Tässä on joitakin teoksia 1950-ja 1960-lukujen muodista.
Kopisto, Sirkka; Moderni chic nainen: muodin vuosikymmenet 1920-1960
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Muoti: suunnittelijoiden vuosisata 1900-1999
Heikkilä-Rastas, Marjatta: Muodin vai muodon vuoksi
Uusivirta, Maire: Hius- ja pukumuotien tyylioppi
Kauneudenhoidosta ja kampauksista on tietoa kirjoissa
Utrio, Kaari: Bella Donna
Skolnikov, S.P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
Syromjatnikova, Irina: Kampausten historia
Hämeenlinnan ja sen lähikuntien kirjastojen kokoelmia voit itse selata osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ . Voit valita sanahaun ja hakusanoiksi esim. seuraavat...
Runo on nimeltään "Sadepäivä metsässä" ja se on Haavion, Tynnin ja Hinkkasen Kultainen lukukirja -aapisessa. Teos on Tikkurilan kirjaston varastokokoelmassa. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti tiesi vielä, että runo on Martti Haavion kirjoittama ja että se on myös teoksessa Satusaari: Lumottu metsä.
Lassi on muunnos Laurista ja vanhaa etunimistöämme. Lauri puolestaan on peräisin Laurentiuksesta, mikä tarkoittaa ”laakerinlehdellä seppelöityä”. Pyhä Laurentius oli roomalainen marttyyri.
Nimistä löytyy lisätietoa Kustaa Vilkunan Etunimikirjasta sekä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta. Kirjat löytyvät mm. Metson käsikirjastosta, jos lainattavat kappaleet ovat menossa.
Homeiden ja muiden mikro-organismien kasvun aiheuttamat haitalliset kosteusvaikutukset edellyttävät yleensä pitkäaikaista kosteutta ja sopivaa lämpötilaa. Nopeimmin home ilmaantuu runsaan kosteuden ja korkean lämpötilan seurauksena.
Eri mikrobien kasvualue lämpötilaan ja siten myös kosteuteen nähden on laaja: ne kasvavat 0-55°C:ssa kosteuden ollessa yli 45%. Useimpien mikrobien optimikasvulämpötila vaihtelee välillä +15-+40°C. Jos ilman suhteellinen kosteus on yli 70%, mikrobikasvu on todennäköinen.
Kosteusvauriomikrobit vaativat yleensä melko korkean kosteuspitoisuuden. Suhteellisen kosteuden on oltava vähintään 85%, mieluummin korkeampi. Materiaalin paikallisella kosteudella on kuitenkin huomattavasti suurempi merkitys mikrobikasvun...
On mahdollista saada Turun kaupunginkirjaston kirjastokortti, vaikka ei olekaan turkulainen. Kortin saa mistä tahansa kirjaston toimipisteestä esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja antamalla vakinaisen osoitteensa. Lisätietoja kirjastokortista saat kotisivultamme hakemalla hakemistosta kohdasta "kirjastokortti" http://www.turku.fi/kirjasto/
Olisiko kyseessä Heikki Laitisen säveltämä ja Jaakko Haavion sanoittama joululaulu, joka alkaa sanoin ”Kun jouluaamu koittaa, käyn talliin katsomaan. Jumalan poika nukkuu seimessä oljillaan”.
Suomalaiselta sanoitukseltaan saman tyyppinen on myös alkuaan saksalainen kansansävelmä Wir hatten gebauet ein stattliches Haus, myöhemmin ruotsalainen joululaulu När juldagsmorgon glimmar. https://finna.fi
Sen alkuperäinen sanoitus lienee Abel Burchardtin vuodelta 1851. Suomessa laulu esiintyy nimillä ”Jouluaamu”, ”Kun jouluaamu koittaa” ja ”Kun joulu valkeneepi” (Kun joulu valkeneepi, mä riennän seimellen. Siel Jeesus lepäileepi, pääl olkivuotehen).
