Mats Strandbergin Hoivakoti (Like, 20187) on jo lainattavissa ja varattavissa Vaski-kirjastoissa.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3593891
Donna Leonin uutus Nuoruuden lähde (Otava, 2018) on tilauksessa, mutta teokset eivät vielä ole lainattavissa. Voitte tehdä kirjasta varauksen.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3656740
Suomessa yleisillä kirjastoilla ei samanlaista palvelua ole olemassa. Ainoa kaikille julkinen verkko-oppimisympäristö taitaa olla Ylen lukiolaisille suunnattu abitreenit-sivusto. Muuten lukioiden kurssimateriaali on maksullista niin painettuna kuin verkossa. Abitreeneihin pääset tästä:
https://yle.fi/aihe/abitreenit
Yliopistoilla ja amaattikorkeakouluilla on omat oppimisympäristönsä, joissa on materiaalia ilmaiseksi oppilaitoksen opiskelijoille. Kurssien sisällön lisäksi korkeakoulut tarjoavat yleensä laajat artikkelitietokannat opiskelijoidensa käyttöön. Lisätietoa voit kysyä ottamalla suoraan yhteyttä oppilaitoksiin.
Löysin Makupalat.fi-hakemiston kautta Kansallisarkiston julkaiseman tutkimuksen Ulkomaalasten sotilaiden lapset Suomessa 1940–1948 1-2, joista toinen osa , Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja Itä-Karjalassa käsittelee aihetta https://www.arkisto.fi/uploads/Julkaisut/monografiat/Ulkomaalaisten_sot… . Teoksen lähdeluettelosta voi myös löytyä viitteitä muuhun tutkimukseen.
Suomessa maksetaan nykyään ns. lainauskorvausta eli kirjoittajat saavat pienen korvauksen siitä, että heidän fyysisinä teoskappaleitaan (paperikirjoja) lainataan julkisen kirjaston kautta. Lainauskorvaus määräytyy vuosittain käytettävissä olevan määrärahan (tällä hetkellä noin 14 miljoonaa euroa) ja kokonaislainamäärän perusteella eli kakku ei kasva (ellei eduskunta korota summaa), vaikka lainausmäärä kasvaisikin. Yksittäisen kirjoittajan kohdalla voidaan kuitenkin sanoa, että mitä useampia lainoja kohdistuu juuri hänen teoksiinsa, sitä suuremman korvaussumman hän saa. Tämä "lisäys" on kuitenkin pois kaikkien muiden yhteisestä korvaussummasta, joten kirjoittajia ryhmänä ei voi taloudellisesti tukea lainojen määrää kasvattamalla....
Vanhempien puhetyyli voi vaikuttaa lapsen puhetapaan, jos lapsi omaksuu joitakin heidän käyttämiään sanoja tai sanontoja osaksi omaa puhettaan. Lapsen puhetyyliin vaikuttavat kuitenkin myös muu ympäristö, kuten televisio-ohjelmat ja hänen lukemansa kirjat, sekä muiden hänen lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden puhetyyli. Tutkimuksissa on myös huomattu, että koulutustausta ja yhteiskuntaluokka heijastuvat yksilön puheeseen.
Lähde:
Yule, George: The study of language (5th edition, 2014)
Taurogin kissahirviö ja Glastonberryn villikarju ovat Aku Ankka -seikkailua varten luotuja mukaelmia kuningas Arthurin tarupiiriin kuuluvista myyttisistä eläimistä. Taurogin kissahirviön esikuva lienee Cath Palug, hirviömäinen kissa, jonka kerrottiin syöneen yhdeksän soturia. Merkittäviä villisikoja Arthur-legendoista löytyy kaksi: "Inglewoodin villikarju" (the great boar of Inglewood) ja Twrch Trwyth.
Taurog-nimen käytölle tässä yhteydessä en onnistunut Arthuriin liittyvää selitystä löytämään, enkä itsekään sellaista keksinyt. Toivottavasti lukijoidemme joukosta löytyy joku valistuneempi ja nokkelampi, joka pystyisi meitä tietämättömiä tässä asiassa valistamaan. Glastonberry on epäilemättä johdettu Glastonburyn kaupungin nimestä....
Savon Sanomissa oli artikkeli aiheesta (19.7.2015). Sen mukaan Koululainen- ja Hevoshullu-lehdissä julkaistaan jonkin verran kirjeenvaihtoilmoituksia. Nämä lehdet ovat kuitenkin lähinnä lasten- ja nuortenlehtiä. Artikkelin julkaisemisesta on myös jo muutama vuosi. Muita lehtiä emme onnistuneet löytämään. Alla linkki artikkeliin:
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kirjeenvaihto-n%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4-kiinnostavan-viel%C3%A4kin/540500
Äänikirjat palautuvat kyllä itsestäänkin, mutta varsinkin varatuimmat olisi hyvä palauttaa heti kun on ne kuunnellut. Jos kuuntelet äänikirjaa selaimen kautta niin kuunteluikkunassa on linkki Palauta laina. Lainan voi palauttaa selaimessa myös oman kirjahyllyn kautta. Jos käytät Ellibs-sovellusta niin mene omaan kirjahyllyyn, napauta kerran lainaa ja valitse Palauta laina.
