Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Etelä-Saimaat mikrofilmattuna. Voit pyytää haluamasi filmit kaukolainaksi omaan kirjastoosi. Siinä tapauksessa ota yhteyttä omaan kirjastoosi.
Lappeenrannan kirjastot ovat suljettuna 1.11.-3.12. järjestelmänvaihdoksen takia. Eli jos haluat mikrofilmin käsiisi marraskuuksi, pitää kaukolainapyyntö tehdä lokakuun loppuun mennessä.
Jos kirja on palautettu eikä siitä ollut varausta se jää HYLLYSSÄ-tilaan. Jos oli varaus voi lukea esim. MATKALLA+VARAUS. Jos teos on lainassa näkyy ERÄPÄIVÄ ja päivämäärä. Jos olet epävarma onko lainaamasi teos palautunut kirjastojärjestelmään näet sen kirjautumalla omiin tietoihin tai ota yhteys kirjastoon ja henkilökunta voi tarkistaa asian.
Täsmälleen Turun kansallisen kirjakaupan ilmoituksessa 4.2.1908 mainitun nimistä peliä en onnistunut löytämään. Otaksuisin kuitenkin, että kyseessä voisi olla esimerkiksi alun perin vuonna 1890 Ruotsissa valmistettu "Sveaborg." Nytt historiskt sällskapsspel. Plan öfver finska kriget 1808-1809 tai ainakin hyvin paljon sitä muistuttava noppapeli.
https://finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM16114
http://kaponieeri.blogspot.fi/2012/01/sveaborg-seurapeli-suomen-sodasta…
Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta ranskannoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1924, ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston mukaan 21. painos on vuodelta 1940. Senkin jälkeen siitä on julkaistu useita painoksia. Emme kuitenkaan saaneet selville, kuinka monta painoksia on kaikkiaan.
Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta löytyvät tiedot eri julkaisijoiden painovuosista, mutta painosten lukumäärä ei niiden kautta selvinnyt:
https://finna.fi
Valitettavasti näitä vanhoja Suomen kulkuneuvon eli "turistin" julkaisuja ei juuri yleisissä kirjastoissa ole enää tallessa, mutta kyllä ne kaikki ovat Kansalliskirjaston kokoelmassa. Vuosien 1931-1944 julkaisut on digitoitu, mutta tekijänoikeussyistä niitä voi tutkia vain ns. vapaakappalekirjastoissa eli yliopistokirjastoissa Helsingissä (Kansalliskirjastossa), Turussa (myös Åbo Akademi), Jyväskylässä, Oulussa ja Itä-Suomen yliopiston kirjastossa Joensuussa. Kotilainaan näitä ei valitettavasti mistään näytä saavan. Antikvariaateillakaan ei näytä olevan myynnissä kuin 1960-lukua ja sitä uudempia numeroita.
Heikki Poroila
Kvanttimekaniikka on nimitys fysiikan perusteorialle, joka kuvaa tapahtumia klassisen mekaniikan ulottumattomissa olevalla "atomaarisella tasolla". (Lisätietoja Wikipedian perusteellisesta artikkelista https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvanttimekaniikka).
Ilmaisulla "kvanttifysiikka" viitataan yleisemmin kaikkiin niihin ilmiöihin ja teorioihin, jotka tavalla tai toisella liittyvät kvanttitason ilmiöihin. Se ei ole täsmällinen, vaan yleisesti orientoiva termi. Se ei ole missään tapauksessa synonyymi termille "kvanttimekaniikka", jolla on täsmällinen merkitys.
Edellinen vastaus on aihepiiristä kiinnostuneen maallikon, ei ammattifyysikon näkemys. Ainakin Wikipedian maailmassa ajatellaan kuitenkin samalla tavalla.
Heikki Poroila
Lauseiden väliin ei tule pilkkua, sillä lauseet ovat rinnasteisia eli niitä yhdistää rinnastuskonjunktio ja niillä on yhteinen jäsen eli verbi osata. Jälkimmäisessä lauseessahan merkitys on ’kuka ei osaa koskaan’, mutta verbiä ei vain toisteta, jolloin se yhdistää molempia lauseita.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pilkku/ohje/86 löytyvät tiiviit pilkkusäännöt ja linkkejä vielä yksityiskohtaisempiin ohjeisiin.
Kyllä vain. Virtahevot tappavat vuodessa yhtä paljon kuin norsut. (500 henkeä 2018) https://tekniikanmaailma.fi/nama-ovat-maailman-15-tappavinta-elainta-listalla-useita-yllattajia-kuten-lude-virtahepo-ja-koira/
https://tieku.fi/elaimet/12-ihmiselle-vaarallisinta-elainta
Voit tuoda lahjoitettavat kirjat esimerkiksi Turun pääkirjastolle, mikäli kyseessä on vain muutama kirja. Emme kuitenkaan takaa, että otamme kirjat automaattisesti kirjaston kokoelmaan. Arvioimme ensin kirjojen kunnon sekä niiden sopivuuden kirjaston kokoelmaan. Lahjoittaessasi voit itse ilmoittaa, mitä haluat kirjoille tehtävän, jos emme ota niitä kokoelmaan. Joitakin teoksia meillä saattaa esimerkiksi olla jo riittävästi hyllyssä.
