HelMet-haun päivityksen jälkeen joillain asiakkailla on ollut vastaavaa ongelmaa. Se on korjautunut, kun on tyhjentänyt selaimen välimuistin ja käynnistänyt selaimen uudelleen.
Pahoittelemme!
Perämoottoreiden vuosimallin selvittämiseen tarvitaan erityiset tietokannat, joissa on nuo tyyppinumerot ja muut tiedot.
Sellaisia löytyy parhaiten Suzuki-moottoreiden huoltoon erikoistuneilta firmoilta.
Tein haun sanoilla Suzuki, perämoottorit ja huolto ja sain listan monesta hyvästä huoltamosta.
https://www.google.fi/search?hl=en&q=Suzuki+per%C3%A4moottorit+huolto&g…
Viimeksi soittaessani ja tiedustellassani sain todelle hyvää ja nopeaa palvelua, mutta myös ihmettelyn siitä, miksi en tiennyt kaikkia tietoja. Siispä patistan teidät tietävänpänä asialle.
Kielen näyttämisen paheksuttavuus ja epäkohteliaisuus liittyvät eleen "lapselliseen" alkuperään. Kieli työntyy ulos aina, kun pikkulapsi hylkää sille tarjotun ruoan. Tästä yksinkertaisesta alusta, jolla on täsmällinen kohde, se kehittyy yleiseksi hylkäyssignaaliksi ja sitä kautta loukkaukseksi, kun kielen näyttämiseen sisältyy ikään kuin ajatus eleen kohteena olevasta henkilöstä pikkulapsen tasolla olevana, jolle on kommunikoitava tällaisia infantiileja keinoja käyttäen. Sellaisiakin kulttuureja tosin on, joissa kielen näyttämiseen ei sisälly ajatusta loukkauksesta: esimerkiksi joissain Tiibetin osissa tervehditään kieltä näyttämällä.
Lähteet:
Roger E. Axtell, Gestures : the do's and taboos of body language around the world
Desmond...
Ehkä yllättävästi emme löytäneet sanontaa fraasisanakirjoista. Ihan uusi ilmaus se ei ole. Sitä käytetään esimerkiksi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun sanomalehdissä, joissa on menty niin oven kuin akkunankin läpi vauhdikkaasti raamit kaulassa. Lauseita voi lukea Kansalliskirjaston Digitaalisen sanomalehtiarkiston sivuilta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22raamit%20kaulassa%22&orderBy=DATE&formats=NEWSPAPER&formats=JOURNAL&formats=PRINTING&formats=BOOK&formats=MANUSCRIPT&formats=MAP&formats=MUSIC_NOTATION&formats=CARD_INDEX&resultMode=TEXT_WITH_THUMB
Sanonta tarkoittaa siis ainakin sitä, että joku tulee tai menee kuvainnollisesti ovesta tai ikkunasta niin vauhdikkaasti,ehkä...
Kielitoimiston ohjepankissa "kauaa" mainitaan kauan-muotoa harvinaisempana, mutta sinänsä aivan sallittuna ilmauksena. Se muistuttaa kuitenkin kielenhuoltajien aiemmasta kielteisestä suhtautumisesta kauaa-muotoon: "Kieltolauseissa esiintyvää partitiivisijaista kauaa-muotoa pidettiin kielenhuoltokirjallisuudessa ainakin E. A. Saarimaan Kielenoppaasta (1947) alkaen yleiskielessä huonompana vaihtoehtona kuin muotoa kauan. Perusteluja tälle ei esitetty. Vaihtelusta ei paljon ~ paljoa sen sijaan ei ole huomautettu."
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kauaa/ohje/576
Se on osa runoa, joka löytyy kirjasta
Nicholas Evans: Tulisielut, s.337 (WSOY 200)
Englanninkielinen alkuteos The Smoke Jumper.
Kirjan on suomentanut Hilkka Pekkanen
Ihmisen perusaistit ovat maku-, haju-, näkö-, kuulo- ja tuntoaisti. Aisteilla vastaanotetaan tietoista ja tiedostamatonta informaatiota ulkomaailmasta ja kehon sisältä. Muita ihmisen aisteja ovat mm. tasapainoaisti, johon kuuluvat asento- ja liikeaisti sekä erilaiset sisätuntemusaistit kuten näläntuntemus ja virtsarakon venytys.
