Hr1-veturisarja oli tärkein pikajunien vetäjä vuosina 1949–63. Vetureita käytettiin pääasiassa Etelä-Suomen pikajunissa rataosilla Helsinki–Tampere ja Helsinki–Kouvola. Vuonna 1955 niillä alettiin ajaa Tampereelta Haapamäelle ja 1957 Seinäjoelle. 1957 Hr1-sarjan ajot laajenivat myös Kouvolasta Imatralle.
60-luvun alussa Pekat otettiin käyttöön Haapamäen ja Pieksämäen väliseen liikenteeseen, ja vuosina 1960-64 niillä hoidettiin säännöllistä pikajunaliikennettä Kouvolasta Kuopioon. Lisäksi muutamalla yksilöllä liikennöitiin 60-luvun puolivälissä Pieksämäen ja Joensuun välisiä kiitotavara- ja yöjunia.
Viimeisinä ajovuosinaan Hr1-veturit olivat henkilöjunaliikenteessä väleillä Helsinki–Riihimäki–Tampere sekä vielä keväällä...
On todellakin mahdollista – myös suomenkielisen – oppia ajattelemaan vieraalla kielellä. Ajattelulla tarkoitetaan tässä sitä, että henkilö kykenee muodostamaan ajatuksia vieraalla kielellä ilman tarvetta kääntää ajatusta mielessään ensin omasta äidinkielestä. Tehokkaaseen, monipuoliseen vieraalla kielellä ajattelemiseen pääsee vain sitkeän, usein vuosia kestävän monipuolisen harjoittelun avulla, mutta harjoittelu kannattaa aloittaa jo heti kieliopintojen alussa.
Eniten harjoittelua vaatii luonnollisesti sellaisen kielen oppiminen, joka on kieliopillisesti ja/tai sanastollisesti kaukana omasta äidinkielestä ja jolle ei altistu merkittävissä määrin jokapäiväisessä elämässä. Mitä lähempänä vieras kieli on omaa äidinkieltä, sitä...
Vankeudessa elävät miekkavalaat tarvitsevat ruokaa päivittäin ruokaa noin 45-135 kg koostaan riippuen. Aikuisten valaiden ruokamäärä on noin 2% niiden omasta painosta, mutta kasvavat poikaset saattavat syödä päivässä jopa 10% omasta painostaan.
Luonnossa miekkavalaslaumat erikoistuvat erilaisiin ruokavalioihin. Jotkut laumat syövät pelkästään kalaa, kun taas toiset metsästävät erilaisia merinisäkkäitä, kuten hylkeitä ja pyöriäisiä. Miekkavalaat voivat syödä myös pingviinejä ja muita merilintuja.
Vankeudessa miekkavalaita ruokitaan kaloilla. Koska pakastettuna säilytetyt kalat sisältävät vähemmän nestettä kuin tuoreet, valaiden nestetasapainosta täytyy huolehtia erikseen. Valaat eivät juo, vaan niiden on saatava tarvitsemansa makea vesi...
Kyseessä on Matti Nummensalon (ent. Nummelin) runo Olen peltomies.
Runo sisältyy teoksiin Suomen lasten lukukirja 1954 ja Lapsuuden isänmaa : Otavan IV lukemisto (1952).
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.1028096?sid=2985804…
https://finna.fi/Record/kuopio.102881?sid=2985808098
Voit tilata kirjan omaan lähikirjastoosi.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1839684?term=valm…
Ikävä kyllä en onnistunut löytämään vastausta kysymykseesi kirjastomme kirjoista. Myöskään Kaarina Turtian Gastronominen sanakirja ei tunne sitä. Google löytää haulla poules salades hyvin erityyppisiä salaatteja, joissa kana on proteiinina. Katsoin muutamia ohjeita ja ainakin niissä kana jäähdytettiin ennen salaattiin lisäämistä. Mutta nämä ovat nykyajan ohjeita.
Voisiko olla niin, että ruokalajin teki kukin kokki omalla tavallaan?
Voisit kysyä vielä Perhon liiketalousopistosta. Sähköpostin info@perho.fi kautta voisi löytyä asiantuntija vastaamaan.
Fono-äänitietokannan mukaan Mika Sundqvistin Kortti tuo, kortti vie -kappale on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1997 levyllä Suurin piirtein : Suomen parraat juomalaulut 2.
