Voisiko etsimäsi kirja olla Anna Gavaldan Viiniä keittiössä? Muistamasi yksityiskohdat eivät kaikki täsmää, mutta aika pitkälti kuitenkin.
Ranskalaisen kirjailijan Anna Gavaldan vuonna 2003 suomennetussa romaanissa petetty aviovaimo ja miehen isä, appi, keskustelevat yhden yön ajan keittiön pöydän ääressä elämästään ja avioliitoistaan. Naiselle syntyy uusi kuva niin apestaan kuin puolisostaankin.
Tässä linkki yhteen esittelyyn kirjasta:
http://jarjellajatunteella.blogspot.fi/2011/01/anna-gavalda-viinia-keit…
Kyllä kirjan voi palauttaa postin mukana. Osoite on Kouvolan pääkirjasto Salpausselänkatu 33 45100 KOUVOLA. Vaikka olisit lainannut kirjan jostain toisesta toimipisteestä se kyllä palautuu pääkirjaston kautta.
Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa ovat toimittaneet teoksen Kotimaisia naisviihteen taitajia: 100 vuotta rakkautta (BTJ 1999), joka on lainattavissa Helmet-kirjastoista. Ulkomaisista viihdekirjailijoista kertovaa teosta en löytänyt suomeksi julkaistuna.
Seuraava vastaus ei sisällä juuri Roomaan liittyviä lisätietoja, koska kukaan vastaajista ei ole sellaisia ehtinyt tai osannut löytää. Kysymykseen on kuitenkin mahdollista vastata osittain yleistietämyksen perusteella. Toivottavasti seuraavasta on kysyjälle jotain hyötyä. Rooman historiaa käsittelevästä kirjallisuudesta voisi löytyä tarkempia tietoja. Tätä kirjallisuutta on julkaistu myös suomen kielellä suhteellisen runsaasti ja HelMet-kirjaston tietokanta tarjoaa etsimiseen hyvää apua.
Käytännössä melkein kaikki kaupungit kasvavat korkeutta siitä yksinkertaisesta syystä, että on yleensä halvempaa rakentaa vanhan päälle kuin poistaa ensin kaikki vanhat kerrostumat ja rakentaa sitten uutta neitseelliselle perustalle. Pitkäikäisissä...
Esko Nurmen, Laura Puron ja Martti Lujasen teoksen Kansan osake : suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet (2017) sivulla 9 mainitaan, että ennen vuonna 1926 säädettyä asunto-osakeyhtiölakia sovellettiin yleisen osakeyhtiölain säännöksiä ja yhtiöjärjestyksiin otettuja määräyksiä. Kirjan mukaan uudessa laissa täsmennettiin esimerkiksi yhtiövastikkeen sallitut käyttötarkoitukset ja selkeytettiin asunto-osakeyhtiön muotoa (s. 9). Teos kuvaa laajasti suomalaisen asunto-osakeyhtiöjärjestelmän vaiheita mutta ei tarjoa lakitekstejä. Asiaa täytyy siis lähestyä tarkastelemalla ennen vuotta 1926 voimassa olleita osakeyhtiölakia ja -asetusta.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Auria-varastossa on Finlands författningssamling -...
Kirjastot.fi-sivustolta löytyy tilasto, johon on koottu kirjastojen kirjakokoelmien suuruus paikkakunnittain. Yksittäisten kirjastojen kokoelmatietoja ei eritellä, joten lukuja on mahdollista vertailla vain paikkakunnittain. Yhteenlaskettuna Helsingin pää- ja sivukirjastoilla oli vuonna 2017 kokoelmissaan 1 560 737 kirjaa, joten tilaston mukaan Helsingissä olisi suurin kirjakokoelma. Tilastosta ei kuitenkaan selviä, kuinka suuri osa noista kirjoista on lainattavia ja kuinka moni kuuluu käsikirjastoon tai muuhun ei-lainattavaan aineistoon.
