Iivo on lyhennys nimestä Iivari.Virossa Ivo / Iivo kuului 1960-luvun alussa suosituimpiin nimiin. Karjalaiset Iivot juontavat nimensä venäjän Ivanista (ja ovat näin ollen Länsi-Suomessa yleisten Jussien kaimoja; Ivan on nimittäin venäläinen muoto Johannes-nimestä). Iivo on tullut muotiin uudelleen 2000-luvun vaihteen tienoilla muiden vanhojen nimien myötä.
Lisää nimitietoja saat mm. seuraavista kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (4. uud. p. 2005)
Uusi suomalainen nimikirja (1988)
Ainakin teoksessa
Isotaito 1. - Otava, 1977
löytyy ohje artikkelista 'Joulukoristeet' sivulta 314
Sama ohje löytyy myös kirjasta: Joulukoristeet, kynttilät(1982)
Juice Leskinen vapautettiin armeijasta mielenterveydellisistä syistä. Antti Heikkinen kirjoittaa Juice-elämäkerrassaan Risainen elämä asiasta näin: "-- 1974 oli pakko marssia mielenterveystoimistoon hakemaan armeijastavapauttamispapereita. Masennus ei johtunut Juicen mukaan vääristä elämäntavoista -- mutta maailman ahdistavuus teki pahaa." Kirjassa (s. 191) on kuva Leskisen 16. joulukuuta 1974 päivätystä kutsuntatodistuksesta, jonka mukaan hänet on "lääkärintarkastusohjesäännön 300.99 nojalla vapautettu palvelemasta vakinaisessa väessä rauhan aikana ja siirretty nostoväen II luokkaan". Tuohon aikaan käytössä olleen tautiluokituksen mukaan numerotunnus 300.99 merkitsi "luonteen sairaalloisuutta" (persona pathologica).
Rositan nimipäivää vietetään Suomessa 4.5. Nimi Rosita on espanjalaisperäinen muunnos Rosa-nimestä. Nimi on saanut alkunsa kukasta. Ruusua on pidetty usein Neitsyt Marian kukkana. Ruotsin almanakassa etunimi Rosa onkin 2.7. eli Marian käyntipäivän kohdalla (Lempiäinen, nimipäivättömien nimipäiväkirja 1989,s.350.
Wikipedian mukaan Rosita on muunnos suomalaisesta naisen nimestä Ruusu. Ruusu-nimi tuli vuoden 1950 almanakkaan (Kiviniemi:Rakkaan lapsen monet nimet 1982, s.120) Muita muunnoksia meillä ovat Roosa ja Ruusa.
Nimi Rosa on tullut almanakkaan jo 1800-luvulla (sama, s. 105).
Miisa-nimellä ei kalenterissa ole nimipäivää. Suomalaiset etunimikirjat eivät mainitse Miisa-nimeä. Sen sijaan muodon Misa ne esittelevät. Eero Kiviniemen kirjassa Rakkaan lapsen monet nimet (1982) kerrotaan Misa-nimeä käytetyn sekä miehen että naisen nimenä. Kirjassa Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999) nimi Misa on lyhentymä Misaelista, lisäksi se on Mikaelin, Mischan ja Miskan kutsumamuoto. Nimipäiväksi Misalle ehdotetaan Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjassa 29.9.
On mahdollista saada Turun kaupunginkirjaston kirjastokortti, vaikka ei olekaan turkulainen. Kortin saa mistä tahansa kirjaston toimipisteestä esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja antamalla vakinaisen osoitteensa. Lisätietoja kirjastokortista saat kotisivultamme hakemalla hakemistosta kohdasta "kirjastokortti" http://www.turku.fi/kirjasto/
Herman-nimen rinnakkaismuodoista Hermanni on suomalainen ja Herkko erityisesti karjalainen nimi. Herman on alkuaan muinaissaksalainen nimi (Heer-mann) ja tarkoittaa 'sotajoukkomies, sotilas'. Nimi on ollut meillä käytössä vuodesta 1740. (Lähteet: Kustaa Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri; Oman nimi ja lapsen nimi)Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ) mukaan Herman-nimen sai vuonna 1939 98 miestä.
