Hei Kerhotäti, rajoitukset varmaan vaihtelevat eri kirjastoissa eri puolella Suomea. Meillä Outi-kirjastoissa saa asiakkalla olla kerraallaan 5 dvd-levyä kerrallaan lainassa.
Kirjaa ei ole vielä Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta sitä on tilattu yksi kappale pääkirjastoon. Kirjasta on mahdollista tehdä varaus itselleen. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa ja varauksen tehdä verkkokirjaston www.kyyti.fi oikeassa reunassa olevasta linkistä Hae ja varaa aineistoa.
Hei!
Omakustannetta voi hyvin tarjota kirjastolle hankittavaksi. Olisiko sinun mahdollista tulla näyttämään teosta? Jos teos katsotaan sopivaksi ja yleisesti kiinnostavaksi, niin se voidaan hankkia. Sisällöstä riippuen teosta voidaan hankkia lainattavan kappaleen lisäksi myös kotiseutukokoelmaan, josta sitä ei lainata, mutta jossa se on asiakkaiden vapaasti tutkittavissa.
Voit myös lähettää sähköpostitse (kirjasto@rauma.fi) teoksestasi mahdollisimman tarkan kuvauksen, jos et pääse käymään kirjastossa.
Oletteko kiinnostuneet Suomen säätyläisistä vai jonkun muun maan? Vaasan kaupunginkirjastossa on kirjallisuutta Suomen säätyläisen historiasta esim. Raunio: Adelcreutzeista Österbladheihin:Suomen säätyläistön historia ; Gluschkoff: Murtuva säätyvalta, kestävä eliitti ; Suomen kulttuurihistoria 3. Sääty-yhteiskunnan aika.
Helmet-kirjastojen kokoelmaan kuuluu teos:
Ketterän organisaation IT / Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo (Talentum, 2010).
Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastossa on:
IT-Palvelunhallinta ITIL V3 : käsikirja / [editors:] Jan van Blom ... [ja muita] ; [translated by:] Virpi Hotti, Timo Hyvönen, Aki Miettinen, Liisa Torkkeli (Van Haren Publishing, 2009).
Tritoniasta (Vaasan tiedekirjasto) ja Karelia-ammattikorkeakoulun kirjastosta löytyy teos:
ITIL : perustason käsikirja, 2013.
Aiheesta on tehty myös useita opinnäytetöitä, mutta niitä ei välttämättä saa lainaksi.
Teoksia, joita ei löydy mistään pääkaupunkiseudun kirjastosta, voi tilata kaukolainaksi. Kaukopalvelun hinta ja tilauslomake löytyvät...
Rodullistaminen tarkoittaa sitä, että ihmiseen liitetään esimerkiksi ihonvärin tai etnisen taustan takia oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja. Termin käyttäminen toisesta ihmisestä on siksi hieman kyseenlaista, sana kuvaa pikemminkin rodullistetun ihmisen omaa kokemusta.
Suomalainen toimittaja Koko Hubara käyttää termiä itsestään, joten voin suositella sinulle hänen kirjaansa Ruskeat tytöt: tunne-esseitä. En kuitenkaan halua itse listata muita "ei-valkoisia" kirjailijoita, sillä näin tehdessäni nimenomaan rodullistaisin heidät, redusoisin heidät ihonväriinsä ja etniseen taustaansa.
Goodreads-sivustolta löytyy lista nimeltä "racialized authors", josta kenties on sinulle apua. https://www.goodreads.com/genres/racialized-...
Vanha kirjastokortti toimii ilman mitään toimenpiteitä myös järjestelmäpäivityksen jälkeen, jos kortti on ennenkin toiminut. Uutta korttia ei tarvitse vaihtaa tilalle. Voit toki käydä kirjastossa varmuuden vuoksi kokeilemassa, toimiiko korttisi. Jos kortti ei toimi, uuden kortin saa 2 euron hintaan kirjaston palvelutiskiltä. Vanhan tunnusluvun voi siirtää myös uuteen korttiin.
Pearl S. Buckin romaani The Mother (1933) julkaistiin suomeksi nimellä Äiti vuosina 1934, 1939 ja 1952. Käännöksen tekijä on Seere Sario. Kirjailijan oikea nimi oli Seere Salminen (1894-1977). Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Serp, Marja Orsi ja Marja Salminen. Elsa Soinin kanssa hän kirjoitti yhteisellä nimimerkillä Tuttu Paristo.
Heikki Poroila
Luetuimpien lastenkirjojen kärjessä ovat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjat sekä Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjät. Alla on linkki pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen luetuimpiin lastenkirjoihin vuonna 2016. Lista tuskin poikkeaa kovin paljon muidenkaan kuntien kirjastojen luetuimmista:
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/helmet-kirjastojen-lainatuimmat-lastenkirjat/resource/834fe469-4050-48fb-abcc-3db084426e69
Jos kirjat ovat vasta varausjonossa, voit vaihtaa niiden noutopaikan Helmet-sivulla omissa tiedoissasi tai soittamalla Entressen tai Matinkylän kirjastoon.
Jos kirjat jo odottavat sinua Entressessä, et voi valitettavasti enää siirtää niitä Matinkylään. Myöskään matkalla olevan varauksen noutopaikkaa ei voi muuttaa.
