Vaarallista onnea -niminen kappale löytyy ainakin yhdestä nuottijulkaisusta: Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. Osa 58 : 1-1964. Helsinki : Fazer, 1964.
Frank-monihaulla teosta löytyi Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston käsikirjaston varastosta. Piki-verkkokirjaston mukaan sitä ei voi lainata, mutta asiaa voi tiedustella suoraan Tampereen musiikkiosastolta puh. (03) 5656 4077.
Violasta - Suomen kansallisdiskografiasta Toivelauluja-teosta löytyy myös Suomen Jazz ja Pop Arkistosta. Aineisto on vapaasti tutkijoiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden käytössä arkiston tiloissa. Aineistoa lainataan vain poikkeustapauksissa. Arkiston www-sivujen osoite on http://www.jazzpoparkisto.net/
Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Vastauksia voit lukea Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteeshttp://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakuruutuun nimet ja tee haku.
Kopioin sinulle osan aikaisemmin annetusta vastauksesta tähän:
"Onni lienee vanhepien tunteita pojan syntymän johdosta kuvastava nimi. Nimen voi käsittää myös onnellisen elämän toivotukseksi lapselle. Se voi myös olla lyhennelmä sanasta onnellinen, jolloin sen vastineita olisi latinan Felix (muistathan Mika Waltarin kirjan Feliks onnellinen) ja kreikan Makarios."
"Ilmari on muotoutunut kantasanasta 'ilma'. 1551 Psalttarissa mainitaan jo hämäläisten epäjumala Ilmarinen. Kalevalassa seppä Ilmarinen oli yksi eepoksen sankareista. Ensimmäinen...
Kielletyt kirjat -teoksessaan Kai Ekholm määrittelee kirjastojen myrkkykaapit näin: "Kirjastojen myrkkykaapeiksi kutsuttiin kirjaston henkilökunnan tiloissa olevaa varastokaappia, josta kirjoja annettiin lainaksi vain täysi-ikäisille lainaajille." Esimerkiksi Lahden kaupunginkirjaston myrkkykaapissa olivat 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa mm. seuraavat kirjat: Boccaccio, Giovanni: Decamerone; Kahn, Fritz: Sukupuolielämämme, Lawrence, D.H.: Lady Chatterley ja Laclos, Choderlos de: Vaarallisia suhteita.
Joissakin tapauksissa myrkkykaappiin sijoitetut kirjat eivät olleet kirjastoissa vuosikausiin lainkaan yleisön saatavilla. Jatkosodan jälkeen vuosina 1944-1946 poistettiin yleisön ulottuvilta ns. poliittisesti arveluttavat kirjat. Monissa...
Päätalo-kirjallisuudesta ei löytynyt selitystä "synneille ja tossuille", eivätkä Päätaloa esimerkkiaineistonaan hyödyntäneen Alpo Räisäsen kirjoituksetkaan Kainuun ja Koillismaan murteesta tarjonneet lisävalaistusta asiaan. Itse arvelisin, että tossuissa voisi ehkä olla kyse ruotsin kielestä lainatun typerää tai tyhmää tekoa merkitsevän "tosseri"-sanan johdannaisesta, jolloin pyydettäessä anteeksi syntejä ja tossuja anottaisiin anteeksiantoa synneille ja typeryyksille.
Kirjallisuutta:
Alpo Räisänen, Kainuun kieltä ja paikannimiä
Unto Ylisirniö, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa
Helsingin kaupunginkirjaston kesätyöpaikkailmoitukset tulevat maaliskuussa osoitteeseen http://www.helsinkirekry.fi/StaticHTML/kesatyot.html. Kesällä 2009 otetaan kesäsijaisia kirjastoapulaisen tehtäviin n. 15 ja lisäksi muutamia 16-17 vuotiaita nuoria. Kesätyöpaikkoja voi hakea vain sähköisesti Helsingin kaupungin avoimet työpaikat/kesätyöt sivujen kautta.
Kirjasto Omena puolestaan kuuluu Espoon kaupunginkirjastoon. Espoon kaupungin avoimia työpaikkoja voi etsiä sivustolla https://www.tyonhaku.espoo.fi/
Ainakin Tiihosen ensimmäisestä runokokoelmassa Sarkunmäen palo (1975) löytyy mainintoja moposta. Runossa Kerava mainitaan "huutokaupattu Soliferi-mopo jolla kaupungin / ikäloppu kamreeri oli paennut loteille / juomaan anislikööriä kavallettuaan". Pieni laulu -runo taas toteaa, että "Saatilla voi saada siipeen / jos mopo vaan on alla." Runossa Kiviritsa salkussani esiintyy lakoninen tokaisu "Kurja mopo." Kaksi ensinmainittua runoa on luettavissa myös Tiihosen valittujen runojen kokoelmasta Lyhyt oodi kaikelle (WSOY, 2000). - Tämän lisäksi mopo löytyy Arjen armada -kokoelman (1980) runosta Rekola: "Boulognen puistoon kuka karauttaa / satulattomalla mopolla, / se tietää kuinka Rekolassa alkaa / keväinen duunipäivä".
