Alla olevassa listassa on kaunokirjallisia teoksia, joiden tapahtumat sijoittuvat 1500-luvun Suomeen.
Robert Brantberg: Kadonneet kronikat : birgittalaismunkki Jöns Budden tarina (2007)
Pirjo Tuominen: Kaarina Hannuntytär (1999)
Heikki Ylikangas: Ilkkaisen sota : romaani (1996)
Ilona Meretoja: Juhana oli kohtaloni (1967)
Tauno Himmi: Laukon valtiatar (1948)
Olavi Tuomola: Haaskalinnut (1947)
Mika Waltari: Kaarina Maununtytär : historiallinen romaani (1942)
Artturi Leinonen: Johannes Jussoila : historialllinen romaani (1943), Maakunnan sinetti (1930)
Kyösti Wilkuna: Viimeiset luostarin asukkaat : romaani (1935)
Zacharias Topelius: Jungarin taru (Kootut teokset 6, suom. Helmi Setälä, 1929)
Fredrika Runeberg: Sigrid...
Vastaavanlaisia "legendoja" ja ohjeita on liikkunut monen monista eri peleistä niin kauan kuin itse muistan. Sitä mukaan kuin uusia pelejä markkinoille tulee, syntyy myös uusia tarinoita ja kaavoja siitä, miten erilaisia loppukohtauksia/erikoiskykyjä/lisäelämiä/salaisia aseita/jne voisi eri peleissä löytää tai avata.
Se, mitkä kaikki näistä peliohjeista pitävät paikkansa, selvinnee parhaiten pelaamalla itse peliä ja kokeilemalla.
Vastaavaa kysymystä on pohdittu myös vauva.fi -sivuston keskustelupalstalla:
https://www.vauva.fi/keskustelu/2847557/kertokaa-milla-tavalla-teita-kusetettu-jostakin-videopelista
Digi- ja väestötietoviraston etunimihaun mukaan vuosina 2000-2009 syntyneitä Frans-nimisiä miehiä on 1019.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Vuosikohtainen etunimihaku on poistettu tietosuojasyistä. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
Karhua on nimitetty äijäksi Pohjois-Pohjanmaalla niin arkikielessä kuin loitsuissakin (lähde: Kalevalaseuran vuosikirja 48, s. 77, 1968). Karhun lukuisista nimityksistä löytyy tietoa myös mm. Ylen Aristoteleen kantapäästä, jossa on haastateltu Helsingin Yliopiston uskontotieteen perustajaprofessoria ja Lapin yliopiston ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin pohjoisen etnografian professoria Juha Pentikäistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/10/aristoteleen-kantapaa-otso-mes…
Musiikkiyhtiö Warner Musicin sivuilla kerrotaan, että Toivo-abumi tulee myyntiin fyysisenä äänitteenä Lehtipisteen myyntipisteisiin 6.11. Levyn lisäksi paketissa on mukana albumia taustoittava lehti. Digitaalisena levy ilmestyy 27.11.
https://warnermusic.fi/2020/10/20/waltteri-torikan-uusi-albumi-syntyi-l…
Aukusti Salon kirjassa Meidän lasten aapinen on tarina Pikku Matin ensimmäinen metsästys. Se vastaa jokseenkin tarkkaan kysymäänne satua. Aapisesta on useita eri painoksia, esim vuonna 2005 ilmestyi näköispainos Otavan kustantamana.
Zacharias Topeliuksen satu Urhea Valtteri susijahdissa muistuttaa etsimäänne satua. Siinä tosin on kesä, ja Valtteri rehentelee kellistävänsä vaikka kolme sutta. Hän menee metsään susijahtiin, mutta yksin ollessaan hän ei enää olekaan ihan niin rohkea. Valtteri juoksee lopulta kotiin susi perässään – paitsi että susi olikin Musti-koira (”Koirahan siellä tosiaan vain oli”). Lopuksi Valtteri toteaa, että hän otteleekin mieluummin karhujen kanssa.
Satu on esimerkiksi kokoelmassa Valtterin seikkailut. Kirjasta on...
Lauluja ja virsiä on melko monia samantapaisista aiheista.
