Taulukko kuun vaiheista 2005-2020 löytyy mm. allaolevan linkin kautta. Kellonaika on Greenwichin aikaa, Suomen aika on kaksi tai kolme tuntia (kesäaikana) edellä tätä aikaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taulukko_Kuun_vaiheista
Muualla maapallolla aika vaihtelee kunkin maan ajan mukaan. Esim. Autraliassa kellonajat, ja päivämäärätkin joinakin päivinä, kun vuorokauden vaihde osuu sopivasti, poikkeavat näistä paljonkin, mutta taas Etelä-Afrikassa kellonajat ovat samat kuin Suomessa:
http://museumvictoria.com.au/planetarium/discoverycentre/moon-phases/mo…
http://www.planetarium.co.za/moon2016.pdf
Uusikuu tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin Kuu on samassa suunnassa kuin Aurinko, ja silloin näkymättömissä, eli uusikuu ei siis itse asiassa näy...
Ainakin 0 100 100 -palvelusta saa yritysten ja yksityishenkilöiden puhelinnumeroita, fax-numeroita ja osoitteita Suomen lisäksi monista muistakin maista, mm. Ranskasta.
Alla lisää tietoa:
http://www.0100100.fi/0100100/kaikki-palvelut/
MTV/Elisan asiakaspalvelusta kerrottiin, että MTV:n sopimus Stephen Colbert -show'hun on loppunut, eikä sarjaa tulla ainakaan toistaiseksi esittämään MTV:n kanavilla.
Helmet-kirjastojen asiakkaat voivat käyttää Taskukirjasto-mobiilisovellusta, jossa kirjastokortti on käytettävissä. Taskukirjasto-sovellus on maksuton. Sen voi ladata Windows 8.1 -puhelimille sekä Android- ja iOS-laitteille Euroopan, USA:n ja Venäjän sovelluskaupoista.
Lisää tietoa ja ohjeita Taskukirjastosta voit lukea alla olevista linkeistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskukir…
Lyhdepisto kuuluu vanukirjonnan pistoihin.
Lyhdepisto muodostuu kolmesta samansuuntaisesta pitkästä pistosta, joiden ympärille on ommeltu pieni tikkaava pisto. (muistuttaa kolmea laakapistoa vierekkäin + viimeisen laakapiston jälkeen pistojen puoliväliin ohjatusta vaakapistosta.)
Siihen löysin ohjeen Nikki Tinklerin Vanukirjonnan käsikirjasta.
Vaarakirjastojen kokoelmasta se löytyy myös. Ehkä voit tilata sen lähikirjastoosi.
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=371669
"Hyvinvointivaltio" on yhteiskunnallinen käsite, jolle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää tai mittaria. Yleensä sillä tarkoitetaan yhteiskuntaa, jonka toimintaa ohjaaviin säädöksiin (perustuslaki) on kirjattu kansalaisten tasa-arvoisuus ja syrjimättömyys, jossa valtiovalta on riittävän vahva ja hyväksytty jakamaan aineellista hyvinvointia kaikille kansalaisille ja jossa sosiaaliturva ulottuu kaikkiin yhteiskunnan jäseniin.
On ymmärrettävä, että "hyvinvointi" ei näissä yhteyksissä tarkoita yksilön subjektiivisesti kokemaa hyvää elämää vaan eräänlaista yhteiskunnallista miniminormistoa, jota pidetään edellytyksenä yksilöllisen hyvinvoinnin kokemuksille. Erilaisten hyvinvointia mittaavien tutkimusten perusteella paras hyvinvointi...
Ilkka Mäkisen toimittamaa Suomen yleisten kirjastojen historiaa (2009) tutkimalla löytyy kirjastoliikkeen syntyyn vaikuttaneista henkilöistä lyhyet kuvaukset: A. A. Granfelt, William Sippola, Einar Holmberg ja J. A. Kemiläinen, maailmansotien aikana Helle Kannila, myöhemmin Mauno Kanninen ja Mikko Alvar Mäkelä.
Helle Kannilasta löytyy myös Hilkka M. Kaupin elämäkerta Helle Kannilan elämänpuut (1976) sekä artikkeli teoksessa Suomalaisia vaikuttajanaisia (1977)
Kirjastot.fi -sivustolla on myös tietoa Kannilasta https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kirjastohistoria Kaikessa täytyy olla vähän hulluutta http://www.kaapeli.fi/kannila/index.html
Tieteellisten kirjastojen puolelta voi mainita esimerkiksi useita...
Monissa kirjastoissa on nykyään vaihtokirjahylly, johon voi tuoda omiaan ja josta voi ottaa. Kysy näistä kirjaston henkilökunnalta.
Jos haluat lahjoittaa kirjoja juuri jotta se otettaisiin kirjaston kokoelmaan suosittelemme ottamaan yhteyden etukäteen siihen kirjastoon johon haluatte lahjoittaa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät helmet.fi -sivustolta kunkin kirjaston kohdalta. Valitse ensin kohta KIRJASTOT ja valitse oikea kirjasto ja napsauta kirjaston nimeä valitaksesi haluamasi kirjaston.