Lähteet:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/06/08/aistit-ovat-portti-maailmaan#m…
https://opetus.tv/biologia/bi4/aistit/
Tuntomerkkien mukaan kyseessä lienee ruotsalainen kupariäyri. Ristikkäiset nuolet viittaavat Taalainmaan vaakunaan, josta kupari oli peräisin; nuolista muodostui tätä kautta kuparirahan symboli. OR on varmaankin ÖR eli äyri. SM tulee sanasta silvermynt, mikä merkitsee että raha on lyöty vastaamaan hopearahakantaa.
Kolikon arvoa on mahdotonta sanoa, koska siihen vaikuttaa kunto ja lyöntivuosi. Arvoa ja tarkempia lisätietoja kannattaa kysellä rahaliikkeistä tai Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä: http://www.snynumis.fi/
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaitten käytettävissä filmiskannereita. Tietokoneita ja laitteita voi etsiä sekä varata netissä osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi/ . Tarkennetussa haussa voi erikseen etsiä diaskannerit. Niitä on Kontulan, Oulunkylän, Suutarilan, Töölön, Viikin ja Vuosaaren kirjastoissa.
Kohtaamispaikka@lasipalatsissa on julkaisutyöasemia, joilla voi skannata dioja ja negatiiveja.
Kirjastojen ja Kohtaamispaikan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Kirsi on lyhennelmä nimestä Kristiina. Kristiina on johdettu kreikan ja latinan kristittyä tarkoittavista sanoista ” christianos” ja ” christianus”. Perinteisesti Kirsiä on käytetty Kirstin lempinimenä. Nimen voi ajatella olevan myös luontoaiheinen, ja Kirsi yhdistetäänkin usein kirsimarjaan eli Kirsikkaan. Länsi- ja kaakkoismurteissa kirsi tarkoittaa routaa eli jäätynyttä maata. Voidaan esimerkiksi sanoa, että ”maassa on kirsi” tai että ”maa oli kirressä jo marraskuun alussa.”
Lähteet:
Saarikalle Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kirsi
Raejuusto ja maitorahka ovat molemmat tuorejuustoihin luettavia hapanmaitovalmisteita, jotka valmistetaan pastöroidusta, rasvattomasta maidosta maitohappokäymisen avulla. Niiden valmistusvaiheet eroavat jonkin verran toisistaan: raejuustomassa leikataan rakeiseksi ja kuumennetaan 50–55°C:een, maitorahkamassa taas homogenoidaan ja separoidaan. Molemmat ovat vähärasvaisia. Maitorahkassa on runsaasti kalsiumia, raejuustossa sitä on melko vähän. Raejuustossa on puolestaan proteiinia lähes kaksinkertainen määrä maitorahkaan verrattuna, millä ehkä voi olla osuutensa sen ruokaremonttisuosioon.
Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
Raejuusto, rasvaa 1,5% | Fineli
Maitorahka, rasvaa <0,5% | Fineli
Tutkimus nimesi superiltapalan: Syö tätä...
Runo on nimeltään "Sadepäivä metsässä" ja se on Haavion, Tynnin ja Hinkkasen Kultainen lukukirja -aapisessa. Teos on Tikkurilan kirjaston varastokokoelmassa. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti tiesi vielä, että runo on Martti Haavion kirjoittama ja että se on myös teoksessa Satusaari: Lumottu metsä.
Olisiko kyseessä Heikki Laitisen säveltämä ja Jaakko Haavion sanoittama joululaulu, joka alkaa sanoin ”Kun jouluaamu koittaa, käyn talliin katsomaan. Jumalan poika nukkuu seimessä oljillaan”.
Suomalaiselta sanoitukseltaan saman tyyppinen on myös alkuaan saksalainen kansansävelmä Wir hatten gebauet ein stattliches Haus, myöhemmin ruotsalainen joululaulu När juldagsmorgon glimmar. https://finna.fi
Sen alkuperäinen sanoitus lienee Abel Burchardtin vuodelta 1851. Suomessa laulu esiintyy nimillä ”Jouluaamu”, ”Kun jouluaamu koittaa” ja ”Kun joulu valkeneepi” (Kun joulu valkeneepi, mä riennän seimellen. Siel Jeesus lepäileepi, pääl olkivuotehen).
Anna-Mari Kaskinen on ainakin tehnyt suomenkieliset sanat 1995 (Kun jouluaamu koittaa, käyn talliin...