Kaikkein tutuimmat laulut löytyvät Vahvikkeen sivulta. https://www.vahvike.fi/fi/musiikki/laulunsanat Sieltä löysin vanhan tutun On meillä metsässä nuotiopiiri.
Virsiä voi hakea avainsanoilla Virsikirja.fi palvelusta.
Nuoren seurakunnan veisukirjasta löytyy rippikoululauluja. Helmet.fi
Itse katselin muutamia virsiä, jotka voisivat olla tarkoittamasi laulu (eivät kuitenkaan ihan käy yhteen)
Partiomessussa on nuortiopiiriä, Jumala loi auringon, Kun päivä laskee Emmaukseen virressä murretaan leipää,
Kenties joku lukijoista muistaa heti oikean laulun ja liittää sen kommentiksi.
Lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (AHVL) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481 sovelletaan nimensä mukaan asuinhuoneistojen vuokraan. Tämän lain 8 §:n mukaan vuokrasopimuksen vahingon varalle voidaan asettaa vakuus.
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta : kommentaari / Kanerva, Ari; Kuhanen, Petteri, Ahsanullah, Tarik. Suomen Kiinteistöliitto, kiinteistömedia 2021. 4., uudistettu painos https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994245633806250 on AHVL:n pykäläkohtainen kommentaariteos, jota voin suositella, jos haluaa perehtyä AHVL:n sisältöön.
AHVL:n mukaan vakuus voidaan asettaa vuokranmaksun tai muiden sopimusehtojen laiminlyönnin varalta. Vuokranantaja voi esim. kärsiä vahinkoa siitä, että vuokralainen on huonolla...
Varmaan olette käyttäneet paperitaskuja. Niiden löytäminen on melkoisen hankalaa.
Eirlaisia ja erikokoisia pieniä muovitaskuja on edelleen tarjolla. Hakusanana netissä tarratasku.
Esim. Eriplast, PTT kauppa, ATK pikatukku ja ROC paperipalvelu sekä tietysti Kirjastopalvelun detroit lainaus taskut
Wikipedian mukaan kidekone on yksinkertainen radiovastaanotin, joka ei tarvitse ulkopuolista virtalähdettä, vaan se saa käyttövoimansa suoraan vastaanottamistaan radioaalloista. Tämän takia se on täysin passiivinen vastaanotin, joten siinä ei ole vahvistinta, toisin kuin muissa radioissa. Siksi se synnyttää vain heikon signaalin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kidekone
https://en.wikipedia.org/wiki/Crystal_radio
Kidekoneen rakenne on kuvattu alla olevassa linkissä (2.1.). Yksinkertaisimmillaan laite tarvitsee vain antennin, diodin ja kuulokkeet.
https://docplayer.fi/10070776-Kidekone-eli-diodivastaanotin.html
Keskeinen osa laitteessa on diodi. Varhaiset diodit valmistettiin lyijyhohde-mineraalista. Kone toimi siis...
Suomen Kissaliitto ei ole vielä julkaissut tämän vuoden tilastoja, mutta arvioi, että Suomen suosituin kissarotu on ragdoll. Näin on ollut myös aiempina vuosina. Niitä on yli sata enemmän kuin seuraavaksi suosituinta rotua, maine coonia.
Lähde: Suomen Kissaliitto
Yhteensä Suomessa on arvioitu olevan noin 600 000 lemmikkikissaa. Suurin osa näistä on ns. maatiaiskissoja, eli eivät mitään määriteltyä rotua.
Siellä jossakin on Laila Hietamiehen Lappeenranta-sarjan kuudes kirja. Sille on sarjassa jatkoa enää yhden kirjan verran: Lappeenranta-sarjan päättää Kallis kotimaa.
Lappeenranta-sarja:
1. Lehmusten kaupunki
2. Unohduksen lumet
3. Kukkivat kummut
4. Syksyksi kotiin
5. Koivu ja tähti
6. Siellä jossakin
7. Kallis kotimaa
Tilastokeskuksella ei valitettavasti ole elävänä syntyneistä tietoa päiväkohtaisesti kuin vasta vuodesta 1987 alkaen. Väestötilastoista voidaan kuitenkin tarkastella, kuinka moni nykyväestöön kuuluva viettää syntymäpäiväänsä tammikuun ensimmäisenä päivänä. Suomen nykyväestössä (31.12.2022) on 24 525 henkilöä (12 779 miestä, 11 746 naista), joiden syntymäpäivä on tammikuun 1. päivä.
