Tässä joitakin ehdotuksia erityppisistä paksuista klassikoista.
Charles Dickens tunnetaan ikimuistoisista henkilöhahmoista, tarkkanäköisestä ihmiskuvauksesta ja yhteiskuntakritiikistä sekä satiirisesta huumorista. Dickensin tuotannosta kannattaa harkita esimerkiksi teoksia Kolea talo tai Nicholas Nicklebyn elämä ja seikkailut.
Alexander Dumasin Monte-Criston kreivi on klassinen seikkailukirja, tarina kostosta ja rakkaudesta.
Nobel-palkitun John Steinbeckin tuotannosta voisivat sopia Vihan hedelmät tai Eedenistä itään.
Fantasiakirjallisuuden perusteoksia on luonnollisesti J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta. Alkujaan kustantajan kolmeen osaan jakama teos on nykyään saatavilla myös yksissä kansissa, kuten kirjailija...
Suomessa Musiikkiarkisto on valtakunnallinen keskusarkisto, joka tallentaa suomalaiseen musiikkiin tai Suomeen liittyvää aineistoa taidemusiikkia ja kansanmusiikkia lukuun ottamatta. Heillä on laajat kokoelmat erilaisia musiikkitallenteita ja aiheeseen liittyvää syvää tietämystä. Vanhoista tallenteista voi kysyä sieltä. Elleivät he voi auttaa, he osaavat ainakin neuvoa eteenpäin.
Musiikkiarkisto: https://www.musiikkiarkisto.fi/
Levyjen arvoa voi yrittää etsiä myös kansainväliseltä https://www.discogs.com/ -sivustolta. Sivustolta löytyy hyvinkin vanhojen ja harvinaisten tallenteiden hinta-arvioita ja muuta äänitteisiin liittyvää tietoutta.
Isotekstisiä teoksia löytyy kaikista Helmet-kirjastoista. Voit etsiä nämä teokset Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon sanan isotekstiset. Tämän jälkeen voit rajata hakua kirjaston, kielen ja kokoelman mukaan hakutulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla. Isommat valikoimat isotekstisiä teoksia ovat Sellon ja Ison Omenan kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kielitaidoton on ihminen, "jolla ei ole kielitaitoa, joka ei puhu vieraita kieliä."
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kielitaidoton
Tämän määritelmän mukaan myös vain englantia äidinkielenään puhuva ihminen on kielitaidoton.
Valitettavasti mitään yksittäistä kirjaa, johon olisi koottu toisen maailmansodan sankareita ei löydy, mutta Hitleriä vastustaneiden ihmisten kertomuksia on. Tällaisia kirjoja löytyy Vaskin alueelta mm:
Hans Mommsen - Germans against Hitler : the Strauffenberg plot and resistance under the Third Reich (2009)
Philipp von Boeselager - Me tahdoimme tappaa Hitlerin : heinäkuun 20. päivän 1944 salaliiton viimeinen jäsen kertoo (2008)
Randall Hansen - Disobeying Hitler : German resistance in the last year of WW II (2014)
Paul Berben - Salaliitto Hitleriä vastaan : 20.7.1944 (1964)
Meillä ei ole ikävä kyllä asiantuntemusta selvittää jäljennöksen tekijää. Jäljennös on signeerattu oikeaoppisesti merkkaamalla siihen jäljennöksen tekijän nimimerkki, vuosiluku sekä merkintä että kyseessä on kopio.
Jäljennöksen tekeminen ei ole aina laitonta, varsinkaan jos ei väitä kopiota alkuperäiseksi. Olennaista on myös milloin alkuperäisteos on tehty. Elossa olevalta taiteilijalta tulisi kysyä periaatteessa lupa jäljennöksen tekemistä varten. Jos alkuperäisteoksen tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, niin lupaa ei tarvita. Muuten lupa kopion tekemiseen pitäisi kysyä taiteilijan perikunnalta. Jäljennöksen tekijän nimi tai nimimerkki pitäisi aina merkitä niin, että siitä käy selväksi että kyseessä on jäljennös eikä...
Paul Valéryn runo Kalmisto meren rannalla on Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan muun muassa seuraavissa kokoelmissa:
Helikonin lähde: maailmanlyriikan suomennoksia. Kääntäjä Lauri Viljanen. Teosta on saatavilla Helmet-kirjastosta, linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1035313
Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa. Kääntäjä Aale Tynni. Teosta on saatavilla Helmet-kirjastosta, linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1666781
Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta löytyy täältä http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ Tietokannasta voi hakea runoja runon nimen, tekijän tai vaikkapa alkusäkeitten mukaan.
Kirsi Kunnaksen runo Mehiläinen, joka alkaa juuri noilla sanoilla, sisältyy mm. teokseen Tiitiäisen tuluskukkaro (WSOY, 2000, s.29). Runo on julkaistu myös teoksissa Tapahtui Tiitiäisen maassa (2004) ja Tiitiäisen runokirja (2018).
Lastenrunoja hakemisto 2 (toim. Mervi Koski, BTJ kirjastopalvelu, 2004)
https://finna.fi/
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy yhdeksän Hitlerin suomennettua puhetta 30-luvun lopulta ja jatkosodan vuosilta. Puheet löytyvät Fennicasta hakusanoilla hitler puheet. Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluvat julkaisut ovat käytettävissä Kansalliskirjaston tiloissa.
Suomennoksien lainattavia kappaleita on pääkaupunkiseudulla Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa, Eduskunnan kirjastossa ja Työväenliikkeen kirjastossa. Voitte tarkistaa julkaisujen saatavuuden Finna.fi-hakupalvelulla, Helka-haulla, Eduskunnan kirjaston tietokannasta ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston tietokannasta.
https://finna.fi/
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/search?vid=358UOH_INST:VU1
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/...
