Kyseessä lienee Martti Helan säveltämä ja sanoittama "Vanhan mummon joulu". Laulu löytyy ainakin nuottijulkaisusta "Sikermä joululauluja: koululle ja kodille säestyksineen" (Werner Söderström Osakeyhtiö, 1921). Nuotti kuuluu Lahden kaupunginkirjaston ja Lammin kunnankirjaston kokoelmiin (http://monihaku.kirjastot.fi/). Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Mikäli uuden passisi mukana tulleessa käyttöönotto-ohjeessa ei ollut mainintaa viivakooditarrasta, voit kysyä asiaa poliisin valtakunnallisesta neuvontapalvelusta. Yhteystiedot palveluun: https://poliisi.fi/neuvontapalvelu
Voisikohan Kirsti Koivulan mainioista Yhdessä näyttämölle ja Yhdessä joulujuhlaan -kirjoista olla Sinulle apua. Molemmissa on itsenäisyyspäivän viettoon liittyen näytelmiä, joista melko helposti saisi varmaan modifioitua myös kertomuksen - esimerkkinä Lippu sinivalkoinen kirjassa Yhdessä näyttämölle.
Näiden kirjojen saatavuustetoja voit tarkistaa Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi . Voit toki kokeilla myös asiasanahakua "itsenäisyyspäivä" ja vilkuilla näitäkin kirjoja.
Kuntoluokassa 0 eli jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen hinta on 1 euro. Muille kuntoluokille ei ole määritelty hintaa. Se tarkoittaa, että keräilyarvo on vähäinen, alle 0,50 euroa.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005.
Bonanza-sarjaa on esitetty TV 2:ssa vuonna 1998 lauantaisin klo 10 ja vuonna 1999 keskiviikkoisin iltapäivällä. Lassie-sarjan esittämisestä en löytänyt tietoja 90-luvun tv-ohjelmatiedoista.
Lue lisää Bonanzasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Bonanza
ja Lassiesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Lassie
Kouvolan pääkirjastossa voi käydä itse tutkimassa vanhoja tv-ohjelmatietoja esim. Kouvolan Sanomista mikrofilmeillä. Aika tulee varata kirjaston lehtisalista puh. 020615 5238.
90-luvun alussa oli kolme pääkanavaa TV 1, TV 2 ja TV 3. TV 3:sta tuli MTV 3 vuonna 1993. Nelonen aloitti vuonna 1997.
Kirjaston aineistoa poistetaan seuraavin perustein: aineiston huono kunto, sisällön vanhentuneisuus ja käytön puute. Osa huonokuntoisesta aineistosta menee suoraan paperinkeräykseen. Osa poistetusta kotimaisesta kirjallisuudesta lähetetään Varastokirjastoon. Varastokirjasto on valtion ylläpitämä valtakunnallinen kotimaista kirjallisuutta keräävä ja säilyttävä kirjasto, jonka tehtävä on kaukolainata kokoelmaansa. Suurempia poistomyyntejä järjestetään Varkauden kirjastossa muutaman kerran vuodessa.
Poistomyynnin jälkeen osa aineistoa jätetään odottamaan seuraavaa poistomyyntiä, osa laitetaan paparikeräykseen. Poistettu aineisto järjestetään pääluokittain ja kootaan varastoon. Tilaa poistetuille ei ole ruhtinaallisesti, vaan kirjat pakataan...
Tuo on lähes sanatarkka sitaatti ”Täällä Pohjantähden alla” -trilogiasta. Se esiintyy siellä muodossa ”Miks tommottii kysyt? Eks nää et on knupist läpi...”. Katkelma löytyy yhteisnidoksen (WSOY, 2007) sivulta 494 eli toisen osan kuudennen luvun alaluvusta III. Kohdassa Akselin komppania on matkalla kansalaissodan rintamalle ja näkee neljä haavoittunutta. Joku Akselin miehistä kysyy, onko erästä heistä sattunut pahasti, ja yksi tämän tovereista vastaa edellä mainitulla repliikillä. Aivan ilmeisesti haavoittuneet pitävät moista kysymystä varsin typeränä.
Suomen kansallisdiskografian Violan ja äänitetietokannan Fonon mukaan Yksi ruusu on kasvanut laaksossa on suomalainen kansansävelmä. Alkuperäistä säveltäjää ei ole tiedossa, sävelmä on levinnyt kansan keskuudessa eteenpäin. Ilmari Krohn (1867‒1960) oli tunnettu myös innostuksestaan kansansävelmiin. Ensimmäisen keruumatkansa hän oli tehnyt kesällä 1886 Mikkelin seudulle ja julkaissut sovituskokoelman saaliistaan jo seuraavana syksynä. Siitä jäi elämään useita lauluja, niiden joukossa Kreeta Haapasalon Kanteleeni ja Yksi ruusu on kasvanut laaksossa. Kaarle Krohn (1863-1933) on kirjoittanut laulun sanat.
