Mikäli tarkoitit Tommy Tabermannin runoa ”Pieni laulu ihmisestä”, niin se on julkaistu alun perin teoksessa ”Maa: runoja matkalle epätoivon tuolle puolen” (1987) ja löytyy sivulta 63. Runo löytyy myös esimerkiksi Tabermannin parhaita runoja kokoavasta teoksesta ”Runot 1970–2010” sivulta 369.
Jyväskylässä nilkka- ja rannepainoja löytyy Huhtasuon, Keljonkankaan ja Keltinmäen lähikirjastoista. Lainattavissa on niiden lisäksi paljon muitakin liikuntavälineitä, kuten lumikenkiä, kahvakuulia ja pesäpallomailoja.
Liikuntavälineitä voi lainata paikan päältä kirjastosta kirjastokortilla asiakaspalveluaikoina. Laina-aika on kaksi viikkoa. Liikuntavälineitä ei voi varata noudettavaksi toiseen toimipaikkaan.
Oman lähikirjaston lainattavat liikuntavälineet ja muut esineet (kuten lainattavat soittimet) löytyvät verkkokirjastosta osoitteesta Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna, kun haussa kategoriaksi valitsee ”esineet”.
Erakko-niminen runo löytyy useammaltakin suomalaiselta naiskirjailijalta seuraavista teoksista:
L. Onerva, Etsin suurta tulta
Anna-Maija Raittila, Valitut runot
Mirkka Rekola, Virran molemmin puolin
Jutta Grahnin aviomies ilmestyi ensimmäisen kerran Huovisen novellikokoelmassa Rasvamaksa. Se sisältyy myös Huovis-valikoimiin Vapaita suhteita ja Naiset on kultia.Etsityistä tarinoista jälkimmäinen voisi olla niin ikään Rasvamaksasta löytyvä Ruhtinaspari tunturihotellissa – olkoonkin, että Ruotsin kuninkaallisista tässä ei ole kyse, vaan "M:n ruhtinasparista". Tähän sisältyvä ateriointitapahtuma on kerrottu ruhtinaan ja ruhtinattaren ajatuksina tähän tapaan: "Nyt minä leikkaan tuosta pihvin suipommasta päästä palasen. Minäsiirrän veitsellä parsan kappaleen lihapalan päälle ja vetäisen edelleen veitsellä kastiketta pihvin palan päälle" – ja niin edelleen. Ruotsin kuningasparista kerrotaan Rasvamaksan novellissa Kukistunut monarkki.Mitään...
Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan helteen määritelmästä seuraavasti: "Kun päivän ylin lämpötila on yli 25 celsiusastetta, voidaan Suomessa puhua helteestä. Käytäntö on voimassa myös useassa Pohjoismaassa. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa puhutaan tällöin "kesäpäivästä" ja Norjassa on käytössä lisäksi epävirallisempi termi "pohjoismainen kesäpäivä", jolloin päivän ylin lämpötila kohoaa yli 20,0 °C:een. Muista Euroopan maista myös Saksassa on ennen virallisesti käytetty helteeseen verrattavaa termiä, jolloin päivän ylimmän lämpötilan tuli kohota yli +25.0 celsiusasteen. Nykyäänkin tätä määritelmää käytetään kansankielessä puhuttaessa hellepäivistä. Etelä-Euroopassa helteelle ei yleensä ole annettu tarkempaa määritelmää. Usein...
Pääkirjaston syyskinosta vastaava henkilö tulee maanantaina töihin kesälomalta. Uskoisin, että hänellä on ohjelma valmiina tai jos ei ole, hän sen ensi viikolla kokoaa. Valitettavasti emme siis pysty nyt vastaamaan, mutta välitän viestisi oikealle henkilölle ja pyydän häntä vastaamaan sähköpostilla, kun hän ensi viikolla tulee töihin.
Todennäköisesti verkkokirjastossamme on ollut joku tilapäinen häiriö, kehotan sinua yrittämään uudestaan. Jos se ei onnistu täytyy kääntyä kirjaston puoleen ja ehkä uusia kirjastokortti. Onhan sinulla pin-koodi muistissa?
