Tähän kysymykseen on vaikea vastata, koska tempomerkintänä adagio on yleisnimi. Pitäisi vähintään tietää, mille instrumentille/instrumenteille ko. teosta haetaan. Adagio-osa voi myös
olla jonkin laajemman sävellyskokonaisuuden osa.
Olisiko kuitenkin kyseessä Albinonin Adagio g-mollissa? Siitä löytyy kyllä sovituksia useissa kokoelmissa ja yksittäisinäkin nuotteina.
Hei!
Jos olet HelMet-palvelusivustolla ( http://www.helmet.fi/en-US ) tai perinteisessä HelMet-haussa ( http://luettelo.helmet.fi/search~S9/ ), löydät kielivalinnan (suomi/ruotsi/englanti) läheltä sivun oikeaa yläkulmaa. Jos taas olet uudessa HelMet-haussa ( http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=eng ), kielivaihtoehdot löytyvät sivun alareunasta, sen keskivaiheilta otsikolla "Language settings".
Olisikohan Laura Sointeen satukirja "Satuja" vuodelta 1946 ko. kirja?
Kirjassa on satu "Hukkasaaren salaisuus", jossa sanotaan ikimuistoisesti "Annan pisaran verta!. Kirjasta on otettu uusia painoksia 1950, 1976 ja 1991. Joku näistä painoksista löytynee lähikirjastosi varastosta. Tämän kirjan sadut ovat todellisia kauhusatuja, jotka ovat painuneet useamman lapsisukupolven muistiin.
Örfliitei on monikkomuoto sanasta öörfliit, joka tarkoittaa korvapuustia. Sen sijaan sana ruajuandroi onkin vähän arvoituksellisempi. Hannu Heinon Raumlaine sanakiri -teoksesta voi löytää sanan ruaju, joka tarkoittaa pieksuja. Adamssonin kirjan yhteydessä käytetty ruajuandroi tarkoittaa todennäköisimmin leipää, jonka päällä on jonkinlaista lihaa.
Lähteet:
Koskela, Tauno: Sillail oikke: rauman kielen sanoja ja sanontoja.
Heino, Hannu: Raumlaine sanakiri: rauma-suomi-rauma -sanakirja.
Kenttäsairaala toimi sodan ajaksi toimintansa keskeyttäneen Haapaniemen sotakoulun tiloissa Haapaniemen kuninkaankartanossa. Sairaalassa hoidettiin lähinnä Savon joukkojen potilaita. Sairaalan lääkärinä oli Savon rykmentistä komennettu välskäri Georg Gottfrid Sewatski, sekä lisäksi kapteeni J. W. Meinander ja vänrikki H. W. Orbinski. Sodan aikana toimineiden sairaaloiden kulujen perusteella Haapaniemi oli suhteellisen pieni toimija, suurempien sairaaloiden ollessa etelärannikolla. Sairaalassa menehtyneet (lähteissä vaihtelevasti 70-250 henkeä) on haudattu talon lähellä olevan niityn, Suurensuon, hiekkakankaaseen. Rauhan tulon jälkeen sotakoulu jatkoi toimintaansa kartanossa, kunnes sen rakennukset paloivat 1818. Sairaalan toiminnasta...
Kulkijat on julkaistu Aaro Hellaakosken kokoelmassa Hiljaisuus (1949). Se löytyy myös teoksesta Hellaakoski, Aaro : Runot, josta on useita painoksia. En onnistunut löytämään analyysia juuri Kulkijat –runosta mutta kokoelmaa Hiljaisuus on käsitelty Unto Kupiaisen Aaro Hellaakoski : ihminen ja runoilija –teoksessa. Lauri Viljasen kirjassa Ajan ulottuvuudet s. 42 on pari riviä runosta Kulkijat. Kaltiossa 1/1950 on Atte Kalajoki arvostellut kokoelman Hiljaisuus ja nimimerkki H.K.P. Kaltiossa 5/1949 s. 140. Helsingin Sanomissa on ollut numerossa 269/1949 Lauri Viljasen arvostelu (voi olla kenties sama joka on julkaistu kirjassa Ajan ulottuvuudet), Hufvudstadsbladetissa Olof Enckellin arvostelu 15.1.1950, Uudessa Suomessa Rafael Koskimiehen...