Neljäs, uudistettu painos Kirsi Parnilan teoksesta Vuosiloma-asiat käytännönläheisesti (Kauppakamari) on ilmoitettu ilmestyväksi huhtikuun lopussa 2019. Teoksesta voi tehdä jo varauksen Helmetissä. Kirjan esittelyssä kerrotaan, että uudessa painoksessa on huomioitu myös 1.4.2019 voimaan tuleva vuosilomalain muutos.
Vuosiloma-asiat käytännönläheisesti Helmetissä https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2374108__S978-952-246-566-5__Orightresult__U__X3;jsessionid=E887FFA6CB2FB41251F38CE0B5059A8E?lang=fin&suite=cobalt
Teoksen esittely BTJ:n sivuilla http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789522465665&qtype=b
Olisiko kyseessä A. Pärnäsen sanoittama ja P. J. Hannikainen säveltämä Lassin tupa?
"Loppui Lassin koulu
alkoi tulla joulu.
Äiti antoi luvan
tehdä pienen tuvan.
Lassi jätti taulut,
kynät, kirjat, laulut, ..." https://www.vauva.fi/keskustelu/3855901/ketju/muistaako_kukaan_lassin_tupa_nimisen_laulun_sanat
Runo ja laulu löytyvät esim. teoksista Lapsuuden laulut / Ransu Karvakuono, P. J. Hannikaisen kauneimmat lastenlaulut / Sovittanut Ilmari Hannikainen, Valistuksen laulukirja koulujen ja nuorison tarpeeksi / Toimittanut J. N. Vainio ja Hannikanen: Me lapset laulavaiset.
Kysymys on esitetty ennenkin. https://www.kirjastot.fi/kysy/aitini-lauloi-laulua-sanoilla-loppui
Suomessa syntyi vuonna 1969 yhteensä 12 lasta, joilla todettiin Downin oireyhtymä.
Lähde: Lääkintöhallitus, Yleinen terveyden- ja sairaanhoito 1969–1970 : vuosien 1971–73 ennakkotietoja (http://www.doria.fi/handle/10024/155191), taulukko 2.1.11 Vuosina 1969–71 syntyneillä lapsilla todetut synnynnäiset epämuodostumat (sivulla 61).
Salmin pitäjän asukkaista lähes sata prosenttia puhui ennen viime sotia äidinkielenään karjalaa, tarkemmin sen aunuksenkarjala-nimistä murretta.
Salmilaislapset kävivät joko suomen- tai venäjänkielistä koulua: omankielistä opetusta ei ollut tarjolla. Venäjänkieliset koulut olivat suosittuja, ja salmilaiset pitivät tarpeellisena venäjän kielen opettamista lapsilleen. Vuonna 1911 Salmissa venäläistä ja suomalaista koulua kävi suurin piirtein yhtä monta lasta. Koulujen runsaus ei kuitenkaan taannut korkeaa sivistystasoa: venäjän ja suomen kielen taito jäi usein pinnalliseksi tai olemattomaksi.
Kieliolojen kannalta huomattavaa on sekin, että Raja-Karjalassa venäläistämistoimenpiteet olivat järjestelmällisempiä ja voimakkaampia kuin muualla...
Camilla Mickwitzin kirjassa Hei tarina etenee viittomien tuella. Samantyyppisiä kirjoja ovat Mette Newthin Noora ja sanat, Raija Nokkalan Satuja viittomakielellä sekä teos Viitottuja satuja ja lauluja. Kaikki kolme teosta ovat lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston varastokokoelmasta. Sopivaa katsottavaa voisi löytyä myös viittomakielisen kirjaston lasten sivuilta.
Edellisten lisäksi luettavien listalle voisi nostaa erilaisuutta yleisellä tasolla käsitteleviä lasten kuvakirjoja.
Esimerkiksi:
Kallioniemi, Tuula: Neljä muskelisoturia
Kirkkopelto, Katri: Molli ja kumma
Newson, Karl: Karhu on karhu (tai ehkä joku muu...)
Nousiainen, Inka: Olematon Olga
Schomburg, Andrea: Erilaiset ystävät
Vierula, Hertta: Hännänkääntötemppu
Ilmestymättömiä kirjoja ei voi varata. Voit varata kirjat vasta sitten, kun ne on luetteloitu kirjastojärjestelmään.
Elly Griffithsin Aavekentät on kustantajan sivuilla ilmoitettu ilmestyväksi helmikuussa 2020.
https://www.tammi.fi/kirja/elly-griffiths/aavekentat/9789520412364
Camilla Läckbergin Kultahäkki-sarjan toisen osan suomennoksen ilmestymisestä ei ole vielä ennakkotietoa.
https://otava.fi/kirjat/kultahakki/
Sinun kannattaa siis seurata oman kirjastosi sivuilta, milloin teokset ovat tulleet varattaviksi.
Pääkirjastossa ei tällä hetkellä ole paikkaa elokuvien katselulle. Asiakaskoneista osassa on tosin dvd-asema, mutta elokuvan katseluun tila on rauhaton. Varattavassa työtilakuutiossa tai ryhmätyöhuoneessa voi toki katsoa elokuvia omalla laitteella.Kirjaston kokoelmaan kuuluvia elokuvia voi katsella pääkirjastolle hankitun elokuvalisenssin antamissa rajoissa.
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?tyot…
