Kotimainen elokuva Jengi on lainattavissa seuraavista kirjastoista: Lahden kaupunginkirjasto; Juvan kirjasto, Tampereen kaupungin kirjasto ja Raision pääkirjasto. Niistä sen voi lainata paikallisen kirjaston kautta kaukolainana.
Elokuva on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä:
Helsingissä KAVIssa, Kansalliskirjastossa ja Eduskunnan kirjastossa:
ks: https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Lähde:
Finna.fi
https://finna.fi/Record/lastu.407932
https://www.rtva.kavi.fi/
Tällä hetkelllä Kaksi paavia -elokuvaa ei ole lainattavissa kirjastoista DVD:nä eikä sitä ole Suomessa julkaistu DVD:llä.
Elokuva sai Suomen teatteriensi-illan 13.12..2019. Elokuva on katsottavissa Netflix -suoratoistopalvelussa.
The Two Popes = Kaksi paavia (suomenkielinen nimi)
Elokuva, pitkä fiktio, Yhdysvallat
Fernando Meirelles, Ohjaaja
2019
Lähteet:
Finna https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1611666
Netflix https://www.netflix.com/fi/title/80174451
helmet.fi
Kirjasampo kertoo Raekallion kirjoittaneen seuraavat teokset:
Helmiä ja rakeita, Kehumatta paras, Kylähullun kirjoissa, Mustaa valkealla, Raadollisen miehen runopäiväkirja, Riimipäästä revittyä, Riimipöllö, Rumat, kauniit ja rohkeat,
Runoja roskalaatikosta, Runoratsun kyydissä, Tuliaisia, Viimeistä huutoa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au554920c8-15d2-463b-92ea-1e5dc47c86b7
Kirjoja voi löytää myynistä antikvariaateista esim. Antikvaari https://www.antikvaari.fi/haku.asp?pikahaku=0&stype=full&haku=Raekallio+matti&kieli=kaikki&Submit=Hae tai Finlandiakirja https://www.finlandiakirja.fi/fi/catalogsearch/result/?q=Raekallio+matti
Myös kirjastoista teoksia löytyy vielä...
Laulu on Äimä-yhtyeen Aikaisin aamulla vuodelta 1976. Ryhmän kolmantena singlelevynä julkaistu kappale oli myöhemmin mukana kokoelmakasetilla Kovat kotimaiset III.
https://www.discogs.com/%C3%84im%C3%A4-Aikaisin-Aamulla/release/4338142
https://www.discogs.com/Various-Kovat-Kotimaiset-III/release/14190687
https://www.youtube.com/watch?v=udFYLi1mx9g
Kappale on alunperin nimeltään Always Laughing, ja sen ovat tehneet Chris Arnold, David Martin ja Geoff Morrow. Discogs-verkkosivuston mukaan se levytettiin vuonna 1975 kaksi kertaa: sekä Joe Brownin että Guys 'N' Dolls -yhtyeen esittämänä.
https://www.discogs.com/search/?q=%22Always+Laughing%22+arnold&type=all
Suuri Käsityö -lehti kuuluu useiden Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Mikäli korttiisi on liitetty PIN-koodi, voit tehdä varauksen lehden numeroon 9/2020 ja lehti toimitetaan lähikirjastoosi. Jos sinulla ei ole PIN-koodia, voit vaikka soittaa johonkin Helmet-kirjastoista ja pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen puolestasi.
Ohjeet lehtien varaamiseen löydät alla olevasta linkistä.
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#lehtienvaraaminen
1960-luvulla Ville Vallattoman sunnuntaisarjoja julkaistiin ainakin Seura-lehdessä. Ainakaan Sarjainfo-lehden numerossa 2/2005 ilmestynyt Ville-artikkeli ei mainitse muita.
"Ville Vallaton on merkillinen ilmiö. Suomessa hahmon tunnistavat kaikki, mutta vain harva on sarjaa alkuperäismuodossaan lukenut. Seura julkaisi Villen sunnuntaisarjoja iät ja ajat ja hahmolla on ollut myös oma sarjakuvalehtensä. Ironista kyllä, nämä olivat ne sarjan osa-alueet, jotka Hank Ketcham useimmiten jätti assistenttien käsiin. Hän itse keskittyi piirtämään sarjan päivittäistä sanomalehtiversiota, yhden ruudun pilakuvaa. Meillähän yksiruutuisista lehtisarjoista ei oikein tunneta muita kuin Gary Larsonin Harhama, mutta tässä samaisessa muodossa myös Ville...
Valitettavasti mekään emme onnistuneet selvittämään mistä mainoksesta voisi olla kyse.
Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa mainoksen. Tiedon voi laittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Kysymykseen ei nykyisen palkkakäsityksen valossa ole yksinkertainen vastata, sillä rahapalkan lisäksi miesopettajan palkkaan kuului erilaisia luontoisetuja, jotka kunta tai kansakoulun muu järjestäjä oli velvollinen tarjoamaan.
Kun opettajan virka/paikka tuli auki, haki kunta valtiolta – koulutoimen ylihallitukselta – avustusta palkkaukseen. Nuo valtionapuanomukset löytyvät Kansallisarkistosta. Valtionapua haettaessa piti perustella, millainen koulu, paljonko oppilaita, oliko ainoa opettaja yms. Valtio myönsi sitten noin 500 –1000 markkaa/vuosi valtionapua ja kunta lisäsi rahapalkkaa vaihtelevilla summilla. Yleensä kunnan maksama palkka näyttäisi olevan valtionapua pienempi. Toisinaan haettiin samaan aikaan sekä miesopettajaa että...
Tarkistin kirjan kirjastosaatavuuden maakuntatasolla kirjastojen Frank monihakua (https://monihaku.kirjastot.fi/fi/) käyttäen. Kysymääsi kirjaa on sen mukaan saatavilla Tampereen pääkirjaston ja kirjastojen kaukopalvelun hyödyntämän Varastokirjaston kokoelmissa. Tarvittaessa oma kirjastosi hoitaa kaukolainaamisen.
Mikäli toiveissasi olisi ostaa kirja ihan omaksi, niin esimerkiksi Antikvaarin (https://www.antikvaari.fi/) kautta voi yrittää sitä etsiä. Antikvaari on Suomen suurin antikvariaatti netissä ja sieltä saa yhdellä haulla useiden eri antikvariaattien tarjonnan esiin, mikä nopeuttaa ja helpottaa kaivatun teoksen etsimistä.
Kyseessä lienee Anna Justicen ohjaama Pako vankileiriltä (Die verlorene Zeit, 2011), joka on esitetty televisiossa vuonna 2015 nimellä Menetetty aika.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1530866
Elokuva on julkaistu DVD:nä ja sitä löytyy kirjastoista eri puolilta Suomea. Jos se ei kuulu oman kuntanne kirjaston elokuvavalikoimaan, sen voi tilata katsottavakseen kaukolainana.
Fredrik Bloomin sanoittama Som en härlig gudomskälla (Pärleporten) on käännetty suomeksi nimellä Niinkuin lähde taivahainen. Kääntäjän nimi ei ole tiedossa.
Laulun melodianuotti, soinnut ja suomenkieliset sanat löytyvät Pelastusarmeijan laulukirjasta (1990, ISBN 954-9069-14-3). Laulun numero kirjassa on 287.
Laulukirjan saatavuus Lastu-kirjastoista
ja Piki-kirjastoista
Pilkkusäännöille on paikkansa ja niitä tulee noudatta asiateksteissä kuten tietokirjallisuudessa. Kaunokirjallisuus, jonka edustajiin Alice Munro kuuluu, on yksi taidemuoto. Kaunokirjallisten tekstien ei tarvitse noudattaa kielioppisäännöksiä.
Jos alkuperäiskielisessä kirjassa on käytetty taiteilijan vapautta ilmaisussa, kääntäjän tulee välittää teksti samanlaisena käännettävälle kielelle. Kiire tai huono perehtyneisyys voivat aiheuttaa käännökseen huolimattomuuksia, vaan muutoin pilkuttomuus tai muu kieliopista poikkeaminen ovat, kuten epäilit, taiteilijan käyttämiä tyylikeinoja.
Lähteet:
Käännetyt maailmat : johdatus käännösviestintään, Gaudeamus, 2015
https://pilkunviilaamo.fi/erot-suomen-ja-...
Kyseessä on Robert Louis Stevensonin runo Travel eli Matkoja. Runo sisältyy teokseen Lapsen runotarha (A child's garden of verses, 1987), kokoelman kaikki runot on suomentanut Kirsi Kunnas.
https://www.gutenberg.org/files/25609/25609-h/25609-h.htm
Runokokoelman saatavuuden omassa verkkokirjastossasi voit tarkistaa täältä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.116580
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta ja aihetta onkin tutkittu jonkin verran. Annekatrin Kaivapalu on tehnyt tutkimusta viron ja suomen keskinäisestä ymmärtämisestä. Hänen kirjoittamansa tutkimus Viron ja suomen samankaltaisuuden vaikutus lähisukukielen oppimiseen ja virolaisten ja suomalaisten kanssakäymiseen (2020) löytyy Itä-Suomen yliopiston avoimien aineistojen eRepo-palvelusta. Tutkimuksen löytää kun menee osoitteeseen eRepo - Etusivu (uef.fi) ja hakee hakukentästä hakusanalla Kaivapalu.