Louis Sacharin vuonna 2006 suomeksi ilmestynyt kirja Riskitekijä on itsenäinen jatko-osa Paahteelle. Se kertoo Theodore Johnsonin eli Kainalon, yhden Paahde-kirjassa esiintyvän henkilön tarinan. Tämä on ainakin toistaiseksi Sacharin kirjoista ainoa, joka jollakin tavalla jatkaa siitä, mihin Paahde jäi. Stanley Yelnatsin myöhemmistä vaiheista kertovia kirjoja ei ole.
markasta löytyy kuva mm. allaolevalta sivulta:
http://koti.mbnet.fi/jm78/1markka/1mk1865/1mk1865k.html
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -teoksen mukaan rahan arvo on 20-500 euroa mm. sen kunnon mukaan.
Teksti "94 48 kappaletta naulasta selwää hopeata" kertoo rahan sisältämästä puhtaan hopean määrästä. Tietoa tästä löytyy mm. Oulun Numismaattisen Kerhon sivulta:
http://www.oulunnumismaatikot.fi/onk50v/nayttely/04.pdf
Sinun kannattaa tutustua seuraaviin kirjoihin: Iskelmän kultainen kirja, kirj. Peter von Bagh (kust. Otava 1986); Äänilevyn historia, kirj. Pekka Gronow (kust. WSOY 1990); Yleisradion historia 1-3 (kust. YLE 1996). Äänilevyn historiassa on levymyynnin tilastoja. Iskelmän kultaisessa kirjassa ja Yleisradion historiassa sen sijaan ei tämäntapaista tilastotietoa juuri ole, mutta muuten niihin kannattaa tutustua, jos on kiinnostunut iskelmän historiasta ja niiden soittamisesta radiossa. Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa osoitteessa http://www.libplussa.fi
Uudempia tilastotietoja on Tilastokeskuksen sivuilla(http://www.stat.fi/statweb). Yleisradion sivuilla (http://www.yle.fi) kannattaa myös käydä, erityisesti Äänilevystön...
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Elmo on latinan rakastettava, italian kielen suojelija. Elmo on saksan kielessä Elmer-nimen puhuttelumuoto ja italiassa Helmutin tai Erasmuksen lyhenteen Ermon muunnos.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, tarkoitatko etu- vai sukunimiä. Etunimistä ja niiden historiasta on monia teoksia, esimerkkeinä Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Kustaa Vilkuna: Etunimet ja Eero Kiviniemi: Suomalaisten etunimet. Sukunimistä löytyy tietoja vaikkapa teoksesta Pirjo Mikkonen: Sukunimet. Lisää nimikirjoja löydät Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta. Haku-sivun asiasana-kohtaan voi kirjoittaa hakusanaksi etunimet tai sukunimet. Tietokannan osoite on: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1174221667&ulang=…
Lujitemuoviveneen rakentamisesta on kirjoitettu niukasti suomen kielellä, vaikka lujitemuoviveneet on tunnettu jo 1950-luvulta alkaen. Seuraavassa muutamia lähteitä:
Stig Sandelin: Lasikuituvene, rakentaminen ja korjaukset(1976).
Veneen huolto ja kunnostus: lujitemuoviveneen omistajan käsikirja (2004). Kansialanimeke on Lujitemuoviveneen omistajan käsikirja. Teos esittelee havainnollisesti veneen rakentamista sekä rakenteita, varusteita, sähkölaitteita ym. Teoksessa esitetään asiat havainnollisten piirrosten ja vaihe vaiheelta etenevien ohjeiden mukaan.Tarkkoja rakennepiirustuksia esim. muotin valmistukseen tarvittavan lestin tekoon teoksessa ei kuitenkaan ole.
Hildeband, Martin:Lujia laminaatteja tuotantoveneisiin: materiaalitekijät (...
Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas antaa vuoden 1915 1 penniselle arvoksi 2 euroa, jos raha on täysin virheetön ja leimakiiltoinen, 1 euron, jos se on virheetön, mutta lievästi tummunut. Hinnat ovat keräilyarvoja, eivät osto- ja myyntihintoja.
The Standard Catalog of World Coins 2005 luettelon mukaan kolikon hinta vaihtelee 0,25 eurosta 2,50 euroon kunnon mukaan.
Lisätietoja kannattaisi varmasti kysellä
Pohjois-Karjalan numismaatikoilta
http://www.pk-numismaatikot.fi/
Sihteeri: myös jäsenasiat
Armi Hakkarainen
e-mail etunimi.sukunimi@pk-numismaatikot.fi
Kirkkokatu 14 a B 18 fax 013-229 133
80100 JOENSUU gsm 041-474 2119
Yhdistyksellä on myös Myydään, ostetaan ja vaihdetaan -keskustelualue internetissä...
