Helsingissä on lukuvalmennusta lapsille. Varaa itsellesi valmennus vastaamalla aloituskyselyyn. Halutessasi voit laittaa lukuvalmentajille myös sähköpostia osoitteeseen lukuvalmentaja@hel.fi. Lukuvalmentajasta voi lukea lisää alla olevasta linkistä.Lukuvalmentaja Junior
EInari Vuorelan runo Vävy kokoelmasta Kaukainen tuuli (1932) on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Einari Vuorela: Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta (1979) ja runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toim. Satu Koskimies, Juha Virkkunen ja Mirjam Polkunen, 1987, useita lisäpainoksia).
Rahasivustoja löytyy netistä vaikka kuinka paljon. Mikäli rahasi todellakin ovat natsi-Saksan ajoilta, saatat löytää niiden kuvia mm. seuraavilta sivuilta: http://sammler.com/coins/coinvalues.htm
http://www.nazicoins.com/
http://www.germannotes.com/
Myös kirjastoista löytyy raha- ja setelihakemistoja sekä hinnastoja.
Voit myös kysyä rahojesi arvosta alan harrastajien keskustelmupalstalla osoitteessa: http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/index.php
Suomen Numismaattinen Yhdistys ry:
http://www.snynumis.fi/
Suomen numismaatikkoliitto ry:
http://www.numismaatikko.fi/
Suosituskirjalistoja eri ikäisille löytyy esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston kotisivuilta. Voit myös ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää keräämään kirjapaketin luokallesi.
Kaikki nämä kirjat on hankittu Kauniaisten kirjastoon, mutta tällä hetkellä kaikki ovat lainassa. Helmet-sivuston kautta voi seurata tilannetta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SJussi%20Adler-Olsen__Ff%3Af…
The European Public Affairs Directory(Dod’s Information Services) on kerran vuodessa ilmestyvä kausijulkaisu. Julkaisun osat ovat luettavissa Eduskunnan kirjastossa, joka on kaikille avoin kirjasto. Kotilainaan julkaisun osia ei saa.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://finna.fi
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto
Tekijänoikeuslaki ei suojele ideoita, vaan ideoitten toteutuksia. Jotunin näytelmät ovat olleet tekstinsä osalta suojattuja vuoteen 2014, nykyään ne ovat tekijänoikeudellisesti vapaata aineistoa. Tästä riippumatta on näytelmätaiteessa aina ollut varsin laaja oikeus tehdä oma tulkinta. Tekijänoikeuden ollessa voimassa on silti itse tekstiin veto-oikeus eli oikeus kieltää sen esittäminen muutetussa muodossa. Jotunia tämä ei enää siis koske.
Myös teoksen nimi voi saada tekijänoikeuden suojaa, mutta se ei ole automaattista, koska monet nimet eivät ole riittävän omaperäisiä. Tässäkin asiassa Maria Jotunin teosten nimet ovat joka tapauksessa vapaasti hyödynnettävissä, mutta jonkin suojatun näytelmän nimen kohdalla voisi herätä kiistaa siitä,...
Monia, isojakin muutoksia on käynnissä, mutta aivan viime aikoina aiheesta ei ole kirjoitettu Kirjastolehti on julkaissut artikkelin vuonna 2015, mutta tilastoja siinä ei ole. Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://kirjastolehti.fi/artikkelit/mika-on-kirjastojarjestelmien-tilanne-suomessa-talla-hetkella/
Kirjastot.fi:stä kerrottiin, että Axiellin kirjastojärjestelmäasennuksia on eniten, tarkkaa lukumäärää voi tiedustella heiltä: http://www.axiell.fi/axiell_finland/henkilokunta/
Muita järjestelmiä ovat 1 kpl Sierra, ainakin 2 kpl MicroMarkia sekä Koha-asennuksia tällä hetkellä kuusi (https://koha-suomi.fi/?page_id=7). Muilla kirjastosektoreilla on edelleen käytössä Voyager (https://www.kiwi.fi/pages/viewpage....
Jos olette antanut kirjastolle asiakastietoihin sähköpostiosoitteenne, voitte pyytää siihen uuden salasanan. Helmetin kirjautumissivulla , on linkki Unohditko tunnuslukusi?. Siitä voi lähettää tunnusluvun vaihtopyynnön kirjoittamalla laatikkoon kirjastokortin numeron.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Mikäli asiakastietoihinne ei ole liitetty sähköpostiosoitettanne, ainoa tapa uuden tunnusluvun saamiseksi on käydä missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Varaattehan mukaanne voimassa olevan henkilötodistuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kantakortista pitäisi käydä ilmi joukko-osastot ja taistelupaikat. Joukko-osastojen digitoitujen sotapäiväkirjojen avulla voi muodostaa paremman kuvan papan vaiheista. Joukko-osastosta saattaa olla myös historiikki. Näitä kannattaa hakea joukko-osaston nimellä esimerkiksi Finnasta. Samaten yksittäisestä taistelusta voi olla olemassa kirja, artikkeli tai opinnäyte. Nämäkin löytyvät melko hyvin Finnan kautta. Yksi vaihtoehto kantakortissa mainittujen paikkojen ja joukko-osastojen tietojen löytämiseen on Kansa Taisteli -lehden arkisto. Papan tiedot voi kantakortin tietojen perusteella lisätä Sotapolku.fi -palveluun, jossa joukko-osaston polusta saattaa olla graafinen esitys. Joitakin melko suppeita henkilötietoja voi olla Suomen rintamamiehet...