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa voi käydä paikan päällä selaamassa vanhoja puhelinluetteloita. Kyseessä ovat varaston käsikirjakappaleet eli luetteloita ei voi lainata tai varata muualle. Alle on poimittu muutama esimerkki vanhoista puhelinluetteloista.
helmet.fi. Helsingin puhelinluettelo. N:o 59, 1942.
helmet.fi. Helsingin puhelinluettelo. N:o 60, 1943.
helmet.fi. Pasilan kirjasto, yhteystiedot.
Kyseessä on runo Kuukaudet, joka on julkaistu Aukusti Salon alakansakoulun lukukirjassa Meidän lasten elämää (1935). Runon on kirjoittanut Lyyli Rantala.
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Alakansakoulu-lehdestä vuodelta 1939.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/938020?term=tuima&t…
https://finna.fi/Record/piki.6891?sid=4165046553#componentparts
Meidän lasten elämää Helmetissä
Seuraavat julkaisut löytyivät:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.63384?sid=4512047907
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/MLB9HKAEBRHEJ7CUIX1XAF64BVDKBQFR…
Ensiksi mainittu teos löytyy Turun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta ja se sisältää mm. tehtaan kartan, valokuvia tehtaasta, parin sivun mittaisen historiikin ja runsaasti tietoa tehtaan erilaisista tuotteista.
Sokeria valmistettaessa raakasokeri sekoitettiin liuotus- ja kirkastuskattilassa kalkkiveteen. Kattilan alle sytytettiin tuli, ja sokerin liuetessa veteen seokseen lisättiin ämpärillinen naudan verta; joskus käytettiin veren sijasta vastaava määrä munanvalkuaista. Liuoksen kiehuessa veri hyytyi, jolloin sokeriliuoksen epäpuhtaudet tarttuivat siihen. Tällöin tulta pienennettiin, vaahto nousi pinnalle ja tuli sammutettiin. Kun sekoitus oli seissyt noin neljännestunnin, pinnalle kertynyt vaahto kuorittiin pois. Kuorimisen jälkeen sytytettiin taas tuli, lisättiin kalkkivesi ja veriannos, ja keitos sai kiehahtaa uudestaan. Jälleen, kun sokeri ja kalkkivesi olivat hyvin sekoittuneet, tulta vähennettiin, vaahto nousi pinnalle ja se kuorittiin...
Hei, tarkoititko Aikaan täysikuun -kappaletta, jossa lauletaan "aikaan täysikuun, alla saarnipuun, seisot rinnallain", sillä tuon nimistä kappaletta ei löydy? Laulun on tehnyt tunnetuksi Kari Tapio.Aikaan täysikuun on käännös Roy Orbisonin California Blue -biisistä, jonka ovat kirjoittaneet Orbison, Jeff Lynne ja Tom Petty. Suomenkieliset sanat ovat Kari Tapion käsialaa (tekijätiedoissa voitu käyttää myös hänen oikeaa nimeään Kari Jalkanen). Tässä Kari Tapion version tiedot Fono-tietokannassa.
Joulunvastaisen yön valvomista on nimitetty "kukon kengittämiseksi". Sanonnan on ajateltu liittyvän siihen, että tällöin valvotaan kukonlauluun asti. Sen alkuperä liittynee kuitenkin saman nimiseen perinteiseen joululeikkiin. Haastava leikki piti osanottajat usein hereillä aamunkoittoon asti, minkä vuoksi jouluyön valvojaisia on alettu kutsua kukon kengittämiseksi."Sitten piti vielä ruveta 'kukkoa kenkittämään.' Pojat hakivat 'saavintangon porstoosta' ja käänsivät pitkäntuolin sivupenkin kanssa rinnan noin sylen päähän sekä asettivat tangon näiden päälle; sitten he panivat tallukkaan sekä penkille, että tuolille kummallekin puolelle tankoa noin kyynärän etäisyydelle. Kengittäjä istui pitkin päin tangolle ja nosti jalkansa ristiin sille...