Kysy kirjastonhoitajalta - arkistosta löytyy seuraavanlainen vastaus kysymykseesi Väisänen-sukunimestä: "Sukunimi Väisänen on tunnettu pääasiassa savolaisena sukunimenä, mutta se on yleinen myös Karjalassa. Nimestä on tietoja jo 1500-luvulta Savosta (Laurens Veijsen).Pielisjärvellä on elänyt henkilö nimeltä Staffan Wäisäin jne.
Nimi on yhdistetty sanaan "väisä", joka tarkoittaa järven jäälle asetettua tienviittaa ja sanaan "väisäkkä", joka tarkoittaa juonikasta. Nimi saattaa myös olla henkilönnimiperäinen ja samaa juurta kuin nimet Viisanen, tai Väntsi."
Veisell (Weisell)- sukunimi juontuu sukunimestä Väisänen. Tunnettu Väisälä-luonnotieteilijäsuku on suomalaistanut Veisell nimensä v. 1905-06. Väisälä on juurtunut sukunimeksi myös...
Hakemalla Joensuun seutukirjaston aineistotietokanta JOKUSESTA asiasanalla "teiniraskaus" löytyy kaunokirjallisuutta ja mm. seuraavat teokset:
Hornby, Nick: Skeittari
WSOY, 2009
Rantsi, Anneli: Kunnes kuolema vapauttaa
Pilot-kustannus, 2008
Sihvola, Seija: Tarinan taika : viestejä maailman lapsilta
Senergia, 2008 (novelli: Hammas ja peikko)
Parsons, Julie: Tiimalasi
Tammi, 2008
Martikainen, Tiina: Petran harha-askel
Myllylahti, 2007
Marttila, Hanna Marjut: Filmi poikki! : ensi-ilta tänään torstaina
Otava, 2007
Teräs, Mila: Sininen huone
Otava, 2006
Kaskiaho, Reija: Rastas
WSOY, 2005
Jacobsson, Anders: Vihaa ja rakkautta
Otava, 2003
Schuurman, Nora: Vahinkorakkaus
Otava, 1998
Matintupa, Tuula T.: Hullu vuosi
Otava, 1993
Jalo, Marvi: Elämän...
Honda CR-V -merkistä on olemassa englanninkielisiä oppaita, esim. Honda Civic and CR-V : 2001-2004 repair manual, Honda CR-V: 2002 to 2006 (51 to 56 reg) petrol & diesel ja Honda Civic & CR-V, Agura Integra (Honda CR-V 1997-2000). Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa niitä ei valitettavasti ole saatavilla. Kaukolainaamalla voi pyytää niitä muista kirjastoista.
Hiukset kuuluvat sekajätteeseen, sillä niiden kompostoituminen on niin hidasta, että niitä ei voi laittaa biojätteisiin. Sama pätee myös esim. kynnenleikkuusta syntyvään jätteeseen.
Lassila & Tikanojan kierrätysopas: http://www.lassila-tikanoja.fi/fi/kierratysopas/Mokki/lajitteluohjeetmo…
Viski säilyy avaamattomana vuosia, eikä varsinaisesti pilaannu, mutta sen maku, aromit ja väri voivat muuttua. Alkoholia on saattanut haihtua vähän, jos korkki ei olekaan ollut täysin tiivis. Pulloa kannattaa pyöräyttää muutaman kerran ennen avaamista ja sitten varovasti maistella. Maku saattaa muuttua vielä avaamisen jälkeenkin hapen päästessä kosketuksiin viskin kanssa.
Parhaiten viski säilyy pimeässä, viileässä, avaamattomana ja pystyasennossa.
Viskin säilytys – ViskiTieto (wordpress.com)
Marketta Luutonen on tehnyt väitöskirjan Kansanomainen tuote merkityksen antajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Väitöskirjan toinen pääkohde on juuri jussipaita. Jussipaitoja tehtiin tummanpunaharmaana. Myöhemmin valmistettuja paitoja, joiden värit olivat sininen ja harmaa kutsuttiin anttipaidaksi. Sini-harmaan version nimitys anttipaita juontaa juurensa siihen, että ensimmäisenä näitä paitoja valmistanut kutomo sijaitsi Isontalon Antin mailla. Alahärmäläinen Kleemolan kutomo oli alkanut valmistaa näitä siniharmaita paitoja 1950-luvun alussa, koska puna-harmaa väritys ei miellyttänyt kaikkia ja körttiläisille tummempi paita kävi paremmin kaupaksi. Jussipaidasta on valmistettu myös mustan ja harmaan yhdistelmää, jolle ei kuitenkaan...
