Kysyin neuvoa Otavalta ja Päivi Syrjänen vastasi näin: "Todella kiinnostava kysymys! Kirjaa on uudistettu tai päivitetty useita kertoja, ja 100-vuotisjuhlavuonna 2008 ilmestyi myös alkuperäisen Kotiruoan näköispainos. Sen jälkeen on tehty vuonna 2018 kevyempi sisällöllinen päivitys. Myös kannen väri vaihtui tuolloin muutama vuosi sitten ruskeasta mintunvihreäksi.
Tuoreimmassa uudistuksessa alun teoriaosiota ajanmukaistettiin kevyesti, ja mm. ruokaympyrä vaihtui nykymuotoiseen ruokakolmioon. Kirjaan tuli myös uusia reseptejä.
Kirjan alussa on pieni historiikki, josta selviää, että isoimmat muokkaukset on tehty 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa sekä 1980-luvun lopussa. Vuoden 2008 uudistuksesta minulla ei ole kirjallista materiaalia. Tämä...
Hei!
Tutkimme Arabian katalogeja ja päädyimme siihen lopputulemaan, että ilmeisesti kyseessä ei ole signeeraus, vaan astiaston mallinimi. Kyseistä FG-astiastoa valmistettiin vuosina 1956-65. Laitoin liitteeksi astiaston tiedot Arabian astiastokatalogin näköispainoksesta, jossa esitellään koko FG-astiasto. Toisesta liitteestä näkyy astiaston valmistusaika. Jännä, että kulhon leimassa ei ole valmistusvuotta, vaan merkintä 1-1. Ensimmäinen numero on valmistuskuukausi ja viivan jälkeen pitäisi tulla kaksinumeroinen valmistusvuosimerkintä (esim 56 = 1956).
Hei!
Kysymykseesi sopisi hyvin esimerkiksi Kristiina Wallinin runokokoelma "Kaikki metrit ja puut" (2012)! Se on helposti saatavilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmässä.
Kirjallisuuskritiikin verkkolehti Kiiltomato hehkuttaa Wallinin teosta seuraavasti: "Tanssijalla on oma sanaton kielensä, hänen ruumiinsa on soittorasia, joka soi ja rakentaa maailman liikkeiden avulla. Runokokoelma antaa paljon etenkin tanssijalle tai tanssista kiinnostuneelle."
Tanssin aihepiiriä voisi luodata lisäksi Pentti Saarikosken Tiarnia-sarjan kautta. Vuoden 2012 painosta on hyvin saatavilla Helmet-kirjastoissa.
Kristiina Wallin Kaikki metrit ja puut - Kiiltomato.net
Yleisin syy koiran läähätykselle on kuumuus. Koira ei hikoile ihonsa kautta kuten ihminen, joten läähätys on sen tapa viilentää itseään. Jos kuumuus ei ole selkeästi syynä koiran läähätykselle, se voi liittyä myös stressiin tai johonkin sairauteen. Alla listatuista verkkolähteistä voit lukea aiheesta lisää:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miksi-koira-laahattaa-elainlaakari-…
https://evidensia.fi/hoitovinkit/miksi-koira-laahattaa/
https://espanjankoirat.com/elaimet/miksi-koira-laahattaa.html
Helsingin vanhoista tanssilavoista löytyy tietoa Timo Honkalan kokoamasta teoksesta "100v stadin jortsuja ja tanssimestoja : historian kertomaa ja tanssimuistoja vv 1950-70" (Books on Demand , 2017).
Alaotsikon aikarajauksesta huolimatta kertoo kirja myös tanssilavatoiminnasta ennen 1950-lukua. Käpylän lavoista mainitaan Vanhan Käpylän VPK:n lava, eli "Lemmenlaakso". Se sijaitsi paloaseman läheisyydessä ja VPK aloitti tanssilavatoiminnan siellä heti sodan jälkeen 1945 kesällä. Lavaa vuokrattiin myös ulkopuolisille toimijoille. 1950-luvulla lava purettiin ja puutavara myytiin omakotitalon rakennustarpeiksi.
Käpylän VPK järjesti tansseja jo tätä aikaisemmin Taivaskalliolla ainakin vuodesta 1926 alkaen. Lava rakennettiin seuratalon taakse:...