Lähteet:
http://www.fono.fi/
https://finna.fi
Suomen kansan sävelmiä. SKS, 2017.
Passin historiasta on kerrottu englanninkielisen Wikipedian artikkelissa osoitteessa http://en.wikipedia.org/wiki/Passport. Ensimmäiset passit olivat kulkulupia, jotka oikeuttivat matkustamaan tietyillä seuduilla. Vanhimman kirjallisen maininnan kerrotaan olevan Persian valtakunnasta suunnilleen vuodelta 450 eaa., ja silloin kulkuluvan myöntäjäksi mainitaan kuningas Artakserkses I.
Englannin kuninkaan Henrik V:n nimiin on laitettu nykyaikaisen passin keksiminen. Erona keskiajallakin yleisiin kulkulupiin tällaisen 1400-luvun alussa keksityn passin tarkoituksena oli todistaa haltijan henkilöllisyys ja Englannin kansalaisuus vieraissa maissa. Tästä kerrotaan osoitteesta http://www.life123.com/sports/vacations-vacation-planning/passport/litt…...
C-kasettien digitointi onnistuu Kirjasto 10:ssä. Digitointilaitteen voi varata puhelimitse numerosta 09 3108 5000 tai osoitteessa https://varaamo.hel.fi/.
Englannin etymologinen sanakirja Internetissä: http://www.etymonline.com/index.php (sangen hyvä sanakirja)
Englanti-latina-englanti-sanakirja Internetissä: http://sunsite.ubc.ca/LatinDictionary
Nyky- sekä muinaiskreikan sanakirja Internetissä: http://www.kypros.org/cgi-bin/lexicon
Latinan sanakirjan (Pekkanen, Tuomo: Nykylatinan sanakirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2006) mukaan elämys on latinaksi: experimenum; iucundum; memorabile. Sanaa ’kokemus’ ei tässä sanakirjassa ole.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html ) löytyy englannin kielen etymologinen sanakirja Room, Adrian: Cassell's dictionary of word histories. Cassell, 2002
Lapin kirjastojen (Lapin maakuntakirjasto, Kemijärven ja...
Suomen Standardoimisliiton julkaisema Rakennusmaalaus, sanasto (SFS 4574, 1980) lienee kattavin Suomessa julkaistu yksinomaan rakennusmaalaukseen keskittynyt sanasto.
Rakennusalan yleissanastoissa on usein mukana myös maalaamiseen liittyvää sanastoa. Tällaisia teoksia ovat esim. Rakennusalan sanakirja : suomi-englanti-viro (Rakennusinsinöörien liitto, 1994) ja Irma Lehtipuun Englantilais-suomalainen asunto- ja rakennusalan sanasto (Otava, 1979).
Verkkolähteistä kannattaa tarkistaa Tekniikan sanastokeskuksen ylläpitämä TEPA-termipankki osoitteessa http://www.tsk.fi/tepa/ Termipankkiin on viety mm. Färg- och lackteknisk ordlista (1988), joka sisältää maalialan termejä. Termien käännökset löytyvät useilla kielillä, mutta määritelmät...
Naomi-nimeä ei löydy almanakan nimiluettelosta (Yliopiston Almanakkatoimisto: http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/).
Pentti Lempiäinen toteaa kirjassaan Suuri etunimikirja (WSOY, 1999, s.167), että Naeman, Naemin, Naiman ja Naimin (myös Noomin) nimipäivää on vietetty 9.2.
Englanninkielinen Happy Name Day-sivusto (http://www.happynameday.info) kertoo, että englanninkielisellä alueella Naomin nimipäivä on 1.12.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla, osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=452 (otsikolla "Milloin voin viettää nimipäivääni, kun nimeni ei ole almanakassa?"), on ohjeita juhlapäivän löytämiseksi.
Seuraavat kirjat eivät välttämättä ole muodoltaan varsinaisesti päiväkirjoja, mutta useimmat näistä perustuvat kuitenkin tositapahtumiin. Aiheeltaan kaikki ovat hyvin rankkoja.