Suomen rahat arviohintoineen 2005 -kirjan mukaan rahasi arvo on sen kuntoluokan mukaan 10-700 euroa. Rahojen kuntoluokat löytyvät mm. Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Liiton sivuilta samoin kuin mm.Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivuilla on paljon tietoa vanhoista rahoista:
http://www.snynumis.fi/
Jankan talo on yksi vanhan Messukylän toisen pääkylän eli Takahuhdin vanhoista kantataloista, jonka isäntänä vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Heikki Kalamies. Vuonna 1589 Heikki Kalamies muutti nimensä Henrich Jankaksi.
Astevaihteluttomuus Jankankadun ja Jankanraitin tapauksessa ei ole kieliopin vastaista. Normaalin astevaihtelun ulkopuolelle jää erilaisia tapausryhmiä, kuten esimerkiksi erisnimiä. Varsinkin sillä seikalla saattaa olla vaikutusta käyttöönotettuihin nimenmuotoihin, että hämäläismurteissa yhtymä nk on vanhastaan ollut astevaihtelun ulkopuolella (kaupunkilla, Helsinkisä).
Lähteet:
Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet. Tampereen kaupunki, 1999
Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008
Iso Suomen...
Google-kääntäjän toiminta perustuu nk. tilastolliseen konekääntämiseen (statistical machine translation). Se tarkoittaa, että ohjelma laatii käännöksen vertaamalla annettua tekstiä suureen määrään ihmisten kääntämiä aiempia tekstejä ja määrittelee niiden avulla todennäköisimmin sopivimman käännöksen. Käännöksen laatu ja tarkkuus riippuu näin ollen siitä, miten paljon tietynkielistä aineistoa ihmisen tekemine käännöksinen ohjelmaa saa analysoitavakseen. Tästä johtuu, että käännösten tarkkuus eri kielillä vaihtelee.
Tietoa käännösten syntymisestä Google-kääntäjän kotisivuilla:
http://translate.google.fi/about/intl/fi_ALL/
http://www.google.fi/help/faq_translation.html
Tiede-lehden v. 2007 julkaistu artikkeli konekääntämisen historiasta ja...
OpenOffice-ohjelmaan on mahdollista saada osaan tietokoneiden käyttöjärjestelmistä Suomen kielen oikoluku lisäosana. Windows-käyttöjärjestelmään ei OpenOffice.orgin tietojen mukaan ole saatavilla Suomen kielen oikolukua.
OpenOfficen Suomen kielen lisäosaa kehittämässä ollut henkilö on siirtynyt osana muita kehittäjiä kehittämään OpenOfficen kaltaista LibreOfficea. LibreOfficeen on saatavissa Windowsiin Suomen kielen oikoluku lisäosana täältä: http://www.puimula.org/htp/ooo/libreoffice-voikko.html
Lisää LibreOfficesta: http://fi.libreoffice.org/
Suomenkielisistä kirjoista parhaiten kysymyksiisi vastaa varmaankin Maailma tänään osa 11 (1998). Tuoreempaa tietoa, mutta vähemmän, löytyy teoksesta Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput (2002). Internetistä kannattaa katsoa esim. http://www.makupalat.fi/ (maantieteet). Kreikan kulttuurista löytyy tietenkin runsaasti tietoa historian kirjoista.
Yhtä kaiken haluamasi tiedon kattavaa teosta Saimaasta ei löydy, mutta tietoa Saimaan historiasta ja sen syntyperästä löytyy esimerkiksi Esko Kuusiston toimittamasta teoksesta Elävä Saimaa (1999). Myös Toimi Jaatisen toimittama Saimaa-kirja (1991) antaa tietoa Saimaan esihistoriasta heti jääkauden jälkeen.
Saimaan pinnankorkeuden vuosikeskiarvot vuosilta 1847 - 1997 löytyvät Hydrologiaa 90 -vuotta -teoksesta (toim. Hydrologinen toimisto, 1998). Lisäksi kannattaa katsoa Hydrologisia vuosikirjoja. Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy em. vuosikirjoja vuodesta 1957 lähtien. Vuosien 1996 - 2000 tilastotietoja löytyy Veli Hyvärisen ja Johanna Korhosen toimittamasta teoksesta Hydrologinen vuosikirja 1996 – 2000 (2003). Teosten saatavuuden voi...