Tuglas-seura, Suomen vanhin ja suurin Viro-seura, on julkaissut esim. Kaivapalun ja Helja Kirberin viron kielen ja suomen kielen suhteisiin liittyviä artikkeleita:
Tuglas-seura | Miten virolaiset ja...
Rauno Lahtisen ja Hannu Laaksosen teoksessa Kävely jugendtalojen Turussa (2006, s.151) kerrotaan, että rakennusmestari Adrian Thomander sai piirrettäväkseen Linnankadun ja Pakkarinkadun kulmassa olevat puutalot vuonna 1907. Talojen piirustukset tilasi talonomistaja, poliisikonstaapeli Gustaf Emil Järvinen. Sisäpihan rakennukset suunnitteli puolestaan veli rakennusmestari Kaarlo Thomander. Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1911, valmistui Pakkarinkadun puolella oleva kivinen naapurirakennus, joka sekin oli Adrian Thomanderin poliisikonstaapeli Järviselle suunnittelema. Kirjassa mainitaan talon huomiota herättävin osa, sen puolipyöreä torniosa. Kirjan mukaan samantyyppisen Thomander oli alun perin suunnitellut myös Humalistonkatu 13:een, mutta...
Kyseessä lienee norjalainen kansansatu Pörröpää, vaikka eroavaisuuksiakin löytyy kuvailemaasi satuun nähden. Toki kansansaduista saattaa olla erilaisia versioita. Kyseinen Pörröpää löytyy kirjasta Olipa kerran: klassillisia satuja, valikoinut ja kuvittanut Björn Landström, joka löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Tässä versiossa lapseton kuningatar saa köyhältä kerjäläisvaimolta neuvon kylpeä kahdessa ammeessa, ja laittaa sitten nämä ammeet sängyn alle yöksi. Yön aikana molempiin ammeisiin on kasvanut kukka, toiseen ruma ja toiseen kaunis. Kuningatar syö kukat, ja synnyttää jonkin ajan päästä kaksi tyttöä, ruman pörröpään, joka ratsastaa pukilla, sekä kauniin silkohiuksisen tyttären. Ruman tytön nimi on siis Pörröpää, ja kauniista...
Agenttipari Solo ja Kurjakin seikkailivat 60-luvun TV-sarjassa The Man from U.N.C.L.E. Sarjaa tuotettiin neljä kautta. Alkuperäiset TV-sarjan osat on DVD-muodossa hankittavissa verkkokaupoissa, mutta kirjastoista en niitä löytänyt.https://en.wikipedia.org/wiki/The_Man_from_U.N.C.L.E.2015 julkaistiin tuon alkuperäisen agenttisarjan innoittama elokuva Koodinimi U.N.C.L.E. (The Man from U.N.C.L.E.). Tuota elokuvaa löytyy lainattavissa myös kirjastoista.https://fi.wikipedia.org/wiki/Koodinimi_U.N.C.L.E.
Käsitys on varsin vanha, ja se mainitaan esimerkiksi Matkailulehden 1.8.1914 jutussa Uiskenteleva Suomi: "Saaristolainen uhmailee kylläkin merta purressaan, mutta jos hän joutuu veteen, vaipuu hän kuin riippa pohjaan. Asun saaristossa, lähimmät naapurini, eräs 30-vuotias kalastaja, eivät osaa uida vähääkään, toinen, kaljaasin kulettaja, yhtä vähän."Nopea verkkohaku englanniksi paljastaa, että käsitys saarten asukkaiden (ja merimiesten) uimataidottomuudesta on kansainvälinen. Mitään yksimielisyyttä ei kuitenkaan tunnu olevan siitä, miksi näin olisi tai pitääkö käsitys edes universaalisti paikkansa.Vaikuttaa siltä, että saaristossa on joskus tosiaan asunut ainakin joitain ihmisiä, jotka eivät ole osanneet uida. Nykyään uimataito lienee...
Jänis ja kuu löytyy teoksesta Tiitiäisen tuluskukkaro. Se sisältyy myös kokoelmateokseen Tapahtui Tiitiäisen maassa.LinkitTiitiäisen tuluskukkaro: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua96c9cd0-039c-4d28-9a3d-c848367f32a3Tapahtui Tiitiäisen maassa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd47d25b-3e47-41bf-b395-2…
