Kappale on todennäköisesti Lokakuulla. Siinä tuuli tosin tuivertaa, ei tuudita.Se on julkaistu jo ainakin 1920-luvulla, mutta löytyy uudemmistakin lastenlaulukirjoista, kuten Matin ja Maijan laulukirjasta, jota löytyy useista kirjastoista.
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu viime vuonna, eikä tilanne vaikuta tästä valitettavasti muuttuneen. Yksittäisiä kirjoja voi ostaa ja ladata lukulaitteelle useilta eri tahoilta (esim. https://www.ellibs.com/fi/, https://www.adlibris.com/fi/kampanja/e-kirjat, https://www.suomalainen.com/collections/e-kirjat. Sen sijaan Suomessa toimivista kuukausimaksullisista e-kirjapalveluista mikään ei tarjoa mahdollisuutta lukea e-kirjoja lukulaitteilla. Storytelin kirjoja tosin voi lukea heidän omalla Storytel Reader -lukulaitteellaan, mutta sen valmistus on lopetettu (https://support.storytel.com/hc/fi/articles/13875414424732-Miksi-Storytel-Readerin-valmistus-lopetetaan). Myöskään kuntien yhteisen E-kirjaston aineistoja ei ole...
Muna sanalla on kielteinen merkitys, koska se liitetään linnun munan lisäksi myös penikseen tai kiveksiin. Mikäli ihmisen vartaloon muodostuu tyrä, on silläkin samanlainen merkitys sen kivuliaisuuden vuoksi ja siitä on syntynyt kielteinen verbi tyriä.Munata on verrannollinen tyriä verbin etymologiaan, eli koska munallakin on kielteinen merkitys, on siitä kehittynyt tuo negatiivinen verbi munata.Lähteet:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_52072ba2654f8f4502dd339f382798f5&word=munahttps://sanat.csc.fi/wiki/Etymologiadata:imsm:muna
Vaski-kirjastot ovat toimineet pilottina yleisten kirjastojen Finnaan liittymisessä. Vaski on siitä syystä ensimmäinen yleinen kirjasto Finnassa, mutta tarkoituksena ei suinkaan ole, että se jäisi ainoaksi. Seuraavaksi Finnaan integroidaan Seinäjoen kaupunginkirjaston tiedot. Helmet-kirjastoa ei mikään estä liittymästä Finnaan, vaan asiaa käsitellään myös Helmetissä.
Pehr (tai Petter) Klockarsista löytyy tietoa esim. teoksista:
Suomen sana 10.osa (1964) s. 509-510.
Suomen kansallisbiografia 5. osa (2005) s.258.
Suomen elämäkerrasto (1955) s. 394.
Tommila, Päiviö: Suomen autonomian synty (1984) s. 46.
Tommila, Päiviö: Det autonoma Finlands födelse. (2009) s. 66,67,99.
Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pehr_Klockars
Porvoon valtiopäiviä kuvaa esim. teos
Tandelfelt, Henrika: Porvoo 1809 -juhlamenoja ja tanssiaisia (2009)
Klockars oli kotoisin Uudestakaarlepyystä (ei siis Uudestakaupungista).
Uudenkaarlepyyn historiaa ao. kirjaston tietokannan mukaan tuolta ajalta löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Backman, Woldemar: Klockars i Nykarleby landskommuns kyrkoby (1936).
Smedberg, Ulf: Krigsmans tid...
Dale Purvesin toimittaman kirjan "Neuroscience" eri painoksia voi tutkia esim. Melinda-tietokannassa:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Valitse Monikenttähaku-välilehti ja kirjoita tekijä ja nimeke oikeisiin paikkoihin. Saadaan hakutulokseksi kuusi kirjaa eri vuosilta. Vuonna 2012 on julkaistu 5th edition. Sen ISBN on 978-0-87893-695-3. Kun sillä tekee jatkohaun, tulee tulokseksi vain yksi kirja. Siitä päätellen uusin on 5. painos. Lainaustiedoista voi tutkia, kiertääkö kirja vielä lukijoilla. Ainakin 4. ja 5. vaikuttavat käyttökelpoisilta painoksilta. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole teoksia, jotta voisin kertoa niistä tarkemmin.
Google-haulla voi saada lisätietoa. Kuudes...
Tilastokeskuksesta vastattiin näin:
"Jos luovutetun Karjalan alueella syntyneet ovat tulleet Suomeen sodan aikana tai heti sodan jälkeen ns. evakkoina, heidät on tilastoitu suomalaisina, koska he ovat olleet aina Suomen kansalaisia eli heidän jälkeläisensä eivät ole toisen polven maahanmuuttajia.