Hei!
Tietoja isoäidistäsi saatat löytää Siirtokarjalaisen tie -nimisestä henkilöhakemistosta, tämä löytyy kirjastosta. Jos isoäitisi on antanut tuohon kirjasarjaan tietojaan, hänestä saattaa löytyä lähtöpaikkakunta ja kaikki sotien aikaiset evakkopaikkakunnat.
Karjalan liitolla (www.karjalanliitto.fi) päivystää kuukausittain sukututkija. Hänelle. voi lähettää kysymyksiä sähköpostilla (https://www.karjalanliitto.fi/karjalatalo/kirjasto-2.html)
Kirjastokorttiin liittyvän salasanan saa ainoastaan tulemalla kirjastoon. Salasanaa ei siis anneta puhelimitse tai sähköpostitse.
Lainat voi uusia myös puhelimitse.
Helsingin paikannimihakemisto ei tunne Signe Brander-alkuisia paikannimiä.
Wikipedia kertoo Signe Branderin synkästä lopusta näin:
"Loppuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1930-luvulla Branderin terveys alkoi heikentyä ja hän joutui Kivelän sairaalaan 1941. Jatkosodan puhjettua Kivelän sairaalan vanhuspotilaita siirrettiin Sipooseen Nikkilän mielisairaalaan. Siirto johtui sota-ajan oloista eikä Branderin kohdalla ollut kyse mielenterveyden ongelmista. Vuonna 1942 yli sata Nikkilän sairaalan potilasta kuoli nälkään. Kuolleiden joukossa oli myös Brander, joka haudattiin sairaalan hautausmaan joukkohautaan muiden kuolleiden potilaiden kanssa. Branderin hautapaikalla ei ole tällä hetkellä minkäänlaista muistomerkkiä. [4]
Vuonna 2006...
Hei!
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ikävä kyllä ole Yrittäjä-lehteä.
Yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta haluamasi vuosikerrat löytyvät. Lehtiä ei lainata, mutta voit pyytää niitä luettavaksi. Varastokirjastosta voi pyytää artikkelikopioita lehdistä. Sieltäkään ei lainata kokonaisia lehtiä. Voit kysyä artikkelien tilaamisesta lisää lähimmästä kirjastosta.
Soitin suomen Netflixin ilmaiseen palvelunumeroon 0800 915 563.
Sieltä vastattiin, ettei heillä vielä ole tietoa siitä, koska Shameles 5 kausi olisi katseltavissa Suomen Netflixissä.
He vinkkasivat, että Netflixin sivustalla on palautelomake, jolla voi toivoa palveluun ohjelmia.
Valitettavasti tuon ajan talojen sisustussuunnitelmista on aika heikosti säilynyt tietoa.
Finna tietokannasta löytyi arkkitehdin nimellä kolme viitettä. Yksi lehtiartikkeli ja kaksi valokuvaa.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=nironen+sakari+arkkitehti&t…
Arkkitehtuurimuseon sivuilta löysin vain maininnan Tapiolan puutarhakaupungin yhteydessä.
http://www.mfa.fi/eteltapiola
Museosta voisi tietysti tiedustella, onko aiheesta olemassa asiantuntijaa.
Jonkinlaista vinkkiä voisi katsella kuusikymmen luvun sisustusta käsittelevistä kirjoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssisustus%201960-luku__Ff%3A…
"Valkoisen diskurssin" mukaista kaunokirjallisuutta on vaivattomimmin löydettävissä välittömästi sodan jälkeen sekä 20- ja 30-luvuilla kirjoitettujen teosten joukosta. Termi on peräisin Elina Martikaisen tutkimuksesta Kirjoitettu sota. Tässä muutama esimerkki:
Maila Talvio, Kurjet
"Talvion teos edustaa valkoista arvomaailmaa painottaen sodan luonnetta vapaussotana. Päähenkilönä on kirkkoväärtin tytär Riikka Tuuna, joten teosta voi pitää yrityksenä valaista sotaa erityisesti valkoisen naisen näkökulmasta."
Joel Lehtonen, Kuolleet omenapuut
"Joel Lehtosen novellikokoelma Kuolleet omenapuut kuvaa itäsuomalaisen pikkukaupungin -- herrasväkeä ja ympäröivän maaseudun rahvasta. Sota on aiheena kokoelman viimeisissä novelleissa Muttisen Aapeli...
Ainakaan suomalaisista kirjastoista ei löydy nuotteja tämän elokuvan kappaleisiin. Elokuvan musiikin on säveltänyt Klaus Doldinger. Lisäksi sillä kuullaan muitakin musiikkikappaöeita, joita ei ole merkitty lopputeksteihin.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan muutama kappale tästä elokuvasta löytyy äänitteiltä, mutta nuotteja niihin ei löydy. Suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen Finna-palvelun kautta löytyy myös joitakin äänitteitä ja videoita, mutta ei nuotteja:
https://finna.fi
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=doldinger+boot&type=AllFields
Metsolathan sijoittuvat fiktiiviseen Hoikan kuntaan Kainuussa, joten erityistä sijaintia Erkin ja Helenan kodille ei ole. Kodin kuitenkin kerrottiin olevan rivitalo keskustassa ja muutto nähdään 2. tuotantokauden jaksossa 26: Menettämisen pelko. TV-sarja on YLE:n artikkelin mukaan kuvattu enimmäkseen Tampereen lähellä taloudellisista syistä, mutta osa kuvauksista on tehty Kainuussa Puolangalla, Sotkamossa ja Kajaanissa.
https://yle.fi/uutiset/3-9751408
https://areena.yle.fi/1-3801052
