17.12.1986 Suomi voitti Neuvostoliiton jääkiekon Izvestija-turnauksessa 3-2. Päivä oli keskiviikko.
https://www.iltalehti.fi/jaakiekko/a/201612172200042094
https://www.paivyri.fi/index.php?dt=520549200&ref=1&id=
Kannettavia, moniputkisia aseita, joilla ammutaan ohjaamattomia raketteja, oli jo rakettiaseiden alkuaikoina. Kiinassa rakennettiin 1000-luvulla kannettavia korimallisia lavetteja, joista ammuttiin nuolia ruutipanoksella. Pienimmät näistä olivat kannettavia, ja niiden laukaisuaukot olivat samaa kokoluokkaa kuin Fliegerfaustin 20 mm:n piiput. Vastaava kannettava rakettiase on esimerkiksi yhdysvaltalainen M202-sinko, jossa on neljä 66 mm:n laukaisuputkea.
Jos puhutaan ilmatorjunta-aseista, Luftfaust / Fliegerfaust oli ilmeisesti ensimmäinen ja viimeinen lajiaan. Aseesta saatu vähäinen kenttäkokemus viittasi siihen, ettei ase ollut kovin tehokas lentokoneiden torjuntaan. Liittoutuneet eivät nähtävästi vaivautuneet kehittämään...
Päivärahoista kerrotaan Ruotuväki-lehden numerossa 22/2001. Ensimmäisen 180 palveluspäivän aikana varusmiehen päiväraha oli 3,2 euroa (19 mk). Seuraavien 181.-270. vuorokauden aikana päiväraha oli 5,72 euroa (34mk). Sen jälkeen päivärahaa sai 8,24 euroa (49mk). Lisäksi naiset saivat päivässä 0,35 euroa (2,08mk) henkilökohtaisiin tarvikkeisiin, joita puolustusvoimat ei tarjonnut.
Jos tietojasi ei ole enää kirjaston rekisterissä, saat kirjastokortin ja tunnusluvun mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Voit nopeuttaa uuden kirjastokortin saamista tuomalla kirjastoon valmiiksi täytetyn kirjastokorttihakemuksen (PDF). Voit myös tallentaa tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella. Lomakkeen täyttäminen etukäteen nopeuttaa kirjastokortin saamista. Kun olet tallentanut tietosi, voit käydä hakemassa kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastosta.Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksihttps://helmet.finna.fi/Content/kirjastokortti-ja-...
Laulu on Kas-kas kenkävoiteen mainosiskelmä. Sen on säveltänyt Erik Lindström ja sanoittanut Saukki eli Sauvo Puhtila. Se on julkaistu esimerkiksi cd-levyllä "Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää" (Artie Music, 2015).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Kyseessä on todennäköisesti Kalle Holmbergin Pesäpallolaulu, jota on vain loruteltu. Se alkaa: "Pesäpallokentällä lautasen äärellä, lukkari syötteli kahdella väärällä". Sanat lauluun on tehnyt Arvo Salo ja sävellyksen Kaj Chydenius. Voit kuunnella laulun esimerkiksi YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=xAvcA1-5Lw4On myös mahdollista, että opettaja on lorutellut samaan tyyliin oman pesäpallolorun.
Ehdottamasi taivutus olisi minustakin parempi. Lopullista tuomiota kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta. Kyselylomake on auki parillisilla viikoilla eli tällä viikolla pääsee kysymään. Linkki lomakkeeseen.
Kirjastoauton DVD-elokuvia voi palauttaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjaston toimipisteeseen, myös Ruoholahden lastenkirjastoon kirjaston aukioloaikoina ma, ke ja to klo 13-19, ti ja pe 12-16. Ruoholahden lastenkirjasto sijaitsee koulun tiloissa mutta on yksi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä. Lauantaisin ja koulun lomien aikana kirjasto pidetään suljettuna. On kovin ikävää jos DVD on jäänyt palautumatta. Kyseessä on jokin harmittava erehdys, josta pahoittelut.