Sen sijaan 1990-luvulla tulleet ns. inkeriläiset ja muut Karjalassa syntyneet, jotka ovat olleet välillä Neuvostoliiton kansalaisia, niin heidän Suomessa syntyneet jälkeläisensä tilastoidaan toisen polven maahanmuuttajiksi. Mutta heitä on hyvin vähän, koska lähes kaikki luovutetuilla alueilla asuneet evakuoitiin Suomeen."
Mikäli olette antanut kirjastolle sähköpostiosoitteenne, saatte ilmoituksen noudettavasta varauksesta sähköpostiin. Muussa tapauksessa ilmoitus tulee kirjepostilla.
Varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet voi saada matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä. Palvelu on maksullinen. Tekstiviestipalvelun käyttö edellyttää, että teillä on oma sähköpostiosoite, Helmet-kirjastojärjestelmän kirjastokortti ja henkilökohtainen tunnusluku. Alla olevassa linkissä on ohjeet tekstiviestipalvelun käyttöönottoon.
Mikäli varaamaanne teosta on vapaana jossakin toisessa kirjastossa, tulee varaus...
Monissa kirjastoissa voi. Espoossa VHS-nauhojen digitointimahdollisuus on Enressen, Nöykkiön ja Sellon kirjastoissa, Oulussa pääkirjastossa. Täältä lisätietoa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helmesi_talteen_kirjastoissa%288135%29
https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/tilat-laitteet-ja-valineet
Molemmissa kaupungeissa varaukset tehdään Varaamo-palvelun kautta. Ajan voi varata myös kirjastoista. Alla linkit Varaamo-palveluihin:
https://varaamo.hel.fi/
https://varaamo.ouka.fi/
Kysymyksestä ei käy ilmi, millaisen "kirjan" kirjoittamisesta on kysymys. Jos kauno- tai tietokirjan voisi kirjoittaa "valmiille pohjalle", miten omaperäisiä niistä mahtaisi tulla? Suomessa on järjestetty aina silloin tällöin ns. kirjoittajankoulutusta, jossa käydään läpi kauno- ja tietokirjoittamisen perinteitä, tekniikoita ja huomioon otettavia asioita. Mistään "valmiista pohjista" en ole kuullut, eikä sellainen kuulosta erityisen uskottavalta edes teoriassa. Minkä tahansa kirjan kirjoittamisen edellytyksenä on kirjoittajalla oleva näkemys kokonaisuudesta ja ainakin alustava näkemys yksityiskohdista, joiden avulla kokonaisuus on tarkoitus rakentaa. Oma näkemykseni on, ettei mikään kirja ei ole niin yksinkertainen, että sellaisen voisi...
Kyseinen sitaatti on tosiaankin ensimmäinen virke L. P. Hartleyn romaanissa Sananviejä (The Go-Between). J. A. Hollon suomentamana lause kuuluu näin: "Menneisyys on outo maa; siellä tehdään kaikki toisin." Suomennos on vuodelta 1955 ja kustantaja on Tammi.
Tässä joitakin vinkkejä antiikin Kreikkaan sijoittuvasta kaunokirjallisuudesta.
Kotimaisia ja suomeksi käännettyjä:
Heikkilä, Jukka M.: Antigonos, jumalten poika (Karisto, 2000)
Kallifatides, Theodor: Kaunis Alkibiades (Kirjayhtymä, 1987)
Lyon, Annabel: Aleksanterin opettaja (Avain, 2011)
Miller, Madeline: Akhilleen laulu (Basam Books, 2013)
Pressfield, Steven: Tuliportit (Jalava, 2003)
Weckroth, Sari: Sofronios (Aurinko, 2014)
Wolf, Christa: Kassandra (Kirjayhtymä, 1985)
Englanninkielisiä:
Gemmell, David: Troy-trilogia (Lord of the Silver Bow, Shield of Thunder, Fall of Kings)
Renault, Mary: The Last of the Wine, The Praise Singer, Alexander the Great -trilogia (Fire from Heaven, The Persian Boy, Funeral...