Tekijänoikeuden suoja liittyy toisaalta ns. moraalisiin oikeuksiin, toisaalta taloudellisiin oikeuksiin valmistaa kopioita tai välittää muulla tavalla teoksen sisältö yleisölle. Laki ei estä järjestämästä tilaisuutta esimerkiksi tällaisen kirjasarjan puitteissa, jolloin voidaan myös sarjan nimeä käyttää esimerkiksi työpajan järjestämisen yhteydessä. Kirjasarjan kirjoittajalla on kuitenkin em. moraalinen oikeus tulla tapahtuman esitteissä tai kyseisen työpajan yhteydessä tulla mainituksia luovana tekijänä. Tässä tapauksessa on siis asiallista jossain yhteydessä todeta, että kirjasarja Soturikissat on Erin Hunterin kirjoittama. Tämä pseudonyymi riittää, vaikka sitä ovat käyttäneet näitä kirjoja kirjoittaneet Victoria Holmes, Kate Cary,...
1) Kirjaudu vanhaan verkkokirjastoon https://kirjasto.kyyti.fi/ omalla kirjastokortilla ja pin-koodilla.
2) Valitse ylävalikosta Listat ja avautuvasta valikosta listasi.
3) Esiin tulevat tekemäsi listat. Avaa haluamasi lista klikkaamalla sen nimeä.
4) Valitse Tallenna lista.
5) Valitse valikosta vaihtoehto FINNA ja sitten OK.
Tiedosto tallentuu omalle koneellesi todennäköisesti Ladatut tiedostot-kansioon (Windows) tai vastaavaan ja se on muotoa shelfxxx.json.
6) Mene sitten uuteen Kyyti-Finnaan https://kyyti.finna.fi ja kirjaudu sisään omalla kirjastokortilla ja pin-koodilla.
7) Mene omat tiedot-sivulle ja siellä aivan sivun alareunaan. Valitse sieltä Tuo suosikit ja haut tiedostosta.
8) Valitse sitten koneelta juuri tallentamasi...
Tuon valssin nuottia ei löydy kirjastojen eikä musiikkiarkistojen kokelmista. Teidän kannattaa ottaa varmaankin yhteyttä Jarmo Jylhän Finedit-levy-yhtiöön nuotin saamiseksi tai nuotittaa valssi Youtubesta löytyvän esityksen pohjalta.
Esimerkiksi Vaski-kirjastoista löytyy useampi kappale Chez Marianne 1 -kirjaa, jossa on mukana myös CD-levy. Uusin painos näyttäisi olevan vuodelta 2007. Löydät saatavuustiedot täältä: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.676113.
Valitettavasti Chez Marianne -sarjan kirjoja ei ole tällä hetkellä saatavilla e-kirjoina.
Muistelemasi elämänmakuinen kirja on Karo Heikkisen Sirpale, jossa Emmi vaihtaa koulua ja joutuu huonoon seuraan.
Kiva kun hyvä kirja jäi mieleen: vinkkasimme tätä 10 vuotta sitten ahkerasti 4.-luokkalaisille :)
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1901 kyseinen kohta kuuluu näin:
"Pitääkö luomistyössä naisell' olla
Osansa myös?"
http://www.gutenberg.org/cache/epub/22556/pg22556-images.html
Lauri Sipari suomensi saman kohdan seuraavasti:
"Eikö mitenkään voi luoda ihmistä
ilman naisen osuutta?"
Shakespeare William: Cymbeline (suom. Lauri Sipari, 2010)
Kuivatislauksella eli pyrolyysillä tarkoitetaan kemiallista reaktiota, jossa orgaanisia kiinteitä aineita hajotetaan ilman, että hapen annetaan vaikuttaa. Yleinen teollisuudessa kuivatislattava materiaali on puu. Lisää kuivatislauksessa tapahtuvista reaktioista voi lukea täältä: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48984/Kujala%20Mia.pdf?se…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuivatislaus
Liedon kirjat voi palauttaa Turun pääkirjastoon, ja ylipäätään minkä tahansa Vaski-kirjaston aineiston voi palauttaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon.
Vaski-kirjastoihin kuuluvat:
Turun kaupunginkirjasto
Kaarinan kaupunginkirjasto
Kustavin kunnankirjasto
Laitilan kaupunginkirjasto
Liedon kunnankirjasto
Maskun kunnankirjasto
Mynämäen kunnankirjasto
Naantalin kaupunginkirjasto
Nousiaisten kunnankirjasto
Paimion kaupunginkirjasto
Pyhärannan kunnankirjasto
Raision kaupunginkirjasto
Ruskon kunnankirjasto
Salon kaupunginkirjasto
Sauvon kunnankirjasto
Taivassalon kunnankirjasto
Uudenkaupungin kaupunginkirjasto
Vehmaan kunnankirjasto
Varsinaista päivähoitoa täydentämään käynnistyi 1800-luvun lopulla toiminta lasten leikkikenttien perustamiseksi. Taustalla oli huoli varsinkin työläiskaupunginosien lasten heikosta mahdollisuudesta olla turvallisesti raittiissa ulkoilmassa. Lasten ulkoleikkitilaan ja -toimintaan kuten muuhunkin päivähoitoon saatiin esimerkkiä eurooppalaisista kaupungeista vuosisadan vaihteessa tehtyjen tutustumismatkojen yhteydessä.