Kyseessä on Jussi Niinistö, Nurmijärvellä asuva suomalainen historiantutkija ja perusuomalainen poliitikko, Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian ja Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti sekä filosofian tohtori. Hän on Suomen ainoita tutkijoita, joka on erikoistunut Suomen heimosotiin.
Kertaalleen kuoletettua kirjastokorttia ei valitettavasti voi aktivoida uudelleen. Sen sijaan saat kyllä saman tien uuden kortin käymällä jossakin kirjastossa ja ottamalla henkilötodistuksen mukaan. Uuden kortin hinta on kolme euroa.
Uuden PIN-koodin saa vain käymällä paikan päällä jossakin HelMet-kirjastossa. Mukana tulee olla jokin valokuvallinen henkilötodistus ja kirjastokortti.
Hei!
Valitettavasti hakemaasi käännöstä ei löydy. Lahden kaupunginkirjastolla on käännösrunotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi, johon on kerätty käännösrunoutta laajalti. Siellä ei ollut kyseistä runoa. Omasta rekisteristämme löytyivät samat viitteet Lahden kanssa, eli Heredialta on suomennettu vain muutama runo (suosituin lienee Uinti). Googlaamalla en myöskään löytänyt kyseistä runoa käännettynä suomeksi enkä englanniksi.
Cd-levyä kyseisestä kappaleesta ei kirjastoista löytynyt, mutta Liisa Tavin Palavat ikkunat löytyisi vinyylinä Myllykosken kirjastosta. Levyn voi lainata/varata sieltä ja digitoida cd muotoon esim. Kotkan pääkirjastossa.
Voitte ottaa yhteyttä Porvoon kaupunginkirjastoon tai mihin tahansa lähimpäään kirjastoon, jossa voitte tehdä kaukolainapyynnön. Kaleva on Oulun seudun sanomalehti, joten Oulun kaupunginkirjastosta voi mikä tahansa kirjasto pyytää tarvitsemanne kopiot ko. lehdestä. Yksinkertaisempaa on, että tilaatte Helsingin kaupunginkirjaston kautta ne kopiot, jos asutte Helsingissä.
Vaski-kirjastoissa löytyy runsaasti tv-sarjojen tuotantokausia. Niitä voi etsiä Vaski-verkkokirjaston hakulaatikosta asiasanalla televisiosarjat. Hakua voi rajata laajennetussa haussa tai hakutulossivun oikeassa laidassa olevista faseteista.
Oulun pääkirjaston Opintosali Kässystä voi tiedustella vanhoja Kalevan sanomalehtia luettavaksi kirjaston tiloissa. Kaleva on saatavilla myös mikrofilmillä, jolta artikkelejä voi myös tulostaa tai tallentaa muistitikulle.
Petroskoi sijaitsi Äänisen rannalla, ja valtauksen varmistaminen on edellyttänyt myös rannikkopuolustuksen järjestämistä.
Suomalaiset valtasivat Petroskoin 1.10.1941. Jo seuraavan päivän iltaan mennessä kaupunkiin siirrettiin Laatokalta viisi patteria ja moottoriveneosaston käsittävä patteristo, joka nimettiin "Äänisen rannikkopatteristoksi".
Todennäköisesti myös nämä joukot ovat ehtineet osallistumaan paraatiin.
Reponen, T.
Rannikkojoukot sodissa
[teoksessa: Suomen rannikkotykistö 1918-1958. - Rannikkotykistön upseeriyhdistys, 1959]
Kyseessä on L. Onervan runo Sota. Runo on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Särjetyt jumalat (1910). Runo on sikermästä Erämaa.
Runo sisältyy myös esimerkiksi L. Onervan runojen kokoelmaan Etsin suurta tulta : valitut runot 1904-1952 (toim. Helena Anhava, Otava), joka on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Saatte runon sähköpostiinne.
https://finna.fi/
L. Onerva: Särjetyt jumalat (Otava, 1910)
