Nimelle ei löydy muuta alkuperää kuin kaupungin nimi (http://www.behindthename.com/php/search.php?nmd=n&terms=siena&submit=Go). Nimipäivää ei lähteistämme löydy, yhtenä historiallisesti perusteltuna vaihtoehtona sitä valittaessa voisi esim. olla kaupungin suojeluspyhimyksen Sienan Katariinan muistopäivä 29.4.
http://www.heiligenlexikon.de/BiographienK/Katharina_von_Siena.htm
http://www.newadvent.org/cathen/03447a.htm
Preoperatiivisesta tai perioperatiivisesta hoitotyöstä löytyy jonkin verran kirjoja. Lukkari, Kinnunen ja Korte ovat toimittaneet teoksen "Perioperatiivinen hoitotyö" (WSOY, 2007), josta löytyy todennäköisesti myös laajamittaisiin leikkausoperaatiohin liittyvää tietoa. Teoksen vanhempi painos vuodelta 2000 löytyy Kankaanpään kirjaston kokoelmista, mutta on tällä hetkellä lainassa.
Kankaanpään ja oppilaitoksen kirjastoista kannattaa etsiskellä muutakin materiaalia. Hakusanoina voit käyttää mm. 'perioperatiivinen hoito', 'preoperatiivinen hoito' ja 'amputaatio'.
Kirjastoissa voit käyttää myös artikkelihakuja ja kotimaista terveystieteellistä viitetietokanta Mediciä.
Myös internetistä löytyy aineistoa, kuten esimerkiksi:
http://ksamk.pspt.fi...
Internetistä löytyvässä Kirjankorjaajan oppaassa selvitetään miksi tavallinen teippi ei sovellu: "Teippi tummuu jonkin ajan kuluttua ja aiheuttaa kellastumista paperiin. Vanhetessaan teippi kuivuu ja irtoaa. Aikaa myöden myös teipin muovikalvo voi liukua pois liiman päältä, jolloin sivut takertuvat toisiinsa. Liimapinta kerää myös likaa ja pölyä."
Paperiteippiä voisi käyttää. Ne ovat kehitetty repeytymiä ja pieniä paikkauksia varten. Sivulla mainitaan esimerkkeinä teipeistä Filmoplast P ja Scotch kirjateippi.
http://kotisivu.dnainternet.net/joose/kirjankorjaus/ > Materiaalit
Kirjansitoja Helsingin kaupunginkirjastosta mainitsi myös japaninpaperin, jolla onnistuu suurempienkin repeytymien korjaaminen. Japaninpaperi ja paperiteippi...
Kirjastojen välisellä tietolistalla ehdotettiin piirrettyä tv-sarjaa Lady Lovelylocks. Voisiko kyseessä se? Sarjassa seikkailevat prinsessat, joilla on pitkät hiukset; yhdellä moniväriset, yhdellä mustat ja yhdellä kiharat. Sarja on tehty vuonna 1987. Lisätietoa Internet Movie Databasessa http://www.imdb.com/title/tt0287240/
Monte-Criston kreivistä on olemassa monta erilaista laitosta ja useita suomennoksia, mutta kyseessä on silti yksi ja sama teos. Varhaisin suomennos on Johan Arvid Saivon - se ilmestyi kahtena niteenä vuosina 1891-92. Ensimmäisen kerran 1911-12 julkaistu Jalmari Finnen suomennos, josta ilmestyi korjattu versio vuonna 1955, on Monte-Criston suomenkielisistä laitoksista kaikkein tavallisin. Näiden lisäksi Dumas'n romaanista on olemassa Lauri Hirvensalon lyhennetty suomennos, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1945. Kaksitoistaniteinen Monte-Criston kreivi ilmestyi kansallisbibliografia Fennican mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1966. Yksitoista ensimmäistä on suomentanut Marjatta Salonen, viimeisen Eeva-Liisa Sallinen. Nämä kirjat...
Kyseinen Lauri Pohjanpään runo on nimeltään Muurahaisen neuvo. Runo sisältyy kokoelmaan Metsän satuja (1924). Kyseisen kokoelman lisäksi runo on luettavissa esimerkiksi Lauri Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan : Valitut runo 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY).
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runo 1910 - 1954 (toim. Helen Anhava, WSOY).
Internetissä osoitteessa http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/kokko.htm (Lapin maakuntakirjaston kokoama lista lappilaisista ja saamelaisista kirjailijoista) on hyvä sivusto Yrjö Kokosta. Sivulle on koottu tiedot hänen tuotannostaan sekä hänestä itsestään kertovista teoksista. Yrjö Kokon teoksista tunnetuin lienee satu Pessi ja Illusia (1944). Sen lisäksi hän on kirjoittanut nuortenkirjan Sudenhampainen kaulanauha (1951). Pessistä ja Illusiasta ilmestyi vuonna 1963 tekijän lyhentämä lastenpainos. Muita tunnetuimpia teoksia ovat Neljän tuulen tie (1947), Laulujoutsen, Ultima Thulen lintu (1950), Ne tulevat takaisin (1954), Molli, maailman viisain koira (1965) ja Alli - jäänreunan lintu (1966). Näiden lisäksi hän on julkaissut useita...