Englanninkielen kertaamiseen sopisi kielikurssi Brief case : kertaa englantia!, 2005. Kirjaan kuuluu 2 cd-levyä. Lukion moniosaisia kursseja on Culture café, In touch ja English update. Aikuisopiskelijoiden suosiossa on kielikurssi English for you. Se lähtee aivan alkeistasolta. Oulun kaupunginkirjastossa olevia kielikursseja voi hakea Intro verkkokirjastosta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 laittamalla asiasanoiksi esim. englannin kieli, aikuisopiskelu, itseopiskelu. Lisäksi kielikurssit on jaoteltu tason mukaan alkeistaso, keskitaso, edistynyt taso. On myös kielikursseja, jotka on suunniteltu kuullun ymmärtämisen, esim. Active listening, tai suullisen kielitaidon kohentamiseen , esim. Puhu englantia, No problem! tai Let’s talk...
Minna Canth oli realistisen tyylisuunnan kirjailija, joka teoksissaan otti kantaa mm. naisasiaan ja moraalikysymyksiin. Näytelmää Anna Liisa käsitellään ainakin Kirsti Mäkisen kirjassa Ajattelen kynälläni. Muita Minna Canthia käsitteleviä kirjoja ovat mm. Reetta Niemisen Minna Canth: kirjailija ja kauppias, Kirsti Mäkisen ja Tuula Uusi-Hallilan Minna Canth: taiteilija ja taistelija ja Liisi Huhtalan toimittama Monisärmäinen Minna Canth: kirjoituksia hänestä ja hänen tuotannostaan.
UKK-reitin päätepisteet ovat etelässä Lieksan Kolilla ja pohjoisessa Savukosken Tulppiossa. (http://fi.wikipedia.org/wiki/UKK-reitti)
Lisätietoja reitistä ja siihen liittyvistä kartoista:
http://www.saunalahti.fi/eeromari/vaelletaansuomessa/ukk_reitti.html
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Elmo on latinan rakastettava, italian kielen suojelija. Elmo on saksan kielessä Elmer-nimen puhuttelumuoto ja italiassa Helmutin tai Erasmuksen lyhenteen Ermon muunnos.
Sokerikon ja kermakon suunnittelija ei ole selvinnyt. Kirjaston kokoelmissa olevissa Nuutajärven tai muidenkaan suomalaisten lasiastioiden suunnittelijoita esittelevissä teoksissa ne eivät ole mukana, eivät myöskään Nuutajärvi - Notsjö -tuoteluettelossa. Myöskään osto- ja myyntiliikeiden sivustojen, kuten Vaarin varasto (http://www.vaarinvarasto.com/) tai Wanhan Puoti (http://www.wanhanpuoti.com/Yritys.htm) kautta niitä ei löytynyt. Suomen lasimuseolla on maksullinen tunnistuspalvelu:
http://www.riihimaki.fi/index.asp?id=4FF2459216C94BC685FBFAC7BD5CE219&d…
Tiirikainen-sukunimi on pääasiassa savolainen. Tiirikaisia on myös jonkin verran Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Nimien Tiirikainen, Tiiri ja Tiirikka taustalla on alasaksalainen Theodericus-nimen yksi lyhentymä Didrik. Theodericus-nimen muita lyhentymiä ovat mm. Dietrich ja Dirik. Nämä ja niiden muunnelmat (myös esim. Tiilikka) ovat levinneet Baltiaan sekä Skandinaviaan ja Suomeen 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja / sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 1988.
Katso myös Suomen sukututkimusseuran artikkeli Dietrich-nimestä: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36gs.htm
Raskaudesta, synnytyksestä ja vauvan hoidosta kertovia tietokirjoja:
Kosonen, Laura. Matkaopas synnytykseen ja sieltä takaisin (2018)
Suomalainen vauvakirja. Toimittaneet Katajamäki, Matilda ja Gyldén, Outi (2017)
Rajasaari, Kati. Yhdeksän kuukautta elämästäni : raskausajan päiväkirja (2014)
Meille tulee vauva : opas vauvan odotukseen ja hoitoon. Toimittaneet Hakulinen-Viita, Tuovi ym. (2010)
Odottavan äidin käsikirja. Toimittaneet Sariola, Anna-Paula ym. (2014)
Lisää teoksia voit etsiä muun muassa PIKI-kirjastojen verkkosivuilta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku
Haussa voit käyttää esimerkiksi asiasanoja raskaus, synnytys, vauvat, lastenhoito. Tarvittaessa voit rajata hakutulosta oikealla näkyvästä...