Anna-Mari Kaskinen on ainakin tehnyt suomenkieliset sanat 1995 (Kun jouluaamu koittaa, käyn talliin...
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan mukaan nimen sisältö on epäselvä, mutta se muistuttaa äänteellisesti Sastamalan vanhan seurakunnan nimeä sekä Merikarvian ruotsinkielistä nimeä Sastmola. Saastamoisten alueita ovat Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Saastamoisista löytyy näiltä alueilta tietoja jo 1600-luvulta.
Anna-Maija Raittilan runo Viimeinen aamu löytyy kokoelmasta Päivänvarjopuu, joka on ilmestynyt vuonna 1955. Raittilan kootut runot vuodelta 2003 sisältää myös kysyisen runon.
Alla mainitut kirjat käsittelevät mm. peruskoulun historiaa. Kaikki ne löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
www.helmet.fi
- Yhtenäisen peruskoulun menestystarina / toimituskunta: Kauko Hämäläinen, Aslak Lindström ja Jorma Puhakka (pj.) (2005)
- Kansakoulusta peruskoulujärjestelmään : oppivelvollisuuskoulu Vantaalla 1967-2007 / Martti Hölsä (2010)
- Uuteen sivistysajatteluun : vaikuttajia ja vaikuttavuutta / Liekki Lehtisalo (2009)
- Järki hyvä herätetty : koulu politiikan pyörteissä / Jukka Sarjala (2008)
- Koulutuksen aatteita, rakenteita ja toimijoita (2008)
Helmet-kirjastoissa on jonkin verran koulun opetussuunnitelmia, osin varsin vanhojakin. Ne löytyvät, kun kirjoitat Helmet-haun hakuruutuun opetussuunnitelmat. Alla tiedot...
Ainakin teoksessa
Isotaito 1. - Otava, 1977
löytyy ohje artikkelista 'Joulukoristeet' sivulta 314
Sama ohje löytyy myös kirjasta: Joulukoristeet, kynttilät(1982)
HelMet-kirjastojen kirjastokortin hankkimisessa ei ole olemassa ikärajaa. Alle 15-vuotiaan korttiin tarvitaan kuitenkin täysi-ikäinen henkilö takaajaksi. Takaaja on vastuussa lapsen kortilla lainatusta aineistosta. Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/ löytyy lisää tietoja kirjastokortista.
Nimi Mikael pohjautuu heprealaiseen Miikael-nimeen, joka merkitsee 'kuka on niin kuin Jumala'. Ja todellakin, Raamatun Mikael on arkkienkeli ja ylin seitsemästä pääenkelistä. Mikaelin nimi on suosituimpia nimiä kristillisessä maailmassa (esimerkiksi Englannissa muodossa Michael ja Espanjassa Miguel) ja sen nimisiä pyhimyksiäkin löytyy pitkälti yli parikymmentä.
Juhana-nimelläkin on perin kristilliset juuret, se on suomalainen muunnos Johannes-nimen (Raamatun Johannes Kastaja) ruotsalaisesta lyhentymästä Johan.
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (Wsoy, 1999)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Sokerikon ja kermakon suunnittelija ei ole selvinnyt. Kirjaston kokoelmissa olevissa Nuutajärven tai muidenkaan suomalaisten lasiastioiden suunnittelijoita esittelevissä teoksissa ne eivät ole mukana, eivät myöskään Nuutajärvi - Notsjö -tuoteluettelossa. Myöskään osto- ja myyntiliikeiden sivustojen, kuten Vaarin varasto (http://www.vaarinvarasto.com/) tai Wanhan Puoti (http://www.wanhanpuoti.com/Yritys.htm) kautta niitä ei löytynyt. Suomen lasimuseolla on maksullinen tunnistuspalvelu:
http://www.riihimaki.fi/index.asp?id=4FF2459216C94BC685FBFAC7BD5CE219&d…
Teoksessa Jaakkola, Kaisu (1977, s. 180). Muuttuva joulu : kansatieteellinen tutkimus = The changing Christmas : an ethnological study: "Erittäin suosittu kuvausten perusteella oli kuusta kiertävä marsalkanvyö, raamatunlause, jossa sanottiin: Kunnia olkoon Jumalalle korkeuksissa, maassa rauha ja ihmisille hyvä tahto." Tekijä käyttää tässä kahta lähdettä: Haavio, J (1972, s. 183). Mennyttä aikaa muistelen sekä Borg-Sundman, M (1966, s. 50-51). Jännittävä on elämä.