Hei! Runo on Einari Vuorelan Metsässä hänen esikoiskokoelmastaan Huilunsoittaja v. 1919. Runo on julkaistu myös esim. kokoelmassa Einari Vuorela, Runot: valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta, WSOY 1979, mikä on lainattavissa Nurmijärven kunnankirjaston varastosta.
Kyseessä on maa, joka on kuivatettu tai pysyy kuivana patoamalla tai sulkujen avulla, hollannin kielisiä vivahteita löytyy Nederlandse encyclopedie:stä https://www.encyclo.nl/begrip/polder
Hollanti-englanti -sanakirjasta löytyi käännös englanniksi ja se on polder. Oxford Cambridge Dictionary:stä sana löytyy myös, https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/polder.
Käsitteelle ei taida suomen kielessä olla yhtä vastaavaa käsitettä. Sanakirjoista esim. Kielitoimiston sanakirja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kuivatus ja mm. AFO - Luonnonvara- ja ympäristöontologia http://finto.fi/afo/fi/, löytyy sana kuivatus, jota on käytetty luonnon suojeluun ja maanviljelykseen liittyvissä teksteissä, joita...
I am he that aches with love on yksi Walt Whitmanin runoista, joka ei sisälly mihinkään tähän mennessä suomennettuun Whitman-valikoimaan: Ruohonlehtiä (1954; suomentanut Viljo Laitinen), Ruohoa (1965; suomentanut Arvo Turtiainen) ja Valitut runot (2007; suomentanut Markus Jääskeläinen). Vaikka kirjojen nimien perusteella voisi niin ajatellakin, Laitisen ja Turtiaisen käännökset eivät sisällä Leaves of grassia kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan poimintoja runoilijan lähes kuolemaansa saakka paranteleman alkuperäisen kokoelman lopullisen version runoista.
Tuntomerkkien perusteella elokuva voisi olla vuonna 1947 valmistunut Kummitus ja rouva Muir (The Ghost and Mrs. Muir). Elokuvan päähenkilö, nuori leskinainen vuokraa rannikolta mökin. Tutuksi tulee pian myös talossa majaa pitävä kummitus.
https://www.imdb.com/title/tt0039420/?ref_=tt_urv
https://areena.yle.fi/1-2283486
Kielitoimiston sanakirjan mukaan maanmittari on maanmittaustoimitusten suorittaja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maanmittari?searchMode=all ja maanmittausinsinööri maanmittausalan korkeakoulututkinnon suorittanut insinööri, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maanmittausinsin%C3%B6%C3%B6ri…. Kirjaston näkökulmasta se sopisi molempiin, ilmeisesti Wikipediassakin käsitteen voi sijoittaa useampaan kuin yhteen luokkaan, ehkäpä se olisi ratkaisu, https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Luokittelu.
Kerake on vanha sana konsonantille. Näin ollen r, g, s, t ja r ovat kerakkeita.
Konsonantithan ovat "äänteitä joita tuotettaessa jk ääniväylän kohta supistuu ja jotka suomessa muodostavat tavuja vain vokaalien kanssa".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kerake?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/konsonantti?searchMode=all
Vuorosanat ovat Topeliuksen näytelmästä Myrsky ja Päivänpaiste, joka löytyy mm. Topeliuksen Lukemisia lapsille 1 -teoksesta vuodelta 1906, josta on näköispainos ainakin vuodelta 1982. Näytelmä löytyy myös teoksista Pieni aarreaitta 1 vuodelta 1991, koonnut Tuula Korolainen, sekä Inkeri Laurisen Kolmas lukukirjani vuodelta 1960.
Viialan kirjastosta sain seuraavanliasen listan:
Tällaista löysin pikaisella haulla
Korkeamäki, Esko
Vanhaa Viiala, Viialan historiaa sanoin ja kuvin. Viialan kunta, 2007
978-952-92-1477-8
Sisältää mm. Kalle Siimeslehto: Haihunkosken kylän muuttuvat kasvot s. 205-209
Akaan historia 1 - 3
Akaan historia 1. 1954
Haihunkosken kartanon omistajaluettelo vuodesta 1539-
s. 436
Adel, Vadim
Viialan Haihunkoski, elinkeino- ja teollisuushistoriallisen muinaisjäännösalueen inventointi 2003.
Pirkanmaan maakuntamuseo. Kulttuuriympäristöyksikkö. 2003
Adel, Vadim
Viiala. Arkeologinen perusinventointi 1997. Tampereen museot 1997, Maakunnallinen yksikkö.
Haihunkoski s. 30 – 42.
Heiskanen, Jari...
Löysin muutamia ehdokkaita:
Richard Scarry: Puput Linkki kirjan kuvaan
Beatrix Potter: Petteri kani Linkki kirjan kuvaan tai
Alan MacDonald: Tiheikön väki kirjat (tosin hiiriperheestä) Linkki kirjan kuvaan
Kirjaa voisi jatko metsästää Finna-haulla. Linkki Finna.fi
