Usein ollaan huolissaan lintujen, esim. harmaalokkien tai valkoposkihanhien, aiheuttamasta turvallisuusriskistä lentoliikenteelle.
Erilaisissa selvityksissä on kuitenkin mainittu myös melun, kuten lentomelun, aiheuttamasta haitasta linnuille. Melu voi häiritä soidinkäyttäytymistä ja pesintää. Meluisassa ympäristössä eläinten viestintä vaikeutuu ja esim. laululintujen pariutuminen voi jopa estyä, kun soidinlaulu ei kuulu. Reviirin puolustaminenkin voi vaikeutua.
Esimerkkinä Espoon hiljaiset alueet -selvitys. http://www.espoo.fi/download/noname/%7BBBBAEF8B-9147-4AB8-8FF8-BF55C2B1C7C6%7D/81186
Linnuista voi kysyä esim. Birdlife Suomen sivulla https://www.birdlife.fi/lintutieto/faq/
Googletuksella ja hakutuloksen kriittisellä seulomisella saa suhteellisen helposti selville, että ainakin joillain heinäsirkoilla (hepokateilla) on hampaat, joita ne käyttävät syömiseen.
On jo Raamatusta (Ilmestyskirja 9:7-10) tunnettu tosiasia, että heinäsirkoilla on purukalusto. Suomalaisessa käännöksessä todetaan, että "niiden hampaat olivat niin kuin leijonain hampaat", minkä mm. muinainen Egypti sai useasti tuta.
Anni Qvistin kirjoittaman ja Pirkko Hakkilan kuvittaman kirjan "Höpsistä pussiin (WSOY, 1971)" kannessa on piirretty tytön kuva ja kirjassa on loru, joka alkaa sanoin: "Amaryllis puhkes kukkaan, Nöpöstiina joutui hukkaan...". Kirja tosin on kotimainen, eikä kansikaan vaaleanpunainen, mutta olisikohan kuitenkin oikea?
Etu- ja sukunimilain (946/2017) toinen ja kolmas pykälä käsittelevät hyväksyttäviä etunimiä:
2 § Etunimen harkinnanvaraiset edellytykset
Etunimeksi voidaan hyväksyä vain nimi, joka:
1) muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan vastaa vakiintunutta etunimikäytäntöä;
2) on vakiintunut samalle sukupuolelle;
3) ei ole ilmeisen sukunimityyppinen.
3 § Poikkeusperusteet
Etunimi, joka ei täytä 2 §:n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, voidaan kuitenkin hyväksyä:
1) jos nimi on väestötietojärjestelmän tietojen mukaan jo käytössä nimensaajan kanssa samaa sukupuolta olevalla viidellä elossa olevalla henkilöllä;
2) jos henkilöllä kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun niihin rinnastettavan seikan perusteella on yhteys vieraaseen...
Tekijänoikeuslaki 12§ sallii kopioinnin yksityistä käyttöä varten. "Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen." (Tek.oikL 12§)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeuslaki
Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri (356 – 323 eKr.) ei käyttänyt housuja, vaan hänen pukautumisensa noudatteli yleiskreikkalaista tapaa. Kreikkalaisten mielestä housuja käyttivät vain sivistymättömät barbaarit.
Kreikkalaisen miehen tärkeimmät vaatekappaleet olivat kitoni ja khlamys. Kitoni koostui kahdesta isosta suorakulmaisesta kankaanpalasta, khlamys taas oli viitta. Alusvaatteita toki käytettiin myös. Makedonialainen erikoisuus oli kausia, joka oli nahasta tai huovasta tehty päähine. Taistelutilanteessa Aleksanteri käytti ainakin ylävartaloa suojaavaa linothoraks-panssaria.
Kuka sitten valmisti Aleksanterin vaatteet? Antiikin kreikkalaisessa yhteiskunnassa kehruu ja kutominen oli pääsääntöisesti naisten työtä. Ajalliset ja...
'rokko on suomen kielen omaperäinen sana, joka tarkoittaa rokkotaudeissa esiintyviä arpia ja näppylöitä.
Ennen vanhaan ei rokkoja aina kyetty erottamaan toisistaan niiden kaikkien aiheuttaessa iho-oireita (esimerkiksi isorokko). Tuhkarokossa oli iholla näppyjen vierellä myös vaaleita tuhkanvärisiä alueita.
httqps://www.duodecimlehti.fi/duo50510
Muistelemasi tarinat ovat Matti Nurmen Musti-koiran seikkailuja. Niiden päähenkilönä seikkailevat Musti-koira ja Päkäpekka-lammas. "Matti-sedän" käsikirjoittamia, ohjaamia ja esittämiä tarinoita julkaistiin vuosina 1990-91 kaikkiaan kymmenen kasetillista, joilla oli yhteensä kahdeksantoista seikkailua. "Kauhee-Wangin" Musti ja Päkäpekka kohtaavat tarinassa Musti Kiinassa.