Hei,
Alkuperäisen tarinan kirjoittajaa tuskin löytyy, koska satu lienee aika vanha ja kiertänyt eri muodoissa.
Tuorein versio sadusta löytyy nimellä "Viisas prinsessa" kirjasta Rohkeiden tyttöjen satukirja : unohdetut tarinat (kertojat: Susanna Davidson, Rosie Dickins, Andy Prentice ja Rob Lloyd Jone ; suomennos: Jade Haapasalo. ISBN 9789522562364 ; Kids.fi, 2020
Vastaavanlaiseen kysymykseen on vastattu myös aiemmin. Sama tarina on myös versiona nimeltä "Kaislaviitta", mikä voi olla juuri se etsimäsi. Tässä linkki aiempaan ksymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-jo-pidemman-aikaa-etsinyt
Vastausta tähän ei valitettavasti löytynyt. Sarjan ovat käsikirjoittaneet Mika Ripatti ja Seppo Vesiluoma, ohjannut Ilkka Vanne ja tuottanut TV1 Draamaohjelmat. Asiassa kannattaakin kääntyä Ylen puoleen https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Appelsiinin tieteellinen nimi on Citrus sinensis, ei siis Apelsin (joka on ruotsia). Citrus aurantium on pomeranssi eli hapanappelsiini, jota käytetään esimerkiksi mausteena ja marmeladin raaka-aineena. Sitrusten keskinäisiä sukulaisuussuhteita on vaikea hahmottaa, koska ne ovat risteytyneet niin monta kertaa keskenään. Ilmeisesti sekä appelsiini että pomeranssi ovat mandariinin ja pomelon hybridejä, mutta siis eri lajeja.Ks. kuva sitrusten polveutumisesta Wikipedia-artikkelissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Orange_(fruit)
Kirjallisuuspalvelu Kirjasammosta löytyy eurajokelaisen Marja Hiltusen romaanituotanto. Listasi on kirjojen osalta osittain oikea.Mansikkamäen Elina (2012)Koivikon Agatha (2014)Juuselan Maija (2015)Vainio-Tanin Agatha (2016)Vainio-Tanin Elsa (2018)Kristiina Vehnätukka (2022)Kirjasampo Marja Hiltunen Koivikon Agathan äänikirjan osa 4 on Paluu Eurajoelle ja osa 6 Muutoksen vuosi.
Tärkein ja helpoin keino on käyttää ruokinta-automaattia, jossa linnut eivät pääse ulostamaan ruoan joukkoon. Ruokinta-alueet, ruokintatelineet ja telineiden alapuolelle jäävä maa on pudistettava säännöllisesti vanhasta ruoasta ja lintujen ulosteista. Ruokintapaikan sijaintia voi vaihtaa muutaman metrin talven aikana. Erityisen tärkeää on huolehtia hygieniasta lämpiminä ja kosteina sääjaksoina, koska tällöin olosuhteet tautien tarttumiselle ovat hyvät.Telineet ja automaatit tulisi pestä kuumalla vedellä ja astianpesuaineella ja tarpeen vaatiessa desinfioida. Ruokinta-automaatin alle kertyvää siemen- ja kuorimassaa kannattaa poistaa pitkin talvea. Nämä ohjeet sekä lisätietoa löytyy Birdlifen sivulta Ruokintapaikan hygieniasta...
Katkelma on Mika Waltarin runosta Äiti maa, joka alkaa sanoin "Minun äitini, maa, ota vastaan poikasi väsynyt". Runo on julkaistu Waltarin kokoelmassa Muukalaislegioona (1929). Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Nuori voima -lehdestä no 13 – 14 vuodelta 1927.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/936514?page=8
Tapio Rautavaaralla oli kolme tytärtä Irma (Rautavaara-Lehmuskoski 1943-), Marja (1946-) ja Leena (1948-). Kangasniemen lehdessä vuodelta 2017 on kuvat kaikista. https://www.kangasniemenlehti.fi/paikalliset/4039833. Viimeisin haastattelu sisaruksista näyttäisi olevan iltalehdessä 20.6.2020. https://www.iltalehti.fi/musiikki/a/c2d42b17-8a2e-4719-83b3-94959714d831 Siinä haastatellaan Leenaa ja Irmaa, mutta Marjaa ei mainita. Jutussa ei kuitenkaan puhuta mitään hänen menehtymisestään. Kenenkään sisaruksen kuolemasta ei löydy netin kautta tietoa, joten voisi olettaa kaikkien olevan elossa. Sisarusten kuolemasta olisi varmasti uutisoitu heidän kuuluisan isänsä vuoksi.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Tiainen perustuu linnun nimeen.