Vanhaksi mennyttä kirjastokorttia ei voi aktivoida sähköisesti. Uuden kirjastokortin saaminen edellyttää kirjastossa käyntiä. Nopeuttaaksesi kortin tekoa voit täyttää tietosi ennakkoon alla olevalla lomakkeella. Tämä edellyttää, että olet täyttänyt 15 vuotta. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan kirjallisella suostumuksella. Voit nopeuttaa uuden kirjastokortin saamista tuomalla kirjastoon valmiiksi täytetyn kirjastokorttihakemuksen. Tulostettava hakemus löytyy myös alla olevasta linkistä.
Kun tulet hakemaan korttia, varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(183064)
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Neiti Grisette Muttunen on tuttu vanhasta englantilaisesta lastenrunosta (Neiti Muttunen), jonka Kirsi Kunnas on riimitellyt suomeksi lastenrunokokoelmaan Hanhiemon iloinen lipas (1954, useita painoksia).
Kyseessä on Kuusamon kotka (Balladi Julmalta Ölkyltä); säv. Jukka Haavisto; san. Sauvo Puhtila.
Ritva Mustonen on kyllä levyttänyt sen v. 1963 singlen A-puolelle.
Matti Ojalan levytys on tuoreempi, ja löytyy YouTubesta kappaleen nimellä. Sanoista ainakin osa on Ojalan verkkosivulla http://www.mattiojala.com/kuusamon%20kotka.html
Sylvi ja kysymyksessä mainittu kohtaus, jossa Tiina lukee ääneen satua kyttyräselkäisestä tytöstä, sisältyy kirjaan Tiina aloittaa oppikoulun: "Lapsijoukko kuunteli hisahtamattoman hiljaa, miten hän luki sadun pienestä köyhästä tytöstä, jolla oli kyttyrä selässään. Tämä oli hyvin onneton ja sai kärsiä hyvin paljon, ja kaikki pilkkasivat hänen rumaa kyttyräänsä. Kerran eräs poika heitti siihen suuren kiven, ja silloin kyttyrä aukeni, ja siitä tulivat esille hopeanhohtoiset, ihanat siivet, jollaisia kukaan ei ollut koskaan nähnyt. Pieni tyttö muuttui itsekin kauniiksi ja lensi siivillään kauas, kauas pois, ikuisen kesän maahan." (s. 119-120)
Aihelma kyttyrään kätkeytyvistä siivistä löytyy useastakin sadusta, mutta useimmissa löytämistäni...
Suomen Rautatiemuseolta kerrotaan, että 187 kilometrin matka II luokassa on vuonna 1910 maksanut 9 mk 30 penniä. Matka on kestänyt kesän 1910 virka-aikataulun mukaan postijunassa tai matkustajajunassa 5h 1min - 5h 35min junasta riippuen. Kuitenkin niin, että Helsingistä Tampereelle yleensä kauemmin kuin Tampereelta Helsinkiin vastaavalla junaparilla.
Hankala saada selvää edes etunimestä, mutta voisikohan suomalaisten taiteilijoiden singneerausmatrikkeli auttaa?
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat myös ilmaiseksi töiden arvioinnissa. Heiltä saisi luutavasti varmimman tiedon ja samalla hinta-arvion.
Esim. Bukowski, Hagelstam tai Helander.
Kyllä meillä on vahva suositus maskin käytöstä.
Yritämme kaikin keinoin saada asiakkaat käyttämään kasvomaskia.
Palvelutorilla on niin paljon myös riskiryhmiin kuuluvia käyttäjiä, koska meillä on täällä terveyskeskus, Päihde- ja mielenterveystyön piste, HUS laboratorio, Hammaslääkäriasema ja neuvola. Lisäksi Palvelutorilla ovat auki myös Asiointipiste ja Kela. Kirjastokin osittain.