Ikävä kyllä emme löytäneet nimityksiä kysymillesi runomuodoille. Mm. Jyväskylän lukion kurssisivustolta löytyy runomittojen esittelyä, ja myös Wikipedia-artikkeli esittelee mittoja:
https://peda.net/jao/schildtin_lukio/opiskelu/kurssituops/aidinkieli/kkjt/%C3%A4i3-puul/verkko3-2/etusivu/2kl/lyriikka/%C3%A4%C3%A4nteet-ja-riimit/runomitatk
https://fi.wikipedia.org/wiki/Runomitta
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sählöpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi mistä laulusta voisi olla kyse! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä laulua?
Yrjö Varpion Linna-elämäkerran mukaan Pohjantähti-trilogia oli pitkällisen kypsyttelyn tulos. Alkuun se oli pelkkä aihepiiri, josta oli tarkoitus kirjoittaa. Jo ennen Tuntemattoman sotilaan syntyä Linna oli puhunut siitä, että hän kirjoittaisi romaanin Urjalasta, ihmisistä ja maalaismiljööstä, joihin hänellä oli omakohtainen kosketus. Toisaalta, sodan päättymisestä lähtien Linnan mielessä oli pyörinyt ajatus kirjoittaa kansalaissodasta - miten siihen oli päädytty, ja miten sota oli vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan. Pikku hiljaa nämä ideat sulautuivat yhteen ja Täällä Pohjantähden alla alkoi hahmottua.
Alkuun, kun urjalaisromaani alkoi konkreettisesti hahmottua Linnan mielessä Tuntemattoman sotilaan ilmestymisen jälkeen, se...
Tässä muutamia historiaan sijoittuvia seikkailutyylisiä kirjoja kokeiltavaksi:
-Adrienne Kress : Löytöretkeilijät-sarja (tähän mennessä suomennettu Kätketty ovi ja Pelottomat pelastajat -osat)
-Michelle Paver : Pronssisoturit ja Muinainen pimeys -sarjat (näissä on myös yliluonnollisia elementtejä)
-Roope Lipasti: Viikinkitrilogia-sarja
Vanhemmista klassikkokirjoista voisivat sopia esimerkiksi Enid Blytonin ja Jules Vernen kirjat sekä Neiti Etsivät, jos jotain niistä ei ole vielä tullut luettua.
Lawrencen Roomalaismysteerit-kirjojakin on enemmän alkuperäiskielellä englanniksi, mutta valitettavasti vain nämä kolme mainitsemaasi on suomennettu.
Toivottavasti näistä löytyisi mielenkiintoinen kirja tai...
Kielitoimiston ohjepankista löytyvät ohjeet moniin oikeakielisyys ongelmiin.
Kolmesta pisteestä kerrotaan näin:
"Kolmella pisteellä voidaan osoittaa, että lause jää kesken. Merkkiä käytetään varsinkin kaunokirjallisessa ja tuttavallisessa tyylissä, jossa ilmauksen kesken jättäminen mahdollistaa esimerkiksi vihjailevan tai tunnelmoivan sävyn." Lisää voitte lukea alla olevasta linkistä.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kolme%20pistett%C3%A4/ohje/47
Lukujen merkitsemisestä Kielitoimisto ohjeistaa näin: "Erityyppisissä teksteissä lukuja esitetään eri tavoin. Täsmällisyyttä edellyttävissä teksteissä, kuten teknisissä, tilastollisissa ja talouteen liittyvissä teksteissä, käytetään selvyyssyistä yleensä numeroita, kun...
Kirkes-kirjastot tarjoavat asiakkailleen luettavaksi kotimaisia aikakauslehtiä, joita voi lukea eMagz-palvelussa. Palvelun käyttöön tarvitaan kirjastokortin numero ja pin-koodi.
https://kirkes.emagz.fi/ext/login/kirkes
https://kirkes.finna.fi/Content/eaineistot
https://emagz.fi/
Kappale on alunperin nimeltään Always Laughing, ja sen ovat tehneet Chris Arnold, David Martin ja Geoff Morrow. Discogs-verkkosivuston mukaan se levytettiin vuonna 1975 kaksi kertaa: sekä Joe Brownin että Guys 'N' Dolls -yhtyeen esittämänä.
https://www.discogs.com/search/?q=%22Always+Laughing%22+arnold&type=all
Kyseessä saattaisi olla Dahris Butterworth Martinin Punatukkainen prinsessa, joka sisältyy 1950-luvulla ilmestyneen Aarteiden kirja -sarjan kolmanteen osaan Oli kerran.
Valitettavasti kirjaa ei ole pystytty jäljittämään kyseisin tuntomerkein. Vuonna 1997 ilmestyneessä Tytti Seessalon Noidanmetsästäjät-lastenkirjassa esiintyy sekä noitanainen Miranda että Colli-kissa, mutta muuten tuntomerkit eivät täsmää.
Historiallisesti valaita on pyydytetty ensisijaisesti ravinnoksi. Inuiitit söivät valassaaliinsa tarkkaan ja siitä, mikä ei ollut syötävää, tehtiin tarvekaluja. 1800-luvulla valaanpyynnin pääsyynä oli valaanrasva, jota käytettiin muun muassa polttoöljynä.
Valaanpyynnin kansainvälinen sääntely alkoi vuonna 1931. Nykyisin pyyntiä rajoittavat monet kansainväliset ja alueelliset sopimukset.
Lähteet:
Yle: Valasjahti ennen ja nyt
Wikipedia: Valaanpyynti