Fono: http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=kortti+tuo&ID=5c22febd-45d7-…
Olisikohan kyseessä ehkä Näkemiin vaan, muru (Auf wiedersehen, Pet)? Sarjaa tehtiin alun perin kaksi tuotantokautta vuosina 1983–86 ja kaksi kautta lisää 2002–04. Ensimmäisen tuotantokauden jaksoissa seurataan sarjan päähenkilöiden vaiheita vierastyöläisinä Düsseldorfissa, Saksassa.
Näkemiin vaan, muru (TV Series 1983–2004) - IMDb
Opiskeljaelämästä:Lindroos, Harri: Kolmen markan insinöörejäSuonpää, Visa: Elämää mehiläiskennossaJansson, Henrik: Otteita kumouksellisista kokouksistaNuorisokulttuurista:Lehtonen, Terhi: Nuoret, ajat ja tilatPernaa, Ville: Pimeä vuosikymmenSeuraavat nuortenromaanit ovat ilmestyneet 1970-luvulla ja käsittelevät nuorisoa, tapahtumapaikkana lienee kuitenkin muu kuin Turku:Arjatsalo, Arvi: Viltsi ja muutSaarto, Tuula: RottasotaVirtanen, Rauha S.: Lintu pulpetissa
Suomen kansallisdiskografia Violan (http://finna.fi mukaan nuottia ei vieläkään ole saatavilla. Violasta löytyvät tiedot mm. kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen.
Finlandersin kappale Elämän valo löytyy soitettuna ainakin levyltä Kauneinta häämusiikkia.
Väinö Kalima -nimisestä taiteilijasta ei toistaiseksi ole löytynyt mitään tietoja, mutta Veli Valdemar Kalima syntyi 26.5.1894 ja kuoli 22.8.1968. Matti Vuolanteen Suomalaisen kuvaamataiteen lähdehakemiston mukaan Kemin taidemuseossa on hänen työnsä/töitään. Synnyin- tai asuinpaikasta ei ollut mainintoja. Muissa taiteilijamatrikkeleissa ja -hakemistoissa ei tunnettu V. Kalimaa. Taidepörssi-kirjoissa sensijaan on listattu Veli Kaliman huutokaupoissa myytyjä öljymaalauksia, joiden aiheina usein näyttävät olleen kukat.
Acropora palmata (englanniksi elkhorn coral) -korallille ei löytynyt suomenkielistä nimeä. Se kuuluu kivikoralleihin mutta sen tarkempaa tietoa ei löytynyt kirjoista tai internetistä.
Credit-palvelusta tosiaan löytyvät Virallisen lehden numerot vasta vuodesta 1999 lähtien. Muissakaan palveluissa ei lehteä näytä olevan sähköisenä.
http://www.credita.fi/vl/lehti?checkall=&checkboxtype=&year=1999
Virallisen lehden vanhemmat vuosikerrat (paperilehdet) ovat luettavissa esimerkiksi Eduskunnan kirjastossa.
https://finna.fi
Eduskunnan kirjaston yhteystiedot. Aineiston saatavuudessa voi olla viivettä, sillä kirjasto sijaitsee väliaikaisesti Postitalossa.
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/yhteystiedot.htx
Ensimmäiset rahat lyötiin Lyydiassa noin 560 eKr. Aiheeseen voi tutustua lisää esim. Rahapajan sivuilla http://www.suomenrahapaja.fi/fin/about_money/the_history_of_money.
Seuraavista kirjoista voi olla apua lisätiedon hakemisessa: Rahan nousu, maailman rahoitushistoria ; Niall Ferguson : Coins and currency, an historical encyclopedia ; Snodgrass, Mary Ellen : A history of money, From ancient times to the present day ; Davies, Glyn.
Hei!
