Yritin etsiä kyseisestä naisesta tietoja muun muassa Google- sekä Finna-hakuja käyttäen, mutta ei lykästänyt. Yksi lupaava väylä etsiä tietoa tällaisesta nimenomaan paikallisesti kuohuttaneesta ilmiöstä on tutustua Jyväskylän kaupunginkirjaston Jyväskylä-kokoelmaan; kyseinen kokoelma pitää sisällän sekä Jyväskylän paikallishistoriaa koskevia kirjoja että laajan valikoiman Jyväskylän paikallislehtiä. Monet vanhat lehdet ovat saatavilla mikrofilmattuina, ja niitä voi lukea mikrofilmilukulaitteella, jonka voi varata joko kirjaston asiakaspalvelussa tai puhelimitse, mutta monet lehdet ovat saatavilla myös fyysisesti Jyväskylän pääkirjaston varastosta. Myös Jyväskylän ylipiston kirjaston kautta voi etsiä tietoa vanhoista lehdistä - erityisen...
Sanasto.fi sivustolta löytyy vastaukset kysymyksiisi: Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa omaa toimeentuloa.
Korvauksen vuosittainen suuruus perustuu teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Lainauskorvausta maksetaan teoksista, joilla on ISBN-tunnus ja jotka ovat fyysisinä kappaleina lainattavissa yleisissä kirjastoissa tai korkeakoulukirjastoissa Suomessa.
Sanasto jakaa lainauskorvausta tekstin tekijöille. Kuvittajat ja muut kuvantekijät saavat lainauskorvauksensa Kopioston kautta, musiikintekijät Teostosta....
Kansalliskirjaston tietokannasta löytyy Sylillinen kultaa -laulusta vain Arja Korisevan äänitejulkaisujen tiedot. Eli valitettavasti laulua ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu Suomessa nuottina.
Amado Blancon säveltämän kappaleen levytti alkujaan espanjalainen Los Diablos yhtye v. 1984. Suomennoksen teki Chrisse Johansson.
Nuohakka on lähinnä kaakkois- ja savoilaismurteissa tunnettu sana, jolla on useita merkityksiä – käyttäjän ja tämän kotipaikan mukaan. 'Liikkeellä olevaa pölyä' se on tarkoittanut ainakin Kuopion seudulla, 'lumituiskua' suurimmassa osassa Savoa sekä Kainuussa ja osassa Karjalaa, 'nopeata liikehtimistä, telmimistä, meteliä, tappelua, riitaa' ainakin Pohjois-Savossa, mutta myös osassa Kainuuta. Adjektiivina nuohakka voi tarkoittaa jotakin sellaista, mitä kirjakielessä vastaa sana halukas. Sillä on myös sellaisia merkityksiä kuin 'kiihkeä, yrittävä, joutuisa', 'ravakka, ahkera, työssään kiitettävä, toimelias'. "Nuohakka" on sekin, jolla on hyvä huomiokyky, joka on etevä etujensa valvoja.
Lähde:
Lauri Hakulinen, Nuoha. -...
Hei!
Tutkimme Arabian katalogeja ja päädyimme siihen lopputulemaan, että ilmeisesti kyseessä ei ole signeeraus, vaan astiaston mallinimi. Kyseistä FG-astiastoa valmistettiin vuosina 1956-65. Laitoin liitteeksi astiaston tiedot Arabian astiastokatalogin näköispainoksesta, jossa esitellään koko FG-astiasto. Toisesta liitteestä näkyy astiaston valmistusaika. Jännä, että kulhon leimassa ei ole valmistusvuotta, vaan merkintä 1-1. Ensimmäinen numero on valmistuskuukausi ja viivan jälkeen pitäisi tulla kaksinumeroinen valmistusvuosimerkintä (esim 56 = 1956).
Olisikohan kyseessä ehkä Sång och strid -kokoelmasta löytyvä runo Livsbåten? Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953). Jälkimmäisen säkeistön alku vastaa varsin hyvin kysymyksessä annettua kuvausta: "Tyyneksi jää. Lähtöä älä säiky. / Ystävän käsi purjeet järjestää, / ja sinut viedään illan maista päivään."
