Kirjoja voisi lähteä etsimään esimerkiksi niin, että hakee kirjaston verkkokirjastosta Kingin kirjat ja tutkii, onko ne sijoitettu kauhugenreen. Eepos-kirjastoista ainakin Seinäjoen kirjastossa on käytössä sijainti Kauhu, joten jos rajaat hakutuloksen Seinäjoen kirjastoihin, voit katsoa, mitkä kirjat eivät ole tätä sijaintimerkintää saaneet. Eepos-Finnan hakutulos Hakutuloksesta huomaa, että eri kirjastoissa kirjoja on voitu luokitella eri tavoin. Huomaathan myös, että varastossa oleviin kirjoihin sijaintia ei ole merkitty.
Englanninkielisellä sivulla https://stephenkingbooks.co.uk/books/ Kingin kirjat on ryhmitelty erilaisiin kategorioihin. Ryhmät "Crime" ja "Reading group suspense" sisältävät enimmäkseen sellaisia kirjoja...
Yhtenä kriteerinä voisi pitää niin kirjailijan kuin runoilijankin osalta Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä.
Kirjailijaliiton sivuilla todetaan, että vuosijäseneksi hyväksyminen edellyttää pyrkijän julkaisseen vähintään kaksi sellaista, itsenäisesti luotua alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta, että häntä tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perusteella voi pitää kirjailijana.
https://kirjailijaliitto.fi/liitto/jaseneksi/
Tamara Lund on levyttänyt laulun nimellä "Lasi shampanjaa". Se alkaa: "Joskus tunnelmaan jo pieni sana vie". Laulun alkuperäinen nimi on "Oft genügt ein Gläschen Sekt". Sen on säveltänyt Robert Stolz (1880-1975). Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tamara Lund. Laulu sisältyy operettielokuvaan "Frühlingsparade" (1934 tai 1935). Englanninkielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1940 nimellä "Spring parade". Toinen saksankielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1955 nimellä "Ein Deutschmeister". Operetin näyttämöversio kantaesitettiin Wienissä vuonna 1964.
Lähteitä:
Frülingsparade Operetten-Lexikonissa:
https://www.operetten-lexikon.info/?menu=227&lang=1
Gänzl, Kurt: Gänzl's book of the musical theatre (Bodley Head, 1990, s. 1199-...
Omepelukone on mallia 15K, ja se on valmistettu 15.12.1953. 15K-koneet tehtiin Skotlannissa.
Ks. https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-ej-series-serial-numbers.html
https://quiltingroomwithmel.com/singer-sewing-machine-models-by-year/
Brunnsstävä tarkoittan kaivon tai lähteen kiulua, eli sitä astiaa jolla vettä nostetaan. Suomeksi puhutaan myös kaivon ämpäristä.
Lähde MOT Sanakirja:
en brunn (substantiivi)
(1) kaivo
(2) terveyslähde, lähde, suihkukaivo, suihkulähde
(3) terveyskylpylä
en stäva (substantiivi)
kiulu
stäva (verbi) puiolestaan liittyy merenkulkuun ja tarkoittaa kulkea / purjehtia
Kaikissa Helsingin kirjastoissa on tietokoneita, joita asiakkaat voivat käyttää. Niistä suurinta osaa voi käyttää ilman ajanvarausta: Jos et halua tulostaa, et tarvitse myöskään mitään tunnuksia tai tilejä. Koneiden käyttöaika on yleensä 0,5-2 tuntia. Jos haluat tulostaa, sinun täytyy ensin tehdä itsellesi tulostustili. Siihen saat henkilökunnalta apua.
Joissakin kirjastoissa on kuitenkin varattavia työhuoneita, joissa on asiakastietokone. Näiden tilojen varaaminen onnistuu uuden Varaamo-palvelun kautta. Varaamo edellyttää vahvaa tunnistautumista. Esimerkiksi Malmin kirjastossa on varattavia työhuoneita, joissa on asiakastietokone. Se joka varaa työhuoneen, saa käyttöönsä myös koneen. Yhden työhuoneen voi varata kolmeksi...
Kielikello-lehdessä on artikkeli Puheesta kirjoitukseksi - Kielenhuoltoa eduskunnan pöytäkirjatoimistossa. Sen mukaan "Äänitystä alettiin käyttää tallennuksen apuna 1950-luvun alusta. Pikakirjoitusta käytettiin kuitenkin pöytäkirjan teossa aina 1980-luvulle tietokoneiden käyttöönottoon asti."Linkki artikkeliin https://www.kielikello.fi/-/puheesta-kirjoitukseksi-kielenhuoltoa-eduskunnan-poytakirjatoimistossa Teoksessa Suomen kansanedustuslaitoksen historia : Eduskunnan historiakomitea: [Olavi Salervo ... et. al.]. 10. osa 1, Eduskunnan järjestys- ja työmuodot 1907-1963 https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/selma.362093 sanotaan pöytäkirjojen kirjaamisesta näin: "Vuoden 1952 syksystä alkaen koneellisen...