Kappaleen Kukkamekko esittää yhtye Mieskone ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Juha Mieskonen. Kukkamekko löytyy Mieskoneen levyltä Kaislavene (1999). Nuotinnoksena se löytyy kokoelmasta Hits 98, Warner/Chappell Music Finland 1998.
Pyytäisin teitä ottamaan yhteyttä Rakennusteollisuuden keskusliittoon, sieltä saatte yksityiskohtaiset tiedot.
http://www.rakennusteollisuus.fi/
Kuluttajansuojalaissa puhutaan yleisellä tasolla toimitusehdoista ja tarjouksen vahvistamisesta:
Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kappaleen nuotteja ole julkaistu lainkaan painettuina. Mainitsemasi levytyksen lisäksi sen on saattanut levyttää Lauluryhmä Pisarat C-kasetilla ”Lauluryhmä Pisarat” (Ulla Pelto, 2000), jollei kyseessä ole vain toinen samanniminen kappale.
Yksi mahdollisuus olisi koettaa tavoittaa laulun säveltänyt Saara Mörsky, sillä säveltäjällä itsellään on varmasti nuotit, ja ehkäpä hän olisi halukas lähettämään niistä kopion maksua vastaan. Mörskyn puhelinnumero löytyy Eniron numeropalvelusta osoitteesta http://henkilot.eniro.fi. Myös sanoittajan Eeva Hakalinin numero on siellä, jos et tavoita säveltäjää. Palveluun täytyy kirjautua maksullisella tekstiviestillä, mutta muuten se on ilmainen käyttää. Vaihtoehtoisesti...
Kysymyseesi ei ole yhtä oikeaa vastausta. Tavat ovat muuttuneet aika tavalla viime vuosikymmeninä, eikä etikettiä noudateta enää niin kirjaimellisesti kuin ennen.
Jos tilaisuus on muodollinen, tulisi isäntäväen esitellä sinut muille vieraille. Yleensä suomalaisissa perhejuhlissa ei kuitenkaan vaadita etiketin kaikkia koukeroita, vaan voit esitellä itsesi muille vieraille kuten haluat, älä kuitenkaan kättele ruokailevia vieraita. Heille voit esittäytyä ruokailun jälkeenkin.
Ehkäpä ensi kerralla voit piipahtaa keittiöstä salin puolelle valmistelujen lomassa ja esitellä itsesi heille, jotka ovat sillä välin juhlaan saapuneet. Jos sinua ujostuttaa, pyydä isäntäväkeä esittelemään sinut muille.
Lisää vinkkejä voit lukea mm. seuraavista...
Suomen ensimmäisenä yleisenä kirjastona pidetään Vaasan Luku-kirjastoa, joka perustettiin 1794 Vaasan Luku-seuran osakkaiden toimesta. Lukuseurojen ohella Suomeen levisi myös kansankirjastoaatteita, joiden tarkoituksena oli perustaa kirjastoja maalaisväestön käyttöön. Ensimmäisenä kansankirjastona pidetään Anjalan Regina-koulun yhteyteen n. v. 1804 perustettua Regina-koulun kirjastoa. Viipurilainen kauppapalvelija Juho Pynninen perusti v. 1845 Viipuriin kansankirjaston.
Erkylän kartanon omistaja vapaaherra J.R. Munck perusti Suomen ensimmäisen suomenkielisen kansakoulun ns. Eskon koulun v. 1857. J.R. Munck pani myös alulle seudun ensimmäisen lainakirjaston lahjoittamalla Eskon koululle v. 1861 171 teosta, joita kyläläisetkin saattoivat...
Listani teoksia löytyy Hämeenlinnan seudun kirjastojen kokoelmista. Suosituksissa on kaunokirjallisuutena ilmestyneitä romaaneja, paitsi listan kaksi ensimmäistä. Asiasanoista saa hiukan kuvaa teoksen painotuksista, esimerkiksi tapahtumapaikoista, hahmojen ammateista, ja niin edelleen. Valitettavasti tapahtuma-aikaa voi asiasanojen perusteella paikantaa 1950-luvun alkuun vain Enni Mustosen teoksen tapauksessa. Lista ei ole missään tärkeys- tai aakkosjärjestyksessä. Mukana on niin tunnettuja kuin vähemmän tunnettuja kirjailijoita.
Haavio, Katarina: 50-luvun tytöt - Päiväkirjat 1951-1956
Asiasanat: nuorisokulttuuri ; päiväkirjat ; elämäntapa : tytöt : 1950-luku
Vainio-Korhonen, Kirsi: Lemmen ilot ja sydämen salat – suomalaisen rakkauden...