Hei! Useampi kirjastonhoitaja on yrittänyt löytää etsimääsi runoa, mutta yrityksistä huolimatta hakemaasi runoa ei ole löytynyt. Vinkkinä ehdotan, että varaat Helmet-kirjastojen kokoelmasta lukemistoja, jotka ovat ilmestyneet 1960-luvulla. Tein sinulle valmiiksi haun kirjaston tietokannasta (http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slukemistot__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A3%3A3%3AKaunokirjat%3A%3A__Orightresult__U__X0__Ks%401960e%401970?lang=fin&suite=Cobalt). Toivottavasti löydät etsimäsi runon noista kirjoista.
Mainitsemaasi Ruusun aika -sarjan jaksoa ei ole saatavillamme, joten se, mitä kohtauksessa köyhäilyromantiikalla tarkoitetaan, jää jokaisen katsojan tulkittavaksi.
Köyhäilyromantiikan määritelmää ei löytynyt kirjallisuudesta, mutta sillä voidaan nähdäkseni viitata ilmiöön, jossa vähän kuluttamista ja omistamista pidetään toivottuna ja ihannoituna elämäntapana tai valintana. Köyhyyteen tai vähällä toimeen tulemiseen itse valittuna elämätapana on ainakin Euroopassa liittynyt monia merkityksiä, myös ihannointia ja arvostusta. Köyhäilyromantiikka on osa kuluttamista ja siihen kuuluvia monimutkaisia hyvän maun, sosiaalisten suhteiden ja arvojen merkitysverkostoja.
Julkista keskustelua seuraamalla näyttää siltä, että...
Hei,
Fennican mukaan kirjanen on ilmestynyt 1957. Tuon sarjan kirjoja ei näyttäisi liikkuvan. Ehkä ne ovat kuluneet lukijoiden käsissä. Koska kunto on vain kohtuullinen eikä tarina tai kuvitus ole oletettavasti kenenkään tunnetun tekosia, lienee kirjan rahallinen arvo vähäinen.
Voit tehdä Helmet-kirjastoille hankintaehdotuksen Helmet-palvelusivustolta löytyvällä lomakkeella. Alla olevasta linkistä pääset täyttämään lomakkeen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kilvissä irvistelevät ja kieltä näyttävät kasvot kuuluvat gorgoille, kreikkalaisen mytologian kolmelle hirviösisarukselle: Stheinolle, Euryalelle ja Medusalle. Huolimatta siitä, että hahmot kuvattiin toisinaan parrakkaina, ne olivat siis naispuolisia. Gorgojen ulkomuotoon kuuluivat myös siivet, torahampaat, raatelukynnet ja suomujen peittämä iho. Ajan myötä Medusan hahmo muuttui vähemmän hirviömäiseksi ja lopulta selvästi naiselliseksi. Käärmeistä koostuvan tukkansa hän kuitenkin säilytti.
Gorgot olivat pelottavia hahmoja, jotka muuttivat kiveksi sen, joka katsoi niitä silmiin. Sekä soturijumalatar Athenella että tarukuningas Agamemnonilla oli Homeroksen mukaan kilvessään gorgon kuva. Sen tehtävä oli suojata...
Tarkoitat varmaankin kappaletta The final countdown. Sen on levyttänyt moni suomalainen yhtye, mutta sooloartistina Robin taitaa olla ainoa. Löydät eri esittäjien versioita, kun kirjoitat verkkokirjaston hakuriville "final countdown" ja valitset aineistotyyppi-valikosta Äänite. Tässä suora linkki Lastu-kirjastojen hakutulokseen: https://lastu.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=final+countdown+&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FSound%2F%22 .
Wienistä Matinkylään päätyi Adolf Molnár (10.3.1905-20.6.1988). Tämä "kulkija ja pakolainen" asui Suomessa vuodesta 1939. Molnárin ensimmäinen kirjan Hangon mottia härnäämässä ilmestyi 1942. Hän kirjoitti sen jatkosodan aikana palvellessaan vapaaehtoisena Suomen armeijassa. Tunnetuin Molnárin teoksista on hänen omaelämäkertansa Suuri ilveily (1946, uusi suomennos 1983). Muistelmien lisäksi hän on kirjoittanut myös kaunokirjallisuutta: Aurinko kutsuu julkaistiin suomeksi 1945 ja hänen viimeiseksi jäänyt teoksensa, alun perin vuonna 1983 saksaksi ilmestynyt Saksan kansan ihmeiden lähde 2016.
Kysymykseen on mahdotonta vastata täsmälleen. Jo käsite "suomalainen sauna" on moniselitteinen. Sauna on ollut tärkeä osa suomalaisten sekä suomensukuisten kansojen kulttuuria ainakin kivikaudelta eli paljon kauemmin kuin Suomi-niminen maa on ollut olemassa.
Rautakaudella, 400 - 800-luvuilla suomalaiset ja heidän kielisukulaisensa rakensivat savupirttejä, eli käytännössä savusaunoja, jotka toimivat myös asuntoina. Niitä oli nykyisen Suomen alueen ulkopuolella mm. Baltiassa, Karjalassa ja nykyisen Venäjän alueella.
Venäläisillä on perinteinen banja, joka on hyvin samankaltainen kuin suomalainen sauna. Myös muilla pohjois- ja keskieurooppalaisilla kansoilla oli ennen saunoja, mutta niiden käyttö loppui 1500-1600-luvulla kirkon vastustuksen...