Tekijänoikeuslain 12 § sallii laillisesti hankitun äänitteen kopioimisen yksityiskäyttöön. Päiväkodissa äänitteen kuuntelu tai esittäminen on julkista toimintaa, joten mitään pysyvää kopiota ei saisi näin ollen päiväkodin käyttöön valmistaa. Lain 11 a § kuitenkin sallii kappaleen valmistamisen tilapäisesti ja satunnaisesti, teknisistä syistä. Ensisijaisesti kuitenkin päiväkodissa olisi käytettävä julkiseen jakeluun tuotettua teoskappaletta, olipa se sitten lainattu kirjastosta tai ostettu.
Lisäksi on hyvä muistaa, että musiikin esittämiseen päiväkodilla on oltava musiikkilupa, jonka saa Teoston ja Gramexin yhteisestä Musiikkiluvat.fi-palvelusta. Kunnallisissa päiväkodeissa yleensä asia on yleensä kunnossa, jos kunta on huolehtinut...
Tutkimistani Tikkasen kirjojen suomenkielisistä käännöksistä en tätä sitaattia vastaavaa tekstikatkelmaa löytänyt.
Tikkasen kuvitettuja aforismeja – "henrikkejä" – julkaistiin useiden vuosien ajan Dagens nyheterissä Ruotsissa, Dagbladetissa Norjassa ja meillä Helsingin Sanomissa. Arvelisinkin, että kysymyksen sitaatti on yksi Tikkasen henrikeistä.
Alun perin Dagens nyheterin ja Dagbladetin sivuilla ilmestyneistä henrikeistä koottiin vuonna 1981 Henrikit-niminen valikoima. Suomeksi Tikkasen aforistiikkaa voi lukea myös hänen Ihmisen ääni -teossarjaan laatimastaan kirjasta. Näistä kummassakaan ei kysymyksen mietettä ikuisesta rakkaudesta kuitenkaan ole.
Lähimmäs kaivattua päästään 11.3.1981 Helsingin Sanomissa...
Sellaista norjan oppikirjaa, jossa käytettäisiin hyödyksi muunmaalaisen opiskelijan ruosin kielen taitoa, en valitettavasti löytänyt. Ruotsinkielisille suunnattu Norsk som nabospråk : håndbok for deg som er svensk og vil lære mer om norsk språk og kultur (Hallgren & Fallgren 2002) saattaisi olla kiinnostava. Sen kirjastosaatavuuden voi tarkista Finnasta: https://www.finna.fi/Record/blanka.119738?sid=4781622455. Tarvittaessa kirja on saatavilla kaukopalvelun kautta omaan kirjastoon.PIKI-kirjastojen kautta saatavilla on vain perustason (A1-A2) norjan kielen oppikirjaa Ny i Norge (Fagbokforlaget, 5. painos 2017).
Lastenlaulun "Omenamato" on säveltänyt Esa Helasvuo ja sanoittanut Taina Ruuskanen. Siitä on levytys LP-levyllä Onnimanni: musiikkia lapsille ja aikuisille (Love Records, 1976), laulajana Susanne Helasvuo. Levy on lainattavissa joistakin kirjastoista. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön.Petter Ohlsilla taas on sävellys nimeltä "Matolaulu". Siitä näyttää olevan tallenne ainoastaan kasetilla Juhlat hillopurkissa, joka on Tapiolan koulun 9. musiikkiluokan julkaisu vuodelta 1993. Kasettia on ainoastaan yksi kappale Kansalliskirjastossa, josta voi tilata käyttökopion kuunteluhuonekäyttöön.
Hei,Kiitos kysymyksestä. Näistä asioista on käyty paljon keskustelua etenkin kun digipalveluiden opastaminen tuo paljon lisää samankaltaisa tilanteita, jolloin pitää olla selkeät rajat, mitä kirjaston henkilökunnan tehtäviin kuuluu kyseisissä tilanteissa. Oikeaksi todistamiseen on selkeä linjaus: Kirjaston henkilökunnalla ei ole valtuuksia todistaa oikeaksi asiakirjojen jäljennöksiä. Tämä koskee myös mainitsemaasi esimerkkiä.