Kävijöitä on siis paljon kaiken ikäisiä espoolaisia. Yritämme suojata kaikki asiakkaame turhilta tartunnoilta. Siispä suosittelemme (jopa pienellä patistuksella) käsidesin ja maskin käyttöä.
Myös Ison omenan ostoskeskuksessa on maskisuositus kaikissa sisätiloissa.
Valitettavasti en ole kustannusalan asiantuntija. Omakustannetta julkaistaessa erilaisen julkaisupalveluiden vertaaminen jää omakustanteen tekijän harteille. Työkokemukseni perusteella voin kuitenkin sanoa, että esimerkiksi BoD-kustantamon tai Mediapinnan kautta julkaistut kirjat ja e-aineistot tavoittavat kirjastot hyvin.
Löytyisikö asiantuntemusta lukijoidemme joukosta?
Energiaa ja ympäristöä säästävien, maalämpöä hyödyntävien lämpöpumppujen yhteydessä käytetään Ruotsissa ilmaisua "nominell driftpunkt" ja Suomessa ilmaisua "nimellinen käyttöpiste". Tämän tiedon antoi SULPU:n, Suomen Lämpöpumppuyhdistys r.y.:n puheenjohtaja Jussi Hirvonen.
Pehr (tai Petter) Klockarsista löytyy tietoa esim. teoksista:
Suomen sana 10.osa (1964) s. 509-510.
Suomen kansallisbiografia 5. osa (2005) s.258.
Suomen elämäkerrasto (1955) s. 394.
Tommila, Päiviö: Suomen autonomian synty (1984) s. 46.
Tommila, Päiviö: Det autonoma Finlands födelse. (2009) s. 66,67,99.
Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pehr_Klockars
Porvoon valtiopäiviä kuvaa esim. teos
Tandelfelt, Henrika: Porvoo 1809 -juhlamenoja ja tanssiaisia (2009)
Klockars oli kotoisin Uudestakaarlepyystä (ei siis Uudestakaupungista).
Uudenkaarlepyyn historiaa ao. kirjaston tietokannan mukaan tuolta ajalta löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Backman, Woldemar: Klockars i Nykarleby landskommuns kyrkoby (1936).
Smedberg, Ulf: Krigsmans tid...
Dale Purvesin toimittaman kirjan "Neuroscience" eri painoksia voi tutkia esim. Melinda-tietokannassa:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Valitse Monikenttähaku-välilehti ja kirjoita tekijä ja nimeke oikeisiin paikkoihin. Saadaan hakutulokseksi kuusi kirjaa eri vuosilta. Vuonna 2012 on julkaistu 5th edition. Sen ISBN on 978-0-87893-695-3. Kun sillä tekee jatkohaun, tulee tulokseksi vain yksi kirja. Siitä päätellen uusin on 5. painos. Lainaustiedoista voi tutkia, kiertääkö kirja vielä lukijoilla. Ainakin 4. ja 5. vaikuttavat käyttökelpoisilta painoksilta. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole teoksia, jotta voisin kertoa niistä tarkemmin.
Google-haulla voi saada lisätietoa. Kuudes...
Tilastokeskuksesta vastattiin näin:
"Jos luovutetun Karjalan alueella syntyneet ovat tulleet Suomeen sodan aikana tai heti sodan jälkeen ns. evakkoina, heidät on tilastoitu suomalaisina, koska he ovat olleet aina Suomen kansalaisia eli heidän jälkeläisensä eivät ole toisen polven maahanmuuttajia.
Sen sijaan 1990-luvulla tulleet ns. inkeriläiset ja muut Karjalassa syntyneet, jotka ovat olleet välillä Neuvostoliiton kansalaisia, niin heidän Suomessa syntyneet jälkeläisensä tilastoidaan toisen polven maahanmuuttajiksi. Mutta heitä on hyvin vähän, koska lähes kaikki luovutetuilla alueilla asuneet evakuoitiin Suomeen."