Ilman korttisi numeroa voit tehdä varauksia Helmet-kirjastojen aineistoon soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja pyytämällä tekemään varaukset.
Puhelimitse varausta tehdessäsi sinulta kysytään henkilötunnustasi. Tietoturvasyistä henkilötunnusta ei pyydetä sähköpostitse, joten ainoaksi varaustavaksi jää puhelimitse varaaminen.
Kirjastojen puhelinnumerot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy tällä hetkellä aika niukkaasti DVD- ja blueray-tallenteita aiheesta. Kirjoja aiheesta ovat esimerkiksi Osmo Jussilan kirjoittama Neuvostoliiton tragedia (Otava, 2012) suomeksi ja englanniksi Archie Brownin The Rise and Fall of Communism (The Bodley Head, 2009).
Nykyisen tekijänoikeuslain mukaan automaattinen "työsuhdeolettama" eli että oikeudet siirtyvät suoraan työnantajalle, koskee vain tietokoneohjelmia. Pyrkimykset laajentaa tätä automaattista siirtymistä ovat olleet toistuvia, mutta ainakaan toistaiseksi ne eivät ole edenneet hallituksen esitykseksi.
Jos siis kyse ei ole tietokoneohjelman koodaamisesta, eikä työnantajan ja työntekijän välillä ole mitään tarkempaa sopimusta asiasta, tekijänoikeus ei siirry vaan se on tekijällä itsellään siitä riippumatta, missä yhteydessä teos on syntynyt.
Jos jotain on kuitenkin sovittu, mieluiten vielä kirjallisesti, se sitoo kumpaakin osapuolta. Sopimus on joissakin työpaikoissa ehtona työsuhteen syntymiselle, mutta suhteellisen harvinainen aloilla, joilla...
Dioja voi skannata tikulle Espoossa Entressen, Sellon, Tapiolan ja Nöykkiön kirjastossa. Voitte ottaa yhteyttä teitä lähimpään kirjastoon ja varmistaa samalla, että kone on vapaa. Valitettavasti palvelu toimii niin, että asiakas ottaa yhteyttä itse. Toivottavasti voitte ottaa itse yhteyttä. Yhteystiedot ohessa: Entresse 09 81653776, Sello 09 81657607, Tapiola 050 4289392, Nöykkiö 09 81657734
Suomeksi ilmestyneet assosiaatiota käsittelevät teokset saa helposti kartoitettua esimerkiksi Kirjastot.fi:n Frank-monihaun avulla koko Suomen alueelta. Hakua voi rajata asettamalla avainsanaksi termin assosiaatio ja aineistolajiksi kirja. Avainsanaksi voi kokeilla myös termiä kognitiiviset prosessit, jolloin hakutulos on laajempi.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy muutamia suomenkielisiä tietokirjallisuuden teoksia, joissa käsitellään assosiaatiota mielenterveyden näkökulmasta:
Hiltunen, Sinikka; NLP : Perusteet (2003)
Torsti, Marita; Vapaan assosiaation paluu (2001)
Hämeenaho, Pauli; NLP mielenterveystyössä : kokemuksen rakenne muutoksen avaimena (2000).
Helsingin yliopiston kirjastosta kannattaa tiedustella assosiaatioon...
Tämä kirja löytyy Pirkkalan kunnankirjastosta ja Kuopion Varastokirjastosta:
Evinrude service : repair handbook. 4. ed., 1982
Kirja on oikea, mutta vuosiluku ja ISBN eivät täsmää. Nettikaupassa on kuitenkin myynnissä tällä samalla ISBN:llä kirja, joka on julkaistu vuonna 1983, ja joka kattaa vuodet 1965-1982:
http://www.abebooks.co.uk/9780892872183/Evinrude-Service-Repair-Handboo…
Jos tuo vuonna 1983 julkaistu kirja on etsimäsi, voit kaukolainata sen lähikirjastosi kautta. Vuoden 1965 painosta en onnistunut Suomen kirjastoista löytämään. Kotikuntasi kaukopalvelun kautta voit kysyä myös kaukolainauksesta ulkomaisista kirjastoista.