Lisäksi googlehaku "marsalkanvyö" antaa vastaukseksi lukuisia viitteitä.
Sweet Valley High:
1. Internetistä (esim. http://www.svunlimited.net/index.html) löytyvien juonitiivistelmien perusteella en löytänyt mainintaa Ericin paluusta. Kannattanee kuitenkin kääntyä vielä muiden asiantuntijoiden puoleen. Esimerkiksi Irc-galleriasta löytyy Sweet Valley High -harrastajia, http://irc-galleria.net/community/743743-sweet-valley-high.
2. Tv-sarjaa tehtiin vuosina 1994-1997 yhteensä neljä tuotantokautta ja 88 jaksoa. Uusia jaksoja ei siis enää tule. Ensimmäinen tuotantokausi on julkaistu dvd:llä ainoastaan USA:ssa, Suomeksi sitä ei ole saatavilla. Tällä hetkellä Sweet Valley High'sta on kuitenkin suunnitteilla uusi elokuva. Suunnitelma lienee melko alkuvaiheessa, koska projektista ei ole kovinkaan paljon tietoa...
Honda CR-V -merkistä on olemassa englanninkielisiä oppaita, esim. Honda Civic and CR-V : 2001-2004 repair manual, Honda CR-V: 2002 to 2006 (51 to 56 reg) petrol & diesel ja Honda Civic & CR-V, Agura Integra (Honda CR-V 1997-2000). Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa niitä ei valitettavasti ole saatavilla. Kaukolainaamalla voi pyytää niitä muista kirjastoista.
Kaivattu runo voisi olla Jarkko Laineen Kaipuun kukka vuonna 1970 ilmestyneestä kokoelmasta Tulen ja jään sirkus:
Ja kaipuun kukka -
se on sininen,
samaa sinistä
kuin puutarhurin
haalarit.
Hei!
Kirjonnasta löytyy moniakin hyviä oppaita. Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 voi katsoa asiasanalla nimikointi ja saa tulokseksi 38 teosta, joista Vesilahden kirjastossa on kahdeksan.
Esimerkiksi teoksissa Raussi-Tihula: Kirjotut kirjaimet ja Mäkelä, Terttu: Nimikointi on neuvottu kirjainten kirjomista.
Kunnittainen tieto syntyneistä löytyy Tilastokeskuksen sivuilta osoitteesta https://pxweb2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__synt/statfin_syn…
Taulukkoja voi tehdä valitsemillaan tiedoilla, myös kuolleista ja kuntien välisestä muutosta. Voit valita taulukkoon kaikki kunnat tai vain yhden. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2020.
Kirjastonhoitajan pätevyysvaatimuksista, ks. Kirjastolaki ja -asetus http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/kirjastolaki.html .
Kirjastonhoitajalta vaaditaan siis korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatiotutkimuksen aineopintoja. Suomessa voi tällä hetkellä opiskella informaatiotutkimusta kolmessa yliopistossa: Tampereen yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Åbo Akademissa ruotsin kielellä. Yliopistotasoista opetusta on järjestetty viime vuosina myös mm. Jyväskylän kesäyliopistossa, kesällä 2001 myös Helsingissä. Nykyisin on myös monia ammattikorkeakouluja, joissa voi suorittaa kirjasto- ja tietopalvelualan opintoja, ks. linkki http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1002 sekä http://www....
