan amerikkalaisempana maana viitataan pintakulttuuriin kuten amerikkalainen jalkapallo, baseball-lippikset, "punaniskaisuus". Samassa teoksessa mainitaan Jaakko Iloniemen havainnosta, että Suomessa on väkilukuun verrattuna ehkä eniten amerikkalaismyönteisiä yhdistyksiä.
Tuula Poutasuon Farkkukirjan(2006) mukaan amerikkalaisuus oli pop erityisesti 1970-luvulla.
Google Scholarista löytyi seuraava: J. Iivonen: Kriittinen ajankuva, 2006. Tässä on artikkeli "Amerikkalaistunut Suomi".
Yleensä amerikkalaistumisesta on julkaisussa Visa Heinonen: Globalisoitumisen historiallisuus ja nykytulkintoja kulutuksesta maapalloistuvassa...
Oletan, että kysyjä tarkoittaa "nauhoilla" 8 mm kaitafilmiä. Kaitafilmin digitoimiseen käytetään kahta päämenetelmää. Heikkolaatuisen kopion voi tehdä kuvaamalla valkokankaalle näytettävän filmin digitaalisella videokameralla. Laadukkaan kopion saa vain kuvaamalla jokainen filmin ruutu digitaalisesti ja yhdistämällä kuvat ohjelmallisesti. Edellinen on suhteellisen halpaa ja nopeaa, jälkimmäinen hidasta ja kallista ja edellyttää ammattitason laitteistoa. Tätä palvelua tarjoaa esimerkiksi Reel One, jota olen itsekin käyttänyt.
Espoossa Sellon kirjastossa on Paja, jossa luvataan myös kaitafilmien digitoinnin olevan mahdollista. Sinne kannattaa varmaan olla yhteydessä ja tiedustella tämänhetkistä tilannetta. Myös Helsingin kaupunginkirjaston...
Joissain selityksissä hääoppaissa ja sivustoissa viitataan siihen, että morsian on kirkossa sydämen puolella, toisissa siihen, että sulhasen miekkakäden on oltava vapaana kahakan uhatessa. Jälkimmäinen viittaisi morsiamen ryöstöperinteeseen, joka liittyisi goottilaisten tapoihin.
Jorma Parviaisen kirjassa Kodin kirkolliset toimitukset (s. 123-124) kerrotaan, että morsiuspari seisoo alttarilla niin, että morsian on sulhasen vasemmalla eli sydämen puolella. Kirkosta poistuttaessa morsian on oikealla puolella. Syyksi tähän järjestykseen tekijä kertoo kristillisen ajattelun vertauskuvallisuuden, jonka mukaan vasenta puolta on pidetty heikompana ja oikeaa puolta arvokkaampana paikana. Entisaikojen istumajärjestykseen kirkossa kuului,...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (2000) kerrotaan, että Suomen Kaikko-alkuiset nimet on nimitutkimuksissa yhdistetty germaaniseen henkilönnimeen Gaike, Gaiko. Vanhimmat viittaukset nimeen löytyvät 1400-1500-lukujen lähteistä Satakunnasta ja Etelä-Karjalasta (esim. v. 1481 Tyrväällä henkilönnimiviittaus anti kaykoy , Uudellakirkolla 1550 hans kaiko ja Viipurissa v. 1556 Matz Kaijckone[n]). Savoon nimi Kaikkonen on levinnyt 1500-luvun puoliväliin mennessä ja siellä nimi onkin ollut jo 1800-luvulla kolmanneksi yleisempien nimien ryhmässä (50-200 nimenkantajaa). Pohjoisempaan Suomeen nimi kulkeutui 1600-luvulla. Sukunimi Kaikko on säilynyt Lappeella ja Säkkijärvellä.
Nimistöneuvontaa on saatavilla myös Kotimaisten...
Kysymys on esimerkki niinsanotusta Valehtelijan paradoksista, joka tunnetaan jo antiikin Kreikasta. Sitä on pohdittu ainakin kertaalleen myös filosofian ylioppilaskokeessa, ja siihen Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto ry:n sivulla annettu vastaus tiivistää ongelman ja sen ratkaisuyritykset seuraavasti.
"Jos valehtelija kerran sanoo valehtelevansa, niin hän puhuu totta; mutta jos hän puhuu totta, niin silloin pitää paikkansa, että hän valehtelee - siis ei puhukaan totta. Puhuukoo siis sellainen henkilö totta, joka sanoo valehtelevansa vai valehteleeko hän myöntäessään valehtelevansa? Voiko puhua totta valehdellessaan ja valehdella puhuessaan totta? Valehtelijan paradoksi tunnetaan myöhäisantiikin Kreikasta. Sen on...