Oletan, että haluat käyttää Kemin kirjastoa.
Kemin kaupunginkirjastossa näyttäisi olevan tarjolla varattava opintolukusali ja kaksi tutkijanhuonetta.
Niitä voi varata sivulta:
http://www.kemi.fi/kirjasto/tila-ja-laitevaraukset/
Tiloja voi varmaan tiedustella myös puh. 016 258 252,
puh. 016 258 253 tai kirjasto@kemi.fi
Kolikkoa näkemättä on vaikea arvailla mitään. Mahdollisesti kolikkoa on jälkeen päin käsitelty asiaankuulumattomalla tavalla, jolla ei ole mitään tekemistä kolikon alkuperäisen painamisen tai numismatiikan kanssa.
Suositeltavaa on näyttää kolikkoa numismaatikolle. Alan liikkeitä löytyy mm. Tampereelta.
Valitettavasti Nacho Cerdàn lyhytelokuvasta Aftermath (1994) tehtyä tallennetta ei ole lainattavissa kirjastoissa.
http://www.imdb.com/title/tt0159241/
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Helppoa tapaa asian selvittämiseen tänä päivänä ei taida olla. Ottohevosista on pidetty kirjaa, mutta on eri asia mitä asiakirjakokonaisuuksia on säilynyt. Kysyimme neuvoa sotahevosia tutkineelta puolustusvoimien asiantuntijalta. Hänen mukaansa hyvä aloituspaikka olisivat hevosottolautakunnan paperit. Jokaisessa kunnassa järjestettiin yksi tai useampia hevosottoja. Niihin osallistui eläinlääkäri, sotilashenkilöstöä ja kunnan edustajia. Jos on tiedossa missä kunnassa ja suurin piirtein milloin hevonen on otettu palvelukseen, hevosottolautakunnasta voisi löytyä mainintoja joko Kansallisarkistosta tai kunnan arkistosta. Hevosottolautakunnan asiakirjoista voisi selvitä minne ja mille joukolle hevonen on määrätty. Kyseisen joukon asiakirjoista...
Käännöksen tekemiseen vaikuttavat monet asiat. Käännettävän tekstin laji ja tarkoitus ohjaavat paljon kääntämistä. Esimerkiksi virallisten asiakirjojen tai käyttöohjeiden kääntäminen on erilaista kuin kaunokirjallisuuden. Sirkku Aaltosen (ym.) toimittamassa teoksessa Käännetyt maailmat : johdatus käännösviestintään (2015) kerrotaan, että käännettäessä kaksi eri kieltä ja maailmaa kohtaavat. Kääntäjän on päätettävä, painottaako hän käännöksessään enemmän lähtötekstin kieleen liittyviä merkityksiä vai sen kielen maailmaa, jolle käännetään. Kääntäjän tehtävänä on ratkaista, miten lukijalle välitetään ymmärrettävästi sellaiset lähtötekstissä esiintyvät ilmiöt ja ilmaisut, joita ei tunneta lukijan omassa kielessä ja maassa.
Aaltosen (...
Jaakko Kankaanpää on tulkinnut kysymyksen Doyle-katkelman seuraavasti: "Et ehkä itse loista valoa, mutta valo pääsee loistamaan sinun kauttasi."
Jälkisanoissaan Kankaanpää käy lyhyesti läpi Baskervillen koiran suomennoshistoriaa, ja huomauttaa, että Weilinin vuonna 1904 kustantama käännös lienee itse asiassa A. A. Fabritiuksen työtä (https://finna.fi). Samana vuonna ilmestyi myös vihkolukemistona J. H. Rosenqvistin kustantama "Aatami H:n" suomennos, josta Pohjalaisen kirjapaino Vaasassa julkaisi oman laitoksensa nimellä Kamala öinen kummitus. Tätä ei ikävä kyllä käytettävissäni ole.
Näistä kahdesta Doylen kirjan vuonna 1902 julkaistuun ruotsinnokseen perustuvasta varhaisesta suomenkielisestä versiosta Weilinin kustantama...