Kirjastonhoitajan ulottuvilla olleet nimikirjat eivät valitettavasti tunteneet Omamus-nimeä, mutta Forebears-verkkosivusto kertoo, että nimi on käytössä ainakin Nigeriassa. Lue lisää osoitteesta Omamus Name Meaning, Origins & Popularity
Wisława Szymborskan runon Curriculum vitae (Pisanie życiorysu) kokoelmasta Ihmisiä sillalla (Ludzie na moście, 1986) on suomentanut Jussi Rosti.Runon voi lukea vuonna 2006 ilmestyneestä teoksesta Wisława Szymborska: Ihmisiä sillalla (toimittanut ja suomentanut Jussi Ros7i). Runo Curriculum vitae ei sisälly vuonna 1998 ilmestyneeseen suomennoskokoelmaan Ihmisiä sillalla.
Kirjastoauton DVD-elokuvia voi palauttaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjaston toimipisteeseen, myös Ruoholahden lastenkirjastoon kirjaston aukioloaikoina ma, ke ja to klo 13-19, ti ja pe 12-16. Ruoholahden lastenkirjasto sijaitsee koulun tiloissa mutta on yksi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä. Lauantaisin ja koulun lomien aikana kirjasto pidetään suljettuna. On kovin ikävää jos DVD on jäänyt palautumatta. Kyseessä on jokin harmittava erehdys, josta pahoittelut.
Ulkoista kiintolevyä voit kyllä käyttää, kunhan se on USB-liitäntäinen. Kannettava irtonainen sisäinen kiintolevy sen sijaan on ongelmallinen, sitä emme suosittele.
Selvää vastausta kysymykseenne ei löytynyt. Internet-lähteiden mukaan tornin nimitys johtuu tornin paksusta ulkomuodosta. Mitään viittausta Tanskan kuningattareen tai muuhun Margaretaan ei tullut esiin.
Tornin nimi on aikaisemmin ollut Rosencrantz. Rikard Rosengarantz on ollut 1600-luvulla Pärnun ruotsalainen komendantti ja hänen vaimonsa nimi oli Margareta. Tällä ei välttämättä ole mitään tekemista tornin nykyisen nimen kanssa.
Toiseen kysymykseen, käännös tarkoittanee sitä, että tornista tuli ruutitorni, eli sitä käytettiin ruudin säilyttämiseen.
Lisätietoja mm. seuraavista lähteistä:
Viron mmerimuseo (http://www.meremuuseum.ee/)
Tallinnan kotisivu (http://www.tourism.tallinn.ee/fin)
Seppo Zetterberg: Viron historia (2007)
Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa on käyttökuntoinen piirtoheitin. Vahtimestari ei ole talossa lauantaisin, mutta silloin lehtilukusalin virkailija huolehtii tiloista.
Kirja on vasta ilmestynyt ja luetteloitavana. Helmet kirjastoihin on teosta tilattu yhteensä 23 kappaletta. Heti kun ensimmäinen kirjasto on saanut teoksen lainauskuntoon, voi varauksen tehdä. Nyt ei voi kuin odotella ja käydä välillä tarkistamassa tilanne Helmet-sivulla.
Tervehdys,
kyllä VHS-nauhojen digitointi on mahdollista digipajassamme.
Digipajaan tulijoita pyydetään aluksi varaamaan aika opastukseen. Seuraava VHS-opastus on tiistaina 23.10.2012 klo 16-17.
Ajanvarauksia otetaan vastaan maakuntakirjaston neuvonnassa, p. 05 6162341 tai sähköpostitse kirjasto@lappeenranta.fi. Tervetuloa.
Kirja on tilattu HelMet-kirjastoihin jo toukokuussa ennakkotilauksena. Varauksen siitä voi tehdä heti, kun se näkyy HelMet-aineistohaussa - eli siis sitten, kun kirjakauppa toimittaa sen kirjastoille ja se saadaan luetteloiduksi tietokantaan. Sinun kannattaa siis tarkkailla tilannetta kirjaston internetsivujen (www.helmet.fi) kautta.
Cd-levyä kyseisestä kappaleesta ei kirjastoista löytynyt, mutta Liisa Tavin Palavat ikkunat löytyisi vinyylinä Myllykosken kirjastosta. Levyn voi lainata/varata sieltä ja digitoida cd muotoon esim. Kotkan pääkirjastossa.
Kirjastojen koneille ei voi ladata erillisiä ohjelmia. Jotkut "tee kirja omista valokuvista" -palvelut toimivat kuitenkin selainohjelmina. Niiden käyttö kirjastossa on mahdollista.
Graafikko ja piirtäjä Maija Karma ei ollut naimisissa eikä hänellä ollut lapsia. Hän vaihtoi alkuperäisen sukunimensä Gustafson nimeksi Karma sisarustensa tapaan. Hänen etunimensäkään ei ollut virallisesti Maija vaan Ann-Maj Kaarina.
Lähde: Kansallisbiografia:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1401
Seppo Heiskanen, Maija Karma - sadun kuvaaja, 1992
Juhannustaikoja löytyy esim. seuraavista kirjoista.
Juhannus ajallaan : juhlia vapusta kekriin (Suomalaisen kirjallisuuden seura 2004)
Laiho, Antto: Vanhan kansan merkkipäivät (laajennettu laitos; Karisto 2006)
Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt (Karisto 1999)
Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto (Otava 1950, uusin painos v. 1994)