Valitettavasti kysymykseen ei pysty liittämään kuvaa tässä palvelussa. Kysymyksen voi toki lähettää Kysy kirjastonhoitajalta Facebook-sivuille, jossa kuvan liittäminen onnistuu.
https://www.facebook.com/kysykirjastonhoitajalta.fragabibliotekarien
Mahdollista on myös lähettää kysymys kuvan kanssa Jyväskylän kaupunginkirjastolle normaalina sähköpostina: kaupunginkirjasto.tietopalvelu@jkl.fi
Hei Jenni! Tähän kysymykseen löytyy Suomessa parhaiten aineistoa surffaamalla netissä. Ellei käytössäsi ole muutoin konetta ja internetiä, voit varata kirjastosta ajan internet-koneelle ja tutkia soveltuvia nettisivuja siellä. Allaolevalta sivulta näet, millä dvd-levyillä (video source) ja cd-levyillä (audio source) kansantanssia Adama ve-shamayim ainakin on maailmalla julkaistu. Valitettavasti en löytänyt mistään Suomen kirjastosta ainuttakaan näistä levyistä.
http://www.israelidances.com/dance_details.asp?DanceID=5919
Vaihtoehtoisesti voit googlata termillä adama ve-shamayim. Eli kirjoita Googlen hakuruutuun tämän tanssin nimi. Tuloksia pitäisi tulla varsin paljon YouTubesta alkaen. YouTuben ja muutkin videot kannattaakin katsella ja...
Ikävä kyllä kysymykseesi ei oikein löytynyt tietoa. Parnass-lehdessä nro 2:2009 on artikkeli Författarmuseer i samhället: Ibsenmuseet och Strindbergsmuseet inför vägväl. Ibsenmuseon nettiosoite on ibsen(at)norskfolkemuseum.no, ehkä siellä osataan neuvoa sinua kysymyksessäsi. Heillä on myös englanninkielinen sivusto. Mikäli haluat lukea lehtiartikkelin, lehti on lainattavissa Vaasan kaupunginkirjastosta.
Ruotsin kansalliskirjaston sivuilta (http://libris.kb.se/hitlist?f=ext&q=tit%3a(ett+dockhem)+f%C3%B6rf%3aibs…) löytyy ruotsinkielisiä käännöksiä 7 varmaa ja 3 sellaista, joista ei saanut selvää, ovatko eri käännöksiä vai eri laitoksia vanhemmista käännöksistä, ja yksi radioversio, joka voitaneen laskea omaksi käännökseksi. Yksi näistä...
Tässä joitakin kirjoja Suomen ja naapurikansojemme historiasta:
- Russia's western borderlands, 1710-1870 / Edward C. Thaden ; with the collaboration of Marianna Foster Thaden
- Colonists on the shores of the Gulf of Finland : medieval settlement in the coastal regions of Estonia and Finland / [editor Marjo Poutanen]
- Shaping ethnic identities : ethnic minorities in Northern and East Central European states and communities, c. 1450-2000 / Marko Lamberg (ed.)
- Five centuries of violence in Finland and the...
Kuningatar Viktoriasta on englanninkielisiä elämäkertoja, joihin tietysti sisältyy myös hänen avioliittonsa ja yhteinen elämänsä prinssi Albertin kanssa. Suomen kirjastoista löytyvät esimerkiksi seuraavat:
Julia Baird: Victoria - the Queen : an intimate biography of the woman who rules an empire. 2016
Christopher Hibbert: Queen Victoria : a personal history. 2000
Suomenkielinen elämäkerta on vuodelta 1927: G. Lytton Strachey: Kuningatar Viktoria.
Suomeksi on kirjoitettu elämäkertaromaani, jossa kerrotaan myös kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin avioiliitosta:
Sanna Tahvanainen: Kuningatar : romaani. 2013
Arvelisin, että kyseessä olisi saattanut olla Sakari Kuusen laatima Kalevala kansakouluja varten (Gummerus, 1937). Se on - tekijänsä sanoin - "pääasiallisesti suorasanainen, vain sarjan runohelmiä käsittävä esitys". Kirjasta julkaistiin uudet painokset vuosina 1951, 1954 ja 1960, eli se oli käytössä varsin pitkään.
Helmet -- Kalevala kansakouluja varten
Helmet-haulla löysin 16 osumaa. Hakusanoina espanjankielinen kirjallisuus ja lastenkirjallisuus + kielirajaus suomi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28espanjankielinen%20kirjallisuus%29%20%28lastenkirjallisuus%29%20l%3Afin__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Melinda-haku löysi samoilla hakusanoilla kaksi viitettä.
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/KY1HNFR4KYFPFGSIQPKJ76RPNCVSCLMAQK5XQK4VDFBY8JKH31-00710?func=short-0&set_number=020429
Aika vähän siis löytyy...
