Kaarina Helakisan runo Riikan ensimmäinen laulu alkaa riveillä Sininen norsu ja samettikarhu / ruusumetsässä vaeltaa
Runon sisältyy esimerkiksi Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen teokseen Meidän kuopus (1985) ja Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88 (1988).
https://finna.fi/Record/vaski.124247?sid=4257870585
https://finna.fi/Record/vaski.125007?sid=4257870585
Hei,
Kyseinen kappale, joka on alkuperäiseltä nimeltään Kullan ylistys, mutta tunnetaan paremmin mainisemallasi nimellä, on alunperin kansanlaulu, joten sen tarkkaa syntyhetkeä ei ole tiedossa.
Kappaleesta on tehnyt oman sovituksensa mm. Merikanto, Oskar [1868-1924] ja Larin-Kyösti [1873-1948].
Levytyksiä laulusta on tehty todella paljon. Varhaisin, jonka löysin on vuodelta 1903 (Hjalmar Frey).
Ehkäpä Suomen äänitekokoelma on Ylen äänilevyarkisto ja pelkästään siellä oli yli 120 levytystä kappaleesta.
Möhkäkala on saanut nimensä omituisesta ruumiinmuodostaan, kertoo Keskisuomalaisessa 23.10.1937 julkaistu Isoja kaloja -niminen kirjoitus. "Jos kuvitellaan jokin meillä tavallinen kala -- katkaistuksi kohta pään takaa poikki, niin että jää suunnaton möhkäle jälelle lyhyine pyrstöevineen, niin saamme möhkäkalan muodon suunnilleen."Myös Hämeen Sanomien 24.4.1888 kirjoitus Merestä ja meren asukkaista viittaa möhkäkalan olemukseen "yhtenä ainoana pyöreänä lihamöhkäleenä". Möhkälemäisena kalan esittelee myös Sulo Cantell Karjala-lehdessä 8.7.1934 julkaistussa artikkelissaan Myrkyllisiä kaloja: "Tarkastelkaammepa vain jäykkäleukaisiksi kutsutun kalaryhmän meille outoja edustajia. -- Suu on todellakin siis jäykkä, mutta sen lisäksi myös usein...
E-kirjaston käyttö tietokoneen selaimen kautta on yksi palvelun kysytyimpiä ominaisuuksia. Asia on kehitteillä, ja alustavasti selainkäytön tietokoneilla on luvattu olevan käytettävissä vuoden 2026 puolella. Kehittämisessä kuluu kuitenkin aikansa. Palautetta tästä asiasta tai muita kehittämistoiveita voi antaa E-kirjaston sovelluksen palautelomakkeen kautta.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/sovelluksen-uusimmat-ominaisuudet
Ennen Tarja Halosen presidentinvirkaan astumista maailmassa oli presidentinvirassa toiminut 26 naishenkilöä.
Lähde: Worldwide guide to women in leadership https://guide2womenleaders.com/Presidents.htm
EU- ja ETA-maita koskevia ohjeita virallisista määräyksistä mm. Elintarvikkeiden kuljettamisesta löytyy monesta eri lähteestä
Euroopan unionin viralliselta verkkosivulta https://european-union.europa.eu/index_fi löytyy paljon tietoa aiheesta. Valikon Asuminen, työskentely ja opiskelu alta löytyy oma sivunsa Matkustaminen EU:ssa. Eläintuotteiden, elintarvikkeiden ja kasvien kuljettamisesta löytyy Euroopan unionin sivulta oma osionsa https://europa.eu/youreurope/citizens/travel/carry/meat-dairy-animal/index_fi.htm
Kyseisellä sivulla mainitaan seuraavasti:
Eläintuotteiden, elintarvikkeiden ja kasvien kuljettaminen EU:hun:
“EU-maissa matkustaessasi voit kuljettaa mukanasi liha- ja maitotuotteita henkilökohtaiseen kulutukseen....
Emme valitettavasti tunnistaneet mistä kyseinen sitaatti on peräisin. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Janne Haikarin kirjassa Kypärämäki ja sen väki (1999) s. 8 kerrotaan näin: "Jyväskylän seudun nimistöä tutkineen Viljo Nissilän mukaan Kypärämäki on saanut nimensä säännöllisestä muodostaan... Köhniö jää nimenä vaille tyhjentävää selitystä." Asiaa voisi tiedustella myös Keski-Suomen museolta tai alueen asukasyhdistykseltä: Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys (kyparamaki-kohnio.fi)
Kaislikkoranta taitaa olla hieman märkä kasvupaikka, mutta rakkolevää lannoitteena, lämmikkeenä ja kasvualustana on kokeiltu.