Tikkuri- sana tarkoittaa kudottua villapaitaa t. -takkia, käytetään K.- ja P.-Pohjanmaalla, Kainuussa, Peräpohjolassa, Länsip.,paikoin P.-Savossa P.-Karjalassa.
Tieto on kirjasta: SUOMEN kielen etymologinen sanakirja. -Helsinki:Suomalais-ugrilainen seura osa 5 /kirj.Erkki Itkonen, Aulis J.Joki,Reino Peltola. -1975. ISBN 951-9019-12-X
Perä-Pohjolan ja Lapin rajoilla tikkuri sana on käytössä ainakin Sodankylässä.
Etsitty runo on Immi Hellénin Aamukahvin ääressä. Vuonna 1951 julkaistu Hellénin Runoja-kokoelma ilmoittaa sen kirjoitusvuodeksi 1909. Sen jälkeen se on ollut mukana useimmissa Hellénin runo- ja lastenrunokokoelmissa Lasten runokirjasta (1930) Punaposki, kultasuuhun (2000), minkä lisäksi se löytyy useista antologioista ja lukukirjoista.
Valjakka nimi tunnetaan sukunimenä Etelä-Savossa, mm. Hirvensalmella (ainakin 1700-luvulta). Mikkelin pitäjässä (1730-luvulta). Mäntyharjulla (Sigfredh Waljacka 1695) ja Ristiinassa (And. Waljacka 1736). Kangasniemellä on kirjattu sotilaan nimi Walack 1735. Sulkavalla nimi on kiteytynyt kylännimeen Valjakkala. Samoilla seuduin (mm. Lemiltä) on tavattu sanat valjakka ’vaalea, hailakka, kalvakka’ ja valjakoitua ’haalistua, menettää värinsä’. Sukunimi olisikin voinut saada alkunsa henkilökohtaisesta, vaalealle ihmiselle annetusta lisänimestä. Vuonna 2000 Valjakka nimisiä henkilöitä oli 770.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava 2000.
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy lukuisien etunimien merkkipäivät ja etymologiat: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoita ”etsi arkistosta” –laatikkoon: etunimet Jenni, niin kyllä vastauksia löytyy!
http://www.behindthename.com/ -osoitteen sivuilta löytyy tietoa etenkin Yhdysvalloissa käytössä olevista etunimistä ja niiden alkuperästä. Nimiä voi hakea aakkosellisesta luettelosta tai hakuohjelmalla; tehostetussa haussa mahdollisuus hakea mm. ääntämiseltään samantapaisia nimiä. Luetteloita suosituimmista etunimistä. Lähdeluettelo. Linkkejä muille nimiä käsitteleville sivuille.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa viitataan Vilhard-nimen kohdalla nimiin Villehad, Villehard ja Villehart. Suomen almanakassa nimi on ollut aiemmin 8.11. eri kirjoitusasuissa. (Ks. esim. almanakka-arkistosta vuoden 1907 almanakan marraskuun 8. päivä osoitteesta http://almanakka.helsinki.fi .) Kirjoittajan mukaan päivä viittaa englantilaiseen Willehad-nimiseen benediktiinimunkkiin (k. noin 790). Lempiäisen mukaan muinaissaksan willio into, halu + hadu, taistelu muodostavat merkityksen innokas taistelija. Joidenkin muiden etunimikirjojen mukaan nimen pohjana on innokasta taistelijaa tai riitelijää merkitsevä sana.
Valitettavasti en löytänyt tälle laululle ranskankielisiä sanoja mistään. Voit tietysti yrittää kirjoittaa sanat kuuntelemalla laulua. Kyseinen CD-levy on Kouvolan pääkirjastossa. Toinen mahdollisuus on ottaa yhteyttä Freddy Birsetiin http://www.freddybirset.com/ ja selvittää häneltä suoraan josko voisit saada laulun sanat sitä kautta.
Vastaus riippuu siitä, millä tarkkuudella kalenterin haluaa täsmäävään. Mikäli riittää, että viikonpäivät täsmäävät, vuoden 2024 kalenteria voi käyttää vuosina 2052, 2080 ja 2120. Vuonna 2024 voi puolestaan uusiokäyttää vuosien 1940, 1968 ja 1996 kalentereita. Tällöin kuitenkaan esim. kuun vaiheet eivät täsmää, ja lisäksi nimipäiviin tehdään muutoksia viiden vuoden välein. Tämäntasoisia vastaavuuksia eri vuosien kalentereille voi etsiä tällä sivustolla: https://www.whencanireusethiscalendar.com/
Mikäli kalenterien haluaa vastaavan toisiaan täysin kaikilta osin (nimipäivät poislukien), täytyy ajassa mennä lähes kuusi miljoonaa vuotta eteen- tai taaksepäin, kerrotaan tässä Ylen artikkelissa: https://yle.fi/a/3-6440753.