Valitettavasti lähdeteoksemme eivät sisällä mitään Salopuro-nimestä. Salo-alkuisia yhdyssanoja on sukunimistössämme runsaasti, osa on lähtöisin paikan- tai tilannimistä, osa on suomalaistettuja nimiä monenlaisista alkuperäisnimistä, joilla usein ei ole mitään merkityksellistä tai äänteellistä yhteyttä 'saloon'. Suomalaisuuden liiton julkaiseman Sukunimioppaan mukaan (vuoden 1984 painos) Salopuro on kuulunut vuodesta 1930 lähtien suojattuihin sukunimiin. 1930-luvun puolivälissä tapahtuneen suuren nimenmuutosaallon yhteydessä Salopuro-nimeä ei ottanut kukaan (sellaisia kuin Salohonka, Salojärvi, Salokangas, Salokannas, Salokanta, Salokanto, Salokaski, Salokataja, Salokero, Salokorpi, Salokunnas, Salokylä, Salolaakso, Salolammi, Salolehto,...
Hei!
Tuon Arvo Koskimaan säveltämän ja Dagmar Parmaksen sanoittaman laulun sanat löytyvät esim. Suuresta toivelaulukirjasta, osa 10.
Sanat löytyvät muutamista muistakin kirjoista. Piki-verkkokirjastosta,
osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 löytyy laulukirjoja myös laulun nimellä, siis kirjoittamalla tässä tapauksessa nimeke-laatikkoon vaaralliset huulet.
Syysaikaan myös Itäkeskuksen kirjasto, Kallion kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Töölön kirjasto ovat auki sunnuntaisin, mutta kesäaikaan tosiaan vain Kirjasto 10 pitää ovensa avoimena sunnuntaisin. Kesällä lienee kirjastojen sunnuntain aukiololle vähemmän tarvetta kuin muulloin, ja koska henkilökunta pitää kesälomia, olisi työntekijöiden saaminen sunnuntaivuoroihin ongelmallista isoissa kirjastoissa. Kesällä arkisinkin töitä tehdään usein pienemmällä väellä kuin yleensä, vaikka jonkin verran kesäsijaisia onkin apuna. Osaksi kyse on varmasti myös rahasta, sillä sunnuntaina tehty työ maksaa enemmän kuin arkena tehty työ.
Jos olet kuitenkin sitä mieltä, että kesällä pitäisi olla enemmänkin kirjastoja sunnuntaisin auki, voit antaa siitä...
Hei!
Kysymyksessä on meksikolaisen Juventino Rosasin kappale Sobre las Olas, jonka Mario Lanza levytti englanniksi nimellä The loveliest night of the year. Suomeksi valssista tehtiin kaksikin käännösversiota, toisen, kyselemänne Kaunein iltamme -version, käänsi Sauvo Puhtila ja toisen Rainer Kisko nimellä Yli aaltojen. Jälkimmäisen version nuotit löytyvät mm. Suuri toivelaulukirja -sarjan osasta 8, mutta Kaunein iltamme -version sanoilla nuottiä löytyy vain Kansalliskirjaston ei-lainattavasta vapaakappalekokoelmasta. Voitte siis joko tutkia nuottia paikan päällä Helsingissä tai kaukolainata sen johonkin muuhun vapaakappalekirjastoon tutkittavaksi. Ehkä kätevämpi vaihtoehto on kirjoittaa sanat itse ylös äänitteen pohjalta ja käyttää Yli...
Lauri Pohjanpään runo "Kurki ja joutsen" sisältyy esimerkiksi kokoelmaan Pohjanpää, Lauri: Valitut runot, Porvoo: WSOY, 1948.
Runo on myös ilmestynyt Pohjanpään kokoelmassa ”Metsän satuja ja muita runoja” (WSOY, 1924) sivuilla 15–18. Runo löytyy muistakin kokoelmista tai valikoimista, esimerkiksi Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta ”Kaipuu ylitse ajan” (WSOY, 1989) sivuilta 55–56.
Oppisopimusvaihtoehtoon liittyvien asioiden selvittäminen kannattaa alkaa ottamalla yhteyttä oppisopimustoimistoon. Hämeenlinnan seudun osalta katso https://www.kktavastia.fi/oppisopimustoimisto/
Kirjastoissa on tällä hetkellä oppisopimuksella kirjastovirkailijaksi opiskelevia, mutta tulevaisuuden oppisopimuspaikkoja ei voi ennustaa esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston osalta. Ainakin Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon on tullut sellaisiakin oppisopimusopiskelijoita, jotka eivät entuudestaan ole olleet töissä juuri tässä kirjastossa.
Nykyisin useimmilla kirjastonhoitajilla on takanaan yliopisto-opintoja informaatiotutkimuksesta vähintään kirjastonhoitajan pätevyyteen vaadittava määrä. Oppisopimuksella ei suoraan kirjastonhoitajaksi...