Musti-koiran seikkailuja -kasetit:
1. Musti ja Päkäpekka ; Musti ja kummituslinna
2. Musti telttaretkellä ; Musti ja Egyptin aarre
3. Musti filmitähtenä ; Musti ja kalastajakarhu
4. Musti ja pingviinit ; Musti ja metsänkellot
5. Musti ja tuulimylly ; Musti ja Kotkansulka
6. Musti ja viirusoliot ; Musti ja supersaalistaja
7. Musti Kiinassa ; Musti...
Täydellä vatsalla uimisen riski näyttäisi olevan vain myytti. Runsas syöminen tekee olon raskaaksi mihin tahansa rajuun liikuntasuoritukseen, mutta kevyempään uiskenteluun syöminen ei vaikuta. Tästä ja muista kesämyyteistä voi lukea vaikkapa Tiede-lehden artikkelista (20.6.2011):
Onko kesämyyteissä mitään perää? | Tiede
Mahdatko tarkoittaa kolmiosaista kirjasarjaa Suomen maatalouden historia? Suomen maaseudun historia -nimistä sarjaa ei löytynyt. Suomen maatalouden historia -sarja on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema. Muut julkaisutiedot ovat tällaiset:
Rasila, Viljo & Jutikkala, Eino & Mäkelä-Alitalo, Anneli: Suomen maatalouden historia 1-3
Julkaisusarja: SKS:n toimituksia (SKST) 914, (2003).
ISBN 951-746-480-0
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät osat 1 ja 2, kolmas osa ei ole vielä kirjastoihin ehtinyt.
Voit varata haluamasi cd-levyn lähikirjastoosi. Varausmaksu on 50 senttiä/nide (esim. levy tai kirja). Jos levy tulee Helsingin kaupunginkirjastosata, sen matkassa menee pari päivää.
Voit tehdä varauksen HelMetin Omissa tiedoissa tai puhelimitse (kirjastokortin numero). Olet myös tervetullut kirjastoon, jossa voimme auttaa sinua varauksen teossa.
Sivulta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/musiikki/lainavinkit/klassista_lapsille/
löytyy Kempeleen kirjaston kirjastonhoitaja Ulla Hirvosen tekemä suosituslista Klassista musiikkia lapsille.
Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla ollaan tehty aiheluetteloita klassisesta musiikista. Niistäkin voi olla apua:
http://www.tampere.fi/kirjasto/musiikki/21mviit.htm
Piki verkkokirjastosta:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
voi hakea kyseisiä cd-levyjä asiasanoilla lapset ja taidemusiikki (vaihda nimekehaun kohdalle toinen asiasanahaku ja laita siihen toinen yllämainittu asiasana ja toinen asiasanahaun kohdalle). Tämä haku antaa pääasiassa vain kokoelmalevyjä, ja ei ole täysin kattava.
Suosittelisin tulemaan tai soittamaan pääkirjasto...
Jos kirja on palautettu eikä siitä ollut varausta se jää HYLLYSSÄ-tilaan. Jos oli varaus voi lukea esim. MATKALLA+VARAUS. Jos teos on lainassa näkyy ERÄPÄIVÄ ja päivämäärä. Jos olet epävarma onko lainaamasi teos palautunut kirjastojärjestelmään näet sen kirjautumalla omiin tietoihin tai ota yhteys kirjastoon ja henkilökunta voi tarkistaa asian.
Mitään varsinaista listaa meillä ei ole mutta Eino Leino seuran sivuilla on laajat tietopaketit sekä Eino Leinon elämästä että tuotannosta. "Eino Leino" -otsikon alta löytyy sekä proosatuotanto, runoteokset että näytelmät. "Leinon tekstejä" -otsikon alla kerrotaan, että on arvioitu, että Leino kirjoitti n. 1900 kpl sanomalehtitekstejä. Katso tarkemmin osoitteesta https://www.kainuuneinoleinoseura.fi
Jos eivät nämä tiedot vielä riitä voi lisäkysymyksiä lähettää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan, sivulta http://www.finlit.fi/ löytyy kysymyslomake.
Tikkuparkin pysäköintilaitoksen seinässä oleva teksti on peräisin kotiseutuneuvos Lauri Leppäsen (1923-2015) kynästä. Häneltä on muitakin lainauksia Tikkurilan uudella torilla ja sen lähiympäristössä.
Valitettavasti Horst Friedrichsin saksankielistä teosta Jerry Cotton - Mein erster Fall beim FBI ei löydy tällä hetkellä Suomen kirjastoista missään muodossa.
Teoksen saatavuus vaikuttaisi olevan melko huono, mutta sitä löytyy jonkin verran käytettynä saksalaisista verkkokaupoista (esim. www.amazon.de, www.booklooker.de). Voit myös tehdä Vaski-kirjastoille hankintaehdotuksen, mikäli haluat, että koitamme hankkia teoksen kokoelmiimme. Toinen mahdollisuus on kaukolainata teos jostakin Suomen ulkopuolisesta kirjastosta. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että kaukolainat ovat maksullisia. Lisätietoja maksuista löytyy Vaskin verkkokirjastosta.
Löydät hankintaehdotuslomakkeen ja kaukolainalomakkeen Vaskin verkkokirjastosta: https://vaski....
Valitettavasti näitä vanhoja Suomen kulkuneuvon eli "turistin" julkaisuja ei juuri yleisissä kirjastoissa ole enää tallessa, mutta kyllä ne kaikki ovat Kansalliskirjaston kokoelmassa. Vuosien 1931-1944 julkaisut on digitoitu, mutta tekijänoikeussyistä niitä voi tutkia vain ns. vapaakappalekirjastoissa eli yliopistokirjastoissa Helsingissä (Kansalliskirjastossa), Turussa (myös Åbo Akademi), Jyväskylässä, Oulussa ja Itä-Suomen yliopiston kirjastossa Joensuussa. Kotilainaan näitä ei valitettavasti mistään näytä saavan. Antikvariaateillakaan ei näytä olevan myynnissä kuin 1960-lukua ja sitä uudempia numeroita.
Heikki Poroila