Kuten arvasit, ihan kaikkia tiedustelemistasi kappaleista ei ole käännetty ruotsiksi. Tässä poimintoina pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohausta. Ainakin suomen kielellä pyytämistäsi kappaleista löytyy sekä nuotit että itse kappale. Kappaleet löytyvät myös eri esittäjien esittämänä. Saatavuustiedon löydät Libplussasta http://www.libplussa.fi/
*Satumaa
Uusi kultainen laulukirja. Aineistolaji: NUOTTI. Suosituimmat tangot soitettuina 40 kauneinta sävelmää
Aineistolaji: CDLEVY. Helsinki, Suomen Mediamusiikki, p2000.
*Kotkan ruusu
Uusi kultainen laulukirja . Helsinki, Warner/Chappell Music Finland, c2000 Aineistolaji: NUOTTI
Räsänen, Pauli, (esitt.) Nimeke: Unohtumattomat Aineistolaji: CDLEVY. Warner Music Finland...
Kirjassa Therapia Odontologica on lyhyesti metyylimetakrylaatista kappaleessa Allergiset näkökohdat hammashoidossa. Allergologia teoksessa toim. Tari Haahtela, Matti Hannuksela, Erkki O. Terho sanotaan akryyliyhdisteiden käytöstä: "Samat akrylaatit voivat aiheuttaa allergian hyvin erilaisissa töissä
(esim. hampaanhoitoala, ortopedinen kirurgia/luusementti, rakennusala, metalliteollisuus, kirjapainot)Ha."
Esimerkkejä lehtiartikkeleista hakusanalla metakrylaatti:
-Metakrylaatit, pesualkoholit ja luonnonkumiallergeenit hammashoitoloiden ilmassa, Suomen hammaslääkärilehti, 2001:1-2, s. 28-31
-Työperäiset metakrylaattiallergiaihottumat edelleen yleisiä hammashoitohenkilöstöllä : työterveys, Suomen hammaslääkärilehti, 2000:13, s. 753-755....
Kirjastoissa on ollut mm.
Teemu Eerola: Citroen 2cv - 2cv 4/6:N korjausopas, 1977
Teemu Eerola: Citroen 2cv - 2 Cv 4/6:N huolto- ja säätöohjeita, 1977,
mutta enää kyseisiä teoksia ei löytynyt yleisten kirjastojen kokoelmista (haettu monihaulla: Frank on Kirjastot.fi:n tuottama monihaku, jolla voit hakea samanaikaisesti suomalaisten kirjastojen aineistotietokannoista http://monihaku.kirjastot. ) eikä myöskään tieteellisten / ammattikorkeakoulukirjastojen kokoelmista.
Asiaa kannattaisi tiedustella Suomen 2CV-Kilta ry:ltä ( netissä: http://www.suomen2cvkilta.fi/
Oppaita on kyselty aikaisemminkin ks. esim. Internet-keskustelu: http://www.suomen2cvkilta.fi/forum/viewtopic.php?p=4032&highlight=&sid=…
Joensuun seutukirjaston - Pohjois-Karjalan maakuntakirjaston aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 voit katsoa, mitä Katri Valan teoksissa kirjastossa on. Mukana on myös kokoomateoksia, jossa hänen runojaan on julkaistu. Pielinen-tietokannasta näet Ilomantsin kirjaston teokset: http://vk-info.nurmes.fi:8000/Intro?formid=form2 . Valitettavasti emme ainakaan Joensuun seutukirjastossa myy hänen kirjoja, vaan ne ovat osa kokoelmaamme. Antikvariaateista voi olla paremmin saatavissa hänen teoksiaan, internetin kauttakin voit etsiä: http://www.antikvaari.fi/ .
Pohjois-Karjalan Latvavesiltä-kirjailijatietokannassa kirjailija on mukana: ks. http://pkkirjailijat.jns.fi/show.cgi?id=286 . Sieltä löytyvät hänen henkilötietonsa ym....
Tiirikainen-sukunimi on pääasiassa savolainen. Tiirikaisia on myös jonkin verran Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Nimien Tiirikainen, Tiiri ja Tiirikka taustalla on alasaksalainen Theodericus-nimen yksi lyhentymä Didrik. Theodericus-nimen muita lyhentymiä ovat mm. Dietrich ja Dirik. Nämä ja niiden muunnelmat (myös esim. Tiilikka) ovat levinneet Baltiaan sekä Skandinaviaan ja Suomeen 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja / sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 1988.
Katso myös Suomen sukututkimusseuran artikkeli Dietrich-nimestä: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36gs.htm
