Calmentin 122 vuoden ikä on kyseenalaistettu ja mahdollisesta petoksesta spekuloitu. Vuonna 2019 ryhmä gerontologisia asiantuntijoita kuitenkin julkaisi selvityksen, jonka mukaan käytettävissä olevien todisteiden perusteella Calmentin ikää voidaan pitää oikeana ja petosepäilyjä aiheettomina.
Jean-Marie Robine, Michel Allard, François R Herrmann, The real facts supporting Jeanne Calment as the oldest ever human. - The Journals of Gerontology: Series A, Volume 74, Issue Supplement_1, December 2019, Pages S13-S20 | https://doi.org/10.1093/gerona/glz198
Voisikohan kyseessä olla Mark Twainin novelli Keskiaikainen romanssi? Novelli on muun muassa Laatunovelleja - kokoelmassa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1055450.
Sen voi myös lukea englanniksi Project Gutenbergin sivuilta https://www.gutenberg.org/files/3189/3189-h/3189-h.htm#medieval
Kyseessä on Robert Louis Stevensonin runo Travel eli Matkoja. Runo sisältyy teokseen Lapsen runotarha (A child's garden of verses, 1987), kokoelman kaikki runot on suomentanut Kirsi Kunnas.
https://www.gutenberg.org/files/25609/25609-h/25609-h.htm
Runokokoelman saatavuuden omassa verkkokirjastossasi voit tarkistaa täältä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.116580
ELY-keskuksen kalataloussivuilta löytyi Kokemäenjoen historiaa: "Kokemäenjoki oli aikoinaan Etelä-Suomen tuottoisimpia vaelluskalajokia. Merestä nousivat jokeen kudulle lohi, meritaimen, vaellussiika ja nahkiainen ja joen yläjuoksulla tavattiin myös harjusta ja järvitaimenta. Korkea kalantuotto ylläpiti tuottoisaa kalastusta sekä joessa että merialueella, mutta 1800-luvun lopulla saaliit alkoivat selvästi vähentyä. Muutamassa kymmenessä vuodessa Kokemäenjoen vaelluskalakannat heikkenivät lähes olemattomiin ja joen oma lohikanta kuoli sukupuuttoon.
Perimmäisenä syynä oli kalojen lisääntymisen epäonnistuminen, sillä kasvavat jätevesipäästöt, joen perkaukset ja tukinuitto tuhosivat sekä mätiä että kalojen kutupaikkoja. Voimalaitosten...
Adverbiä osapuilleen ei löydy sellaisenaan Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta tai Suomen sanojen alkuperä -kirjasarjasta. Lauri Hakulinen kuitenkin käsittelee sitä lyhyesti teoksensa Suomen kielen rakenne ja kehitys (1979, 4. korjattu ja lisätty painos) sivulla 391. Hakulinen esittää Paavo Pulkkisen tutkimukseen pohjaten, että osapuilleen on kehittynyt sanasta osapuolilleen. Pulkkisen tutkimukseen viittaa myös Pekka Lehtimäki Virittäjä-lehden numerossa 3/1965. Lehtimäen mukaan kahden äkkiseltään erilaiselta vaikuttavan sanan yhteys on helppo ymmärtää itämurteiden ja karjalan kautta, joissa osa-sana on onni-sanan synonyymi. Esimerkiksi sanonta "työ on osapuolille tehty" voi siis tarkoittaa, että työ on jo voiton puolella.
Lähteet...
Hei!
Tutkimme Arabian katalogeja ja päädyimme siihen lopputulemaan, että ilmeisesti kyseessä ei ole signeeraus, vaan astiaston mallinimi. Kyseistä FG-astiastoa valmistettiin vuosina 1956-65. Laitoin liitteeksi astiaston tiedot Arabian astiastokatalogin näköispainoksesta, jossa esitellään koko FG-astiasto. Toisesta liitteestä näkyy astiaston valmistusaika. Jännä, että kulhon leimassa ei ole valmistusvuotta, vaan merkintä 1-1. Ensimmäinen numero on valmistuskuukausi ja viivan jälkeen pitäisi tulla kaksinumeroinen valmistusvuosimerkintä (esim 56 = 1956).
Hei!
Kysymykseesi sopisi hyvin esimerkiksi Kristiina Wallinin runokokoelma "Kaikki metrit ja puut" (2012)! Se on helposti saatavilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmässä.
Kirjallisuuskritiikin verkkolehti Kiiltomato hehkuttaa Wallinin teosta seuraavasti: "Tanssijalla on oma sanaton kielensä, hänen ruumiinsa on soittorasia, joka soi ja rakentaa maailman liikkeiden avulla. Runokokoelma antaa paljon etenkin tanssijalle tai tanssista kiinnostuneelle."
Tanssin aihepiiriä voisi luodata lisäksi Pentti Saarikosken Tiarnia-sarjan kautta. Vuoden 2012 painosta on hyvin saatavilla Helmet-kirjastoissa.
Kristiina Wallin Kaikki metrit ja puut - Kiiltomato.net
Suomen kolikot ja setelit -hinnaston mukaan 20 markan kolikon arvo vaihtelee 2–120 euron välillä. Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa muun muassa niiden harvinaisuus, kunto, ikä ja kysyntä. Halutessanne tarkan hinta-arvion, kannattaa kääntyä vanhojen rahojen asiantuntijan eli numismaatikon puoleen, joka voi antaa tarkan hinta-arvion. Rahojen arviointia tekevät mm. Suomen Numismaattinen yhdistys ja huutokauppahuoneet.