Uusi suomalainen nimikirja (Otava 1988) kertoo seuraavaa: "Pohjoismainen miehennimi Knut on levinnyt maassamme laajalti keskiajan katolisen kirkon pyhimyksennimenä. [...] Osa nimistä on siirtynyt sukunimiksi isännimen, osa talonnimen välityksellä." Toisin sanoen Knuutila/Knuuttila-nimisillä ei välttämättä ole mitään sukulaisuussuhdetta Tanskaan, vaan nimi on omaksuttu ensin etunimeksi ja myöhemmin sukunimeksi.
Kirjasampo.fi -sivustolta löytyy erilaisia kirjavinkkilistoja (kirjahyllyjä), joita kannattaa hyödyntää vinkkien etsimisessä. Sen alaisella sivupiiri.fi -sivustolla on vielä erikseen lasten- ja nuortenkirjavinkkejä. Suorat linkit ovat https://www.kirjasampo.fi/ ja https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri. Listaan tähän alle kuitenkin joitakin omia vinkkejäni, jos niistä löytyisi jotain kiinnostavaa.Kestosuosikkini lukuinnon herättäjäksi on vinkata Tuula Kallioniemen ohuita mutta jännittäviä nuortenkirjoja, joissa on seikkailua ja monessa vähän kommelluksiakin. Omia suosikkejani ovat Pako ja Villi viikko, jotka tempaavat mukaansa todella.Markus Ikolan Jasu-sarja sen sijaan ei mene suoranaisesti toivottuihin genreihin, mutta sarja on todella...
Tutkimani idiomeihin ja fraaseihin paneutuneet lähteet eivät valitettavasti "Näin on näreet" -sanontaa taustoittaneet. Outi Lauhakangas (Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset) näkee suomalaisen korvaa miellyttävän alkusointuisten sanojen rytmin olennaisena tekijänä tokaisussa. Fraasisanakirjoistamme löytyy myös vastaava sanonta "Näin on marjat", ja voisikin ehkä ajatella, että "Näin on näreet" on yksinkertaisesti sen alkusoinnutettu variantti. Näreet sinänsä eivät siinä ole tärkeitä, merkitsevintä on alkusointu. Vaihtoehtoisen version marjojen perusteella voisi kaiketi kuitenkin otaksua, että niin ikään kasvimaailmasta peräisin oleva "nuori t. pienikasvuinen havupuu, vars. kuusi" (Kielitoimiston sanakirja) on todennäköisempi...
Juha Vakkurista löytyy tietoja teoksesta Suomalaisia nykykertojia 3 (toim. Kari-Otso Nevaluoma, 2000). Lisäksi WSOY:n kotisivulta kirjailijagalleriasta osoitteesta http://www.wsoy.fi/www/yleinenk.nsf/Kotisivut/galleria+etusivu löytyy tietoja hänestä, samoin Helsingin Sanomien verkkoliitteen arkistosta osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19961202/vapa/961202va02.ht…
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa olevasta kirjailija-artikkelikokoelmasta löytyy myös artikkeleita eri kirjailijoista.
Hei
Se on mahdollista, jos kyseisenä ajankohtana Pasilassa ei ole muita Tet-harjoittelijoita.
Parhaiten asia selviää kun soitat Pasilan kirjaston lasten- ja nuortenosaston johtajalle Tytti Tuunaselle.
Tytin puhelinnumero on 09-31085801
Tai voit laittaa sähköpostia osoitteeseen tytti.tuunanen@hel.fi
Meillä ei ole kyseistä karttaa mutta se on kaukolainattavissa esim. Tampereen kaupunginkirjastosta. Voit jättää halutessasi kaukolainapyynnön mille tahansa kirjaston asiakaspalvelutiskille tai täyttää verkkolomakkeen kotisivullamme.
Kirjaa näyttäisi Helka-tietokannan mukaan olevan Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa paikalla. Voit katsoa saatavuustiedot osoitteesta http://finna.fi. Lainauskortin yliopiston kirjastoon saat, vaikka et opiskelisikaan yliopistossa.
Opiskelijakirjasto
PL 53 (Fabianinkatu 32)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 1912 3920 (ma-pe klo 10-18)
sähköposti kirjasto-keskusta [at] helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/opiskelijakirjasto.html