Christiane F: Huumeasema Zoo, ilm.suom.1981(teini-ikäisen heroinistin muistelmat)
Deborah Spungen: Nancy , ilm.suom.1984(Sex Pistols- yhtyeen Sid Viciosin tyttöystävän Nancyn hurja tarina tämän äidin Deborah Spungenin kertomana)
Sikes, Gini: 8 ball chicks: vuosi tyttöjengien väkivaltaisessa maailmassa, 1999 (tutkimus tyttöjengeistä, erittäin karua tarinaa)
Mikkanen, Raili: Koukussa, ilm. 1997( tositapahtumiin perustuva kuvaus nuoren tytön huumehelvetistä 90-luvun Suomessa)
Burgess, Melvin: Hepo, ilm.suom. 1999 (romaani, kertoo kahden nuoren ajautumisesta...
Kissat näkevät televisiokuvaa siinä kuin muutakin ympäristöään.
Kissojen silmät ovat mukautuneet näkemään hämärässä ja niille riittää vain kuudesosa meidän silmiemme tarvitsemasta valomäärästä samojen liikkeiden ja muotojen havaitsemiseksi. Toisaalta kissan silmät kykenevät mukautumaan häikäiseväänkin valoon paljon tarkemmin kuin minkään toisen eläimen silmät; supistamalla silmäteränsä raoiksi kissa pystyy säätelemään silmiinsä saapuvaa valomäärää.
Väri ei ole kissoille yhtä tärkeä kuin ihmisille. Vielä 1900-luvun alkupuolella tutkijat olivat vakuuttuneita kissojen täydellisestä värisokeudesta. Vasta vuosisadan jälkipuoliskolla pystyttiin osoittamaan, että kissat erottavat toisistaan punaisen ja vihreän, punaisen ja sinisen, punaisen ja...
Jos kirja on matkalla Helsingin sisällä takaisin omistajakirjastoon eikä siinä ole varauksia, kirjan palautumiseen menee luultavasti muutama päivä. Mikäli kirja on tulossa takaisin Helsinkiin Espoosta, Vantaalta tai Kauniaisista, matkassa kestää luultavasti jokunen päivä enemmän kuin Helsingin kirjastosta toiseen palautuvalla kirjalla. Matkan kesto riippuu toki siitäkin, kuinka kauan kirja on jo ehtinyt olla matkalla, kun sen huomaa olevan matkalla-tilassa. Useimmat kirjat lienevät perillä 2–5 päivän kuluessa.
Täysin varmasti kirjojen siirtymiseen liittyvää aikaa ei pysty sanomaan, koska kirjat saattavat toisinaan mennä vääriin kirjastoihin, jolloin aikaa tuhrautuu enemmän. Myös suuret kirjakuormamäärät voivat hidastaa kirjojen liikettä,...
Monessakaan karppauskirjassa ei ole leivänleivontaohjeita. Kirjassa 100 helppoa ja hyvää gi-ruokaa (Ola Lauritzon & Ulrika Davidsson, 2008) on kaksi spelttilimpun ohjetta. Ohjeessa on spelttivehnäjauhoja ja hiivaa, joten jauhoton tai hiivaton se ei ole. Kirjan voi lainata Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
Netin kautta löytyy karppileivän ohjeita, esim. nämä, jotka ovat myös hiivattomia:
http://herkku.wordpress.com/2010/06/05/karppaus-leipa/
http://karppaus.info/resepti/resepti.php?id=659
http://karppaus.info/resepti/resepti.php?id=303
Hiivattomia leipiä ovat ainakin monet rieskat, teeleivät ja intialainen chapati-leipä. Näiden ohjeita löytyy monesta leivontakirjasta, mm. kirjasta Teehetkien herkut (Pirjo Suvilehto, 2008). Kirjassa...
Niila –nimi on ortodoksinen nimi. Nimi löytyy ortodoksisen kirkon nimipäiväkalenterista, joka sisältyy Yliopiston nimipäiväalmanakkaan 2006 (Helsingin yliopisto, 2005).
Nimipäiväkalenterissa nimi esiintyy kaksi kertaa: 19.5. ja 13.9. Ortodoksisen käytännön mukaan nimipäivää vietetään kuitenkin ainoastaan sen pyhän muistopäivänä, jonka mukaan nimi on annettu. Nämä ortodoksisen kirkon pyhät löytyvät julkaisuista Kirkkovuoden pyhät, osat 1 ja 2. Lisää nimenannosta ortodoksisen kirkon mukaan voi lukea kirjoista Valitse nimi lapselle! (Perhemediat, 3.p. 2006) ja yllämainitusta Yliopiston nimipäiväalmanakasta.
UKK-reitin päätepisteet ovat etelässä Lieksan Kolilla ja pohjoisessa Savukosken Tulppiossa. (http://fi.wikipedia.org/wiki/UKK-reitti)
Lisätietoja reitistä ja siihen liittyvistä kartoista:
http://www.saunalahti.fi/eeromari/vaelletaansuomessa/ukk_reitti.html