Tietoa mm. rahojen kuntoluokituksesta löytyy Suomen Numismaatikkoliitto ry:n tietopankista http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankk . Lisäksi linkeistä löytyy tietoa esim. huutokaupoista http://www.numismaatikko.fi/index.php/linkkeja
Lähde: Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2020: luettelo...
Yleisin syy koiran läähätykselle on kuumuus. Koira ei hikoile ihonsa kautta kuten ihminen, joten läähätys on sen tapa viilentää itseään. Jos kuumuus ei ole selkeästi syynä koiran läähätykselle, se voi liittyä myös stressiin tai johonkin sairauteen. Alla listatuista verkkolähteistä voit lukea aiheesta lisää:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miksi-koira-laahattaa-elainlaakari-…
https://evidensia.fi/hoitovinkit/miksi-koira-laahattaa/
https://espanjankoirat.com/elaimet/miksi-koira-laahattaa.html
Hei,
Alkuperäisen tarinan kirjoittajaa tuskin löytyy, koska satu lienee aika vanha ja kiertänyt eri muodoissa.
Tuorein versio sadusta löytyy nimellä "Viisas prinsessa" kirjasta Rohkeiden tyttöjen satukirja : unohdetut tarinat (kertojat: Susanna Davidson, Rosie Dickins, Andy Prentice ja Rob Lloyd Jone ; suomennos: Jade Haapasalo. ISBN 9789522562364 ; Kids.fi, 2020
Vastaavanlaiseen kysymykseen on vastattu myös aiemmin. Sama tarina on myös versiona nimeltä "Kaislaviitta", mikä voi olla juuri se etsimäsi. Tässä linkki aiempaan ksymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-jo-pidemman-aikaa-etsinyt
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Tiainen perustuu linnun nimeen.
"Nimettävää on voitu alkaa kutsua Tiaiseksi ruumiillisten tai henkisten ominaisuuksien (pieni, vikkelä, nopeaälyinen tms.) perusteella tai siksi, että tuttujen eläinten nimityksistä on saatu luonteva malli yksilöidä niin henkilö kuin koko sukukin."
Tämäntyyppisessä liioittelevassa vastauksessa voi nähdä sekä sarkasmia että leikkimielistä huumoria, tilanteesta ja sanojasta riippuen – usein kyseessä on yhdistelmä molempia. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä lienee Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kohtaus, jossa Hietanen Mannerheimin syntymäpäivän jälkeisten ryyppäjäisten jälkeen anelee Mäkilältä muutamaa silakkaa ja pitkän vänkäämisen jälkeen saa kuin saakin yhden:
"Hietanen harmistui ensin. Mutta sitten häntä alkoi väkisinkin naurattaa tuo nälkään kuollut silakka. Kyllä hän arvasi, miten suurimerkityksinen lahja Mäkilän mielestä oli, ja siksipä hän koetti pysyä vakavana sanoessaan:
– No kyl mää täl pärjän pual vuot. Kiitoksi vaan kauhian pal."
Hietasen vastauksessa on...
Kiveä voi yrittää tunnistaa mm. näiden teosten avulla:
Retkeilijän kiviopas - Geologian tutkimuskeskus GTK
Taipale, Kalle: Kivet ja mineraalit Suomen luonnossa (Otava 2010)
Virkkunen, Marjatta: Suomen kivet (Edita 2001)
Jones, Adrian: Kivet (WSOY 2006)
Mikäli olet lapsesi kortin vastuuhenkilö ja lapsen tietoihin on liitetty sähköpostiosoitteesi, voit pyytää alla olevasta linkistä uuden pin-koodin sähköpostiisi. Jos sähköpostiosoitetta ei ole lapsen tiedoissa, saatte uuden pin-koodin mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Ota henkilötodistus mukaan.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Valitettavasti en onnistunut löytämään kirjaa, jossa etsitään nimenomaan luteita. Lähimmät ehdokkaat ovat nämä muitakin hyönteisiä sisältävät kuvakirjat:
Leikkisät ötökät (Kirjalito, 2005)
Scott, Peter: Etevät ötökät (Karisto, 2010)
Hämeenlinnan pappeja olivat O. Heilimo , A.J. Mikkola ja U.H. Rihkanen, ja Vanajan S. Tolonen. Tiedot löytyvät Kirkon kalentereista vuosilta 1973 ja 1977 sekä matrikkeleista Suomen teologit ja kirkkomuusikot (1974) ja Suomen teologit 1982.
Suomalaiset sukunimet (Pirjo Mikkanen & Sirkka Paikkala, Otava 1993) -kirjassa sanotaan seuraavaa:
Himanen-sukunimi on todennäköisimmin germaanista perua ja lähtöisin nimiryhmästä Hima, Himma, Himme, Himo. Himanen-sukunimen lisäksi samaa kantaa ovat suomalaisista sukunimistä myös Himonen, Himmanen ja Himanka.
Hima- ja himo-paikannimiä löytyy Suomen vanhimmilta asutetuilta seuduilta, mm. Etelä-Savosta. Savon alueella onkin historiallisesti asunut paljon Himasia. 1500-luvulla Himaset ovat asuneet etenkin Pellosniemellä. Myöhemmin Juva ja Ristiina ovat olleet Himasien aluetta. 1890-luvulla on laskelmien mukaan elänyt 200-500 Himanen-nimistä henkilöä. Sukunimi ei ollut siis yleisimpiä Savossa, mutta jokseenkin yleinen ja keskittynyt...
Helsingissä on lukuvalmennusta lapsille. Varaa itsellesi valmennus vastaamalla aloituskyselyyn. Halutessasi voit laittaa lukuvalmentajille myös sähköpostia osoitteeseen lukuvalmentaja@hel.fi. Lukuvalmentajasta voi lukea lisää alla olevasta linkistä.Lukuvalmentaja Junior