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg kirjoittaa aiheesta Kirkonkello-verkkojulkaisussa. Julkaisun mukaan näkemykselle jälleensyntymisestä ei uskontohistorian valossa löydy vankkaa tukea. Koko julkaisun voi lukea alla olevasta linkistä:
https://www.kirkonkello.fi/jalleensyntymisoppi-ja-kristinusko/
Tässä vielä lisävastaus, jonka sain Kirkon viestinnästä:
Kysymys uudestisyntymisestä on laaja teologinen kysymys. Siinä korostuu kasteen merkitys ihmisen elämässä. Raamatun mukaan kasteessa toimii Jumalan Pyhä Henki, joka lahjoittaa uskon ja synnyttää uuden elämän. Paavali kirjoittaa kirjeessä Tiitukselle: ”Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin...
Näyttäisi siltä, että ainakaan tällä hetkellä suomalaisilla antikvariaateilla ei ole myytänä kumpaakaan näistä Niilo Keräsen kirjoista. Kannattaa ilmoittautua verkossa oleviin antikvariaatteihin palveluihin näitten kirjojen halukkaaksi ostajaksi. Hyvällä onnella saa ilmoituksen, kun joku tarjoaa kirjaa myyntiin. Tällaisia verkossa toimivia monen myyjän yhteenliittymiä ovat mm. Antikvariaatti, Antikka ja Antikvaari.
Heikki Poroila
Tuoreimpien löytämieni tietojen mukaan vuoden 2017 Marraskuun 1. päivästä lähtien kaikki AVARN Securityn työntekijät siirtyivät Vartiointialan työehtosopimuksen piiriin. Osa työntekijöistä oli sitä ennen kuulunut Rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimuksen piiriin (https://www.avarn.fi/ajankohtaista/avarn-securityn-ty%C3%B6ntekij%C3%A4t-saman-ty%C3%B6ehtosopimuksen-piiriin). Vartiointialan työehtosopimuksen solmii PAM 1.11.2018 – 30.4.2020.
AVARN Securityn toimihenkilöt siirtyivät samalla Paltan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin. Sopimuksen on ilmeisesti solminut PRO.
Lähteet:
https://www.pam.fi/wiki/vartiointialan-tyoehtosopimus.html
https://www.avarn.fi/ajankohtaista/avarn-securityn-ty%C3%B6ntekij%C3%A4t-...
Kirjaston aineistotietokannasta löytyy 'evakot' -asiasanalla paljonkin aineistoa, muistelmia ja tietokirjoja. Myös verkosta löytyy artikkeleita. Ehkä kannattaa vilkaista aineistoa ja katsoa sitten mitkä kirjat, artikkelit kiinnostavat eniten ja tehdä aiheen rajaus sitten sen pohjalta mistä näkökulmasta niissä evakkoaihetta tarkastellaan?
Tässä muutamia esimerkkejä kirjaston aineistotietokannasta löytämistäni teoksista:
Kuorsalo, Anne ja Saloranta, Iris: Evakkolapset (Gummerus, 2012)
Kuorsalo, Anne ja Saloranta, Iris: Evakkotie (Ajatus, 2006)
Kuorsalo, Anne: Evakon pitkä vaellus : sodan jaloista jälleenrakentajiksi (2014)
Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani : kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja...
Julkiset kirjastot ostavat pääosan aineistostaan kilpailutuksen perusteella valitulta välittäjältä, joista suurimmat ovat tällä hetkellä Kirjavälitys ja Booky.fi, joka omistaa perinteisen Kirjastopalvelun. Jos ja kun kyseessä on omakustanne, julkaisua täytyy käytännössä tarjota näille välittäjille ja toivoa, että he ottavat sen listoilleen. Kannattaa laittaa perusteellinen seloste nettohintoineen osoitteisiin tuotetiedot@kirjavalitys.fi ja tuotetiedot@booky.fi. Välittäjä lisää myyjän nettohinnan päälle oman osuutensa, joka on jotain 25-35 % luokkaa eli myyntihinta kirjastoille on aina korkeampi kuin mitä tekijä voi saada. Jos myy välittäjille runokirjan kympillä. kirjastot joutuvat maksamaan siitä noin 15 euroa. Hinnalla on luonnollisesti...
Tässä kirjoja, joihin voisit tutustua.
Johdatus Koraaniin / Jaakko Hämeen-Anttila
Koraanin selitysteos / Jaakko Hämeen-Anttila
Kuinka Koraania luetaan / Mona Siddiqui
Islam : taskusanakirja / Jaakko Hämeen-Anttila
Todellinen islam / Yakup Yilmaz
Islamin käsikirja / Jaakko Hämeen-Anttila