Linkit Saaristopuutarha blogi, Wikikko ja Helsingin sanomat 3.6.1991
Kyseessä on Marjatta Kurenniemen lastenruno, joka alkaa rivillä Tulevana vuonna tuohikuussa, on luettavissa ainakin teoksista Vilkku (tekijät Marjatta Kurenniemi, Kari Vaijärvi, Maria Kaura-aho, 1979, useita lisäpainoksia) sekä Kolme kissimissiä ja muita runoja, joka tosin julkaistiin vasta vuonna 1995.
Vilkku-teosta ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta Suomealaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmista se on lainattavissa.
https://finna.fi/Record/helka.9923697373506253?sid=3943104857
Helsingissä Arvopaperi-lehteä löytyy Munkkiniemen ja Rikhardinkadun kirjastoista. Munkkiniemen kirjastossa säilytetään kuluvan vuoden numerot (eli kaikki vuonna 2024 ilmestyneet Arvopaperin numerot), kun taas Rikhardinkadun kirjastosta löytyy myös kahden edellisen vuoden numerot. Voit myös varata haluamasi numeron lähikirjastoosi. Tiedot eri numeroiden saatavuudesta ja varausmahdollisuuden löydät tästä linkistä.
Kyseessä on luultavasti mesisienen tai aarnisammaleen synnyttämä valoilmiö, joka tunnetaan nimellä peikonkulta. Sienet käyttävät itsevalaisevaa ainetta puun lahottamiseksi, jolloin puuhun levinnyt sienirihmasto hohtaa pimeässä. Ilmiötä, jossa elävä organismi tuottaa valoa, kutsutaan bioluminesenssiksi.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Peikonkultahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Bioluminesenssi
Marcus Aureliuksen teos Ta eis heauton on suomennettu kahdesti. Yrjö Raivion suomennos Itsetutkiskeluja ilmestyi vuonna 1950. Marke Ahosen suomennos Itselleni : Keisarin mietteitä elämästä ilmestyi vuonna 2004.Englanninnos on siis saanut nimen Meditations.https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.980532?sid=4882043151Näyttää siltä, että Raivion suomennosta ei alueesi verkkokirjastossa ole saatavana.
SCAD on italiankielinen lyhenne ilmauksesta "data di scadenza", joka merkitsee viimeistä käyttöpäivää. Vastaava "parasta ennen" -lyhenne on TMC ("termine minimo di conservazione").Data scadenza alimenti e termine minimo di conservazione
Mahdatko tarkoittaa kolmiosaista kirjasarjaa Suomen maatalouden historia? Suomen maaseudun historia -nimistä sarjaa ei löytynyt. Suomen maatalouden historia -sarja on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema. Muut julkaisutiedot ovat tällaiset:
Rasila, Viljo & Jutikkala, Eino & Mäkelä-Alitalo, Anneli: Suomen maatalouden historia 1-3
Julkaisusarja: SKS:n toimituksia (SKST) 914, (2003).
ISBN 951-746-480-0
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät osat 1 ja 2, kolmas osa ei ole vielä kirjastoihin ehtinyt.
Voit varata haluamasi cd-levyn lähikirjastoosi. Varausmaksu on 50 senttiä/nide (esim. levy tai kirja). Jos levy tulee Helsingin kaupunginkirjastosata, sen matkassa menee pari päivää.
Voit tehdä varauksen HelMetin Omissa tiedoissa tai puhelimitse (kirjastokortin numero). Olet myös tervetullut kirjastoon, jossa voimme auttaa sinua varauksen teossa.
Sivulta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/musiikki/lainavinkit/klassista_lapsille/
löytyy Kempeleen kirjaston kirjastonhoitaja Ulla Hirvosen tekemä suosituslista Klassista musiikkia lapsille.
Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla ollaan tehty aiheluetteloita klassisesta musiikista. Niistäkin voi olla apua:
http://www.tampere.fi/kirjasto/musiikki/21mviit.htm
Piki verkkokirjastosta:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
voi hakea kyseisiä cd-levyjä asiasanoilla lapset ja taidemusiikki (vaihda nimekehaun kohdalle toinen asiasanahaku ja laita siihen toinen yllämainittu asiasana ja toinen asiasanahaun kohdalle). Tämä haku antaa pääasiassa vain kokoelmalevyjä, ja ei ole täysin kattava.
Suosittelisin tulemaan tai soittamaan pääkirjasto...
Kyseinen digitointi on mahdollista Myllypuron mediakirjastossa ja Kohtaamispaikalla Lasipalatsissa.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/myllypuro/yhteystiedot/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/
Jos kirja on palautettu eikä siitä ollut varausta se jää HYLLYSSÄ-tilaan. Jos oli varaus voi lukea esim. MATKALLA+VARAUS. Jos teos on lainassa näkyy ERÄPÄIVÄ ja päivämäärä. Jos olet epävarma onko lainaamasi teos palautunut kirjastojärjestelmään näet sen kirjautumalla omiin tietoihin tai ota yhteys kirjastoon ja henkilökunta voi tarkistaa asian.