"Nimettävää on voitu alkaa kutsua Tiaiseksi ruumiillisten tai henkisten ominaisuuksien (pieni, vikkelä, nopeaälyinen tms.) perusteella tai siksi, että tuttujen eläinten nimityksistä on saatu luonteva malli yksilöidä niin henkilö kuin koko sukukin."
Tähän mielenkiintoiseen kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Jos vaarallisuutta mitataan kuolleiden määrällä, on huomioitava, ettei covid-19 ole ollut kuolemansyytilastossa läsnä vielä yhtäkään kokonaista tilastovuotta. Covid-19 tuli vasta vuoden 2020 aineistoon, ja Suomessa epidemia alkoi kesken vuotta (maaliskuussa 2020). Koronakuolemien tulevasta kehityksestä emme tiedä vielä mitään.
Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan covid-19 oli vuonna 2020 peruskuolemansyynä 558 ja influenssa 58 henkilöllä. Luvut eivät varsinaisesti ole vertailukelpoiset, koska vuonna 2020 suomalaisia ei ollut rokotettu covid-19:ää vastaan, mutta monilla oli influenssarokotus. Osalla väestöstä oli myös aiempien sairastumisien kartuttamaa...
Calmentin 122 vuoden ikä on kyseenalaistettu ja mahdollisesta petoksesta spekuloitu. Vuonna 2019 ryhmä gerontologisia asiantuntijoita kuitenkin julkaisi selvityksen, jonka mukaan käytettävissä olevien todisteiden perusteella Calmentin ikää voidaan pitää oikeana ja petosepäilyjä aiheettomina.
Jean-Marie Robine, Michel Allard, François R Herrmann, The real facts supporting Jeanne Calment as the oldest ever human. - The Journals of Gerontology: Series A, Volume 74, Issue Supplement_1, December 2019, Pages S13-S20 | https://doi.org/10.1093/gerona/glz198
Voisikohan kyseessä olla Mark Twainin novelli Keskiaikainen romanssi? Novelli on muun muassa Laatunovelleja - kokoelmassa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1055450.
Sen voi myös lukea englanniksi Project Gutenbergin sivuilta https://www.gutenberg.org/files/3189/3189-h/3189-h.htm#medieval
Kyseessä on Robert Louis Stevensonin runo Travel eli Matkoja. Runo sisältyy teokseen Lapsen runotarha (A child's garden of verses, 1987), kokoelman kaikki runot on suomentanut Kirsi Kunnas.
https://www.gutenberg.org/files/25609/25609-h/25609-h.htm
Runokokoelman saatavuuden omassa verkkokirjastossasi voit tarkistaa täältä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.116580
Pitää paikkansa, että luistelija saa piruettiinsa vauhtia vetämällä kädet vartalon lähelle. Yhteishyvä Veera Salomaa näyttää videossa piruetin ja valsiihypyn.
En löytänyt tukea kuvaamasin tyylin sopivuutta juuri liukkaille pinnolle.
Fysioterapeutti Kaisa mäkinen kertoo Satakunnan kansa lehdessä 16.1.2017 kaksi eri kävelytapaa, joilla pärjää liukkaalla kelillä. "Yksi hyvistä konsteista talviliukkaalla pystyssä pysymiseen on viihteen monitoimimies Pertti Pasasen esittelemä kävelytyyli, niin sanottu spede-kävely.
Siinä eteneminen tapahtuu lyhyin, harkituin askelin siten, että jalat kulkevat vähän tavallista kävelyasentoa leveämmällä ”raiteella”. Polvet joustavat.
Olennaista on jännittää sisäreiden lihaksia – sitä enemmän, mitä...