Jos haluat lahjoittaa suuren erän kirjoja, otamme mielellämme ensin vastaan listan lahjoitettavista kirjoista.Tällä tavalla voimme jo etukäteen arvioida, sopivatko lahjoitettavat kirjat sisältönsä puolesta kirjaston kokoelmaan.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse suoraan siihen kirjastoon, johon haluaisit TET-harjoittelijaksi. Kirjastonjohtajien yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot kunkin kirjaston yhteystiedoista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on Einari Vuorelan runo Lokakuu, joka alkaa juuri noin. Runo on kokoelmasta Unhoituksen maa (1937), mutta se on sisältynyt myös ainakin alakansakoulun lukukirjaan Urho Somerkivi: Lasten neljäs lukukirja (ensimmäinen painos vuonna 1960).
Voit tarkastaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomalaisista jouluperinnekirjoista ei löytynyt täytekakkua. Se ei liene perinteenä meillä kovin vanha, eikä näytä liittyvän mihinkään tiettyyn alueeseen Suomessa. Paljon jouluisia täytekakkureseptejä kuitenkin löytyy, mm. tämä suklaakakkuresepti Marttojen sivuilta:
https://www.martat.fi/reseptit/kaikkien-aikojen-suklaakakku/
Kyseeseen saattaisi tulla Jane Smileyn Grönlantiin sijoittuva liki 700-sivuinen historiallinen romaani Vuonojen kansa (Otava, 1989). Kirja jakautuu kolmeen erilliseen osioon, joista kukin nostaa kirjan laajasta henkilögalleriasta eri ihmiset tarinan "päähenkilöiksi".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4820
Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-haun mukaan näyttäisi Vaskojoki edelleen olevan isompi joki, johon laskee pohjoisesta pienempi Vestojoki. Myös Paikkatietoalustan mukaan tulos on sama.
Karttapaikka - Maanmittauslaitos: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Paikkatietoalusta: https://beta.paikkatietoalusta.fi/tietokortit/nimisto/paikannimi/40791526
Paikkatietoalusta - Paikkatietohaku: https://beta.paikkatietoalusta.fi/hae
Maanmittauslaitos - Kartat ja paikkatieto: https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/kartat/katsele-ja-lataa-karttoja
700-luvun Italiaan tai Roomaan sijoittuvia suomen kielellä saatavilla olevia historiallisia romaaneja ei haaviini tarttunut kuin yksi: Eyvind Johnsonin Hänen armonsa aika.
Jos kuningas Arthurin tarupiiriin kuuluvat ja viikinkiaiheiset romaanit jätetään laskuista, ensimmäiseen vuosituhanteen vuodesta 400 eteenpäin ajoittuvia Eurooppaan sijoittuvia kirjoja jää tarjottavaksi todella niukasti. Kotimaisilta kirjailijoilta löytyy jonkin verran muinaisen Suomen kuvauksia. Toiselle vuosituhannelle tultaessa valinnanvaraa alkaa olla huomattavasti enemmän - sitä enemmän, mitä pitemmälle ajassa edetään, mutta jo vuosilta 1000-1100 luettavaa on helpompi löytää kuin sitä välittömästi edeltäviltä vuosisadoilta. Vuosituhannen alkupuolelta...
1960-luvulla Ville Vallattoman sunnuntaisarjoja julkaistiin ainakin Seura-lehdessä. Ainakaan Sarjainfo-lehden numerossa 2/2005 ilmestynyt Ville-artikkeli ei mainitse muita.
"Ville Vallaton on merkillinen ilmiö. Suomessa hahmon tunnistavat kaikki, mutta vain harva on sarjaa alkuperäismuodossaan lukenut. Seura julkaisi Villen sunnuntaisarjoja iät ja ajat ja hahmolla on ollut myös oma sarjakuvalehtensä. Ironista kyllä, nämä olivat ne sarjan osa-alueet, jotka Hank Ketcham useimmiten jätti assistenttien käsiin. Hän itse keskittyi piirtämään sarjan päivittäistä sanomalehtiversiota, yhden ruudun pilakuvaa. Meillähän yksiruutuisista lehtisarjoista ei oikein tunneta muita kuin Gary Larsonin Harhama, mutta tässä samaisessa muodossa myös Ville...
Atlantic Crossing on todellakin kiinnostava sarja. Se kertoo Norjan kruununprinsessa Märthan ajasta Yhdysvalloissa toisen maailmansodan aikana.
Prinsessa Märthan elämästä sota-aikaan kertoo Einar Østgaardin kirjoittama norjankielinen teos Reisen hun ikke ønsket (2005).
Märthan hovineidon Ragni Østgaardin suvun vaiheista on Birger Brunila kirjoittanut teoksen Gullichsen’s. En familjekrönika (1960).
Kirjassa Hitlerin pohjoinen rintama (2013) käydään läpi Saksan armeijan operaatioita Norjassa ja Suomessa 1939-1945.
Jan Guilloun Suuri vuosisata -romaanisarja kertoo 1900-luvun Euroopan ja maailman vaiheista kolmen veljeksen ja heidän perheittensä kautta. Sarjan kolmas osa Punaisen ja mustan välissä (2014) enteilee toista maailmansotaa ja...
Tietoa Suomen murteista löytyy Kotimaisten kielten keskuksesta, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
Suomen murteiden sanakirja löytyy myös verkosta, https://kaino.kotus.fi/sms/
Siitä sanan kuva kohdasta todellakin löytyy muoto kuveja, esimerkkilauseessa tääl on (valo)kuvèja. Lause on tallennettu Hinnerjoella, Satakunnassa, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuva&sms_id=SMS_64844af21ed1…
ja myös kynä sanasta löytyy muoto kynejä, Kynejään kahteli Kainuun Ristijärvellä, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kyn%C3%A4&sms_id=SMS_3db3ed4….
Sanakirjassa on myös pitäjäkartta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=areamap, sieltä voi tutkia, missä pitäjät...