Anna-Leena Välimäki: Lasten hoitopuu: lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla (1999, s.161)
Suomen Voimistelunopettajaliitto sai vuonna 1914 tehtäväkseen järjestää kesäleikkejä helsinkiläislapsille. Ensimmäisenä kesänä leikittiin kahdessa puistossa sekä yhden kansakoulun pihalla....
Kysymyksesi koskee ilmeisesti Helsingin kaupunginkirjastoa. Helmet-kirjastojen Helsingin toimipisteissä voit tulostaa kolmen kuukauden aikana viisi sivua ilmaiseksi. Mikäli haluat tulostaa enemmän, maksavat tulosteet 40 senttiä sivulta.
Muiden kaupunkien Helmet-kirjastojen tulostusmaksuista voit lukea lisää täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Valokokopiot ovat kaikissa kaupungeissa maksullisia.
Kysymykseen ei nykyisen palkkakäsityksen valossa ole yksinkertainen vastata, sillä rahapalkan lisäksi miesopettajan palkkaan kuului erilaisia luontoisetuja, jotka kunta tai kansakoulun muu järjestäjä oli velvollinen tarjoamaan.
Kun opettajan virka/paikka tuli auki, haki kunta valtiolta – koulutoimen ylihallitukselta – avustusta palkkaukseen. Nuo valtionapuanomukset löytyvät Kansallisarkistosta. Valtionapua haettaessa piti perustella, millainen koulu, paljonko oppilaita, oliko ainoa opettaja yms. Valtio myönsi sitten noin 500 –1000 markkaa/vuosi valtionapua ja kunta lisäsi rahapalkkaa vaihtelevilla summilla. Yleensä kunnan maksama palkka näyttäisi olevan valtionapua pienempi. Toisinaan haettiin samaan aikaan sekä miesopettajaa että...
Japanilaiset annokset ovat pienempiä kuin mihin olemme tottuneet. Japanilainen kuppi-mitta (cup) on pienempi kuin vastaava länsimainen. Siksi siitä käytetään nimeä gō ja se on 1.8 dl. https://www.traditionaloven.com/culinary-arts/volume/convert-japanese-go-to-deciliter-dcl.html
Japanilaisen aterian peruste on riisi ja sitä tarjotaan aterialla noin 80g eli noin 1/2 desiä eli japanilaisesta gō-mitallinen on kaksi annosta. https://www.realestate-tokyo.com/living-in-tokyo/food/cook-japanese-rice/ ja https://livejapan.com/en/article-a0000336/
Tarkempaa tietoa annoskoosta saa varmasti Suomi-Japani yhdistyksestä. https://www.suomi-japani.net/wordpress/?page_id=245 tai suomalaisten tekijöiden...
Kollega tunnisti laulun: kyseessä on Lauri Siparin teksti ja Kaj Chydeniuksen sävellys näytelmästä Yrjö Nipanen (KOM-teatteri 1971). Löytyy aivan näytelmän lopusta ja on nimeltään Yrjö Nipasen laulu maailmasta.
Teksti löytyy useammasta julkaisusta, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=yrj%C3%B6+nipanen&type=AllF…, mutta musiikkitallennetta ei.
Muita ehdotuksiakin tuli:
Voi saasta!, säv. Aarno Raninen, sanat Seppo Mattila, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=voi+saasta&ID=30fcfee4-585b-4c16-b39d-328ecdfd46b6. Löytyy Youtubesta Vesa-Matti Loirin ja Carolan esittämänä.
M. A. Nummisen Luonnonsuojelujenkka, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=luonnonsuojelujenkka&ID…;...
Kyseinen 3-osainen jännityssarja näytettiin MTV:llä 1974 ja uusittiin 1970-80-lukujen taitteessa. Sen ohjasi ja käsikirjoitti Ismo Sajakorpi ja pääosissa nähtiin Marjukka Halttunen ja Esko Roine.
Soittorasia kertoo Alangon perheestä, jonka äitipuoli Irma (Marjukka Halttunen) ostaa huutokaupasta soittorasian. Kotona perheen isä Pentti (Esko Roine) kuitenkin huomaa, että rasiasta puuttuu vetokampi, ja lähtee penäämään sitä huutokauppakamarilta. Samaan aikaan rasian myynyt huutokauppameklari surmataan. Pentti nähdään kamarin kulmilla surman tapahtuma-aikaan, joten hänet pidätetään murhasta epäiltynä. Autuaan tietämättömänä Pentin tilanteesta muu perhe – Irma ja lapset Minna ja Jari – ...
