Espoossa äänilevyjen digitointipalvelut löytyvät Sellon, Entressen ja Tapiolan kirjastoista. Kirjasto Omenassa digitointimahdollisuutta ei ainakaan vielä ole.
Sellon digitoinnista saat lisätietoja puhelinnumerosta 09 816 57607.
Alla joitakin helppojen ja herkullisten ruokien ohjekirjoja, joita saat lainaan Helmet-kirjastoista:
- Suupaloja! : pikkuruokia ja naposteltavaa maailmalta / Hannele Hyvärinen, Johanna Myllymäki
- Simppeliä sushia : raikkaat sushit, salaatit ja keitot / [teksti: Nadia Arumugam ... et al.]
- Helppo japanilainen keittiö : makumatkoja Japanin rikkaaseen ruokakulttuuriin / Emi Kazuko
- Anjumin helpot intialaiset / Anjum Anand
- 500 Välimeren maiden ruokaa / Valentina Sforza
- 500 keittoa / Susannah Blake
- Apukokki maailmalla / Miikka Järvinen, Maija Koski
- Opiskelijan herkkukirja : moderneja ja helppoja aterioita alta 20 minuutin! / Laura Herring
- Aikaa ystäville : helppoa, nopeaa ja herkullista tarjottavaa / Nina Cappelen
- Helpot...
Valitettavasti HAKKU-palvelusta (siis siitä jossa on julkaisut & raportit) ei voi kartasta klikkaamalla hakea tietoja, "tarkennettu haku"-kohdasta voi toki valita hakuparametriksi "Paikannimi" ja hakea paikannimellä esim. Petsamo tms. (HAKKU ehdottaa heti hakukirjoituskentän alapuolelle kyseistä paikkaa jos paikannimi löytyy tietokannasta).
http://hakku.gtk.fi/fi/reports/search
Joitakin ns. Tietotuotteita on mahdollista hakea suoraan alaotsakkeella "paikkatietotuotteet" varustetusta listauksesta (osa on maksullisia):
http://hakku.gtk.fi/fi/locations/search
Kyseiset (ilmaiset) Tietotuote-palvelut ovat lähinnä Karttapalvelut-osasta kokoon kerättyjä ja siellä voi erilaisin hakuparametrein hakea esim. Maankamara-osiosta maaperä- ja...
Helmet kirjavarastosta löytyy julkaisusarja Helsingin maalaiskunnan kunnalliskertomus. Saatavilla ovat julkaisut vuosilta 1931-1948.
Muita teoksia Helsingin maalaiskunnasta Helmet-kirjastoissa:
-Helsingin maalaiskunta, WSOY, 1968
-Leppänen, Lauri: Helsingin maalaiskunta-Vantaanjoen vauras pitäjä, Otava, 1961
Vanhempia tilastoja voisi tiedustella Tilastokirjastosta.
Kysymyksen sinne voi lähettää joko sähköpostilla tai lomakkeella.
Tilastokirjaston yhteytiedot voi tarkistaa sivulta http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/index.html
Yhteydenottolomake löytyy klikkaamalla kyseisellä sivulla otsikkoa Tietopalvelu ja neuvonta.
Tilastokirjaston tietopalvelupäivystys vastaa numerossa 029 551 2220 ma–pe klo 9.00–16.00
Mediamajassa on saatavilla tallennin ja mikki mutta varsinaista haastattelusettiä sieltä ei kyllä löydy. Mediamajan henkilökunta kuitenkin pyysi ottamaan yhteyttä Mediamajaan, jotta varmistuisi pystyvätkö he auttamaan teitä.
Barokin puutarhoista on tietoa mm. näissä teoksissa:
Sinisalo, Antero: Puutarhataiteen historian perusteet (1997)
Ruoff, Eeva: Vanhoja suomalaisia puutarhoja (2001)
Barokki (2014) - sisältää artikkelin Barockträdgården i Sverige
Ranck, Chr.: Puutarhataiteen historia (1922)
Tässä lisäksi pari nettisivua:
https://blogs.aalto.fi/markhistoria15/2016/01/13/barokkipuutarhan-lumo-…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muotopuutarha
Voit mennä Uudenkaupungin kirjastoon ja pyytää Turun kaupunginkirjastosta kaukolainaksi Turun Sanomien mikrofilmit kyseisiltä ajoilta. Siellä on mikrofilmiskanneri, jonka avulla voit tutkia lehtiä ja tulostaa tarvittaessa sivuja.
Koko vuotta 1970 tai 1971 ei kannata tilata, koska filmejä on niin paljon, vaan pyytää filmit kesäajalta, jolloin Ruisrock oli kyseisinä vuosina. Esim. ensimmäinen Ruisrock vuonna 1970 oli heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna.
Ari Närhen tutkimus Rockfestivaali uutisena: Ruisrock Helsingin Sanomissa 1970-1989 (1990) löytyy myös Vaskista https://vaski.finna.fi/
Emil Cedercreutzin omakohtaisia kokemuksia kansalaissodasta voi lukea kirjasta Molemmin puolin rintamaa (WSOY, 1918) - ruotsiksi På båda sidor om fronten. Kirjaa on kummallakin kielellä edelleen saatavissa useista kirjastoista eri puolilla maata.
Saatavuus Satakirjastoissa:
Molemmin puolin rintamaa
På båda sidor om fronten
Kyseessä lienee laulu "Sen teen", alkuperäiseltä nimeltään "Querer". Sen tekijöiksi on ilmoitettu Manuel Tardos ja Rene Dupéré. Suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Sinikka Svärd. Laulun on suomeksi levyttänyt ainakin Katri Helena: https://www.youtube.com/watch?v=ffAk1gm5fk8
Tosin sanat eivät ole täsmälleen muistamallasi tavalla vaan:
"... jos jään tänne myötäilemään, totun niin hämärään, etten valoa kai kestäisikään..."
Asiakastiedot poistetaan lainaajarekisteristä, jos korttia ei käytetä noin kolmeen vuoteen. Korttisi ei siis ole enää voimassa. Ota mukaan voimassa oleva henkilötodistus, passi tai ajokortti ja poikkea missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, niin saat uuden kortin ja pin-koodin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdata Kirjastot.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Nuottijulkaisu löytyy Suomen kansallisdiskografian Viola-haulla. Nuotti on tilattavissa kansalliskirjastoon lukusalikäyttöön (Sijainti:Tanssimusiikki 1. a. Kar).
https://finna.fi
Kansalliskirjaston yhteystiedot: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Vuonna 1953 tapahtuneesta Kyllikki Saaren surmasta ei ole koskaan syytetty ketään, mutta epäiltyjä on ollut kymmeniä. Anssi Orrenmaan Seura-lehdessä vuonna 2014 ilmestyneessä artikkelissa tapauksen tutkinnanjohtaja kertoo, että selvitettyjä tutkintalinjoja on yhteensä 370 ja mappeihin koottua aineistoa "vaatekaapillisen verran". Oletettavaa siis on, että hyvin monenlaisia mahdollisia tapahtumakulkuja on selvitetty. Poliisin tutkimusten lisäksi tapaus on ollut suosittu spekulaation aihe myös paikkakuntalaisille ja muille kiinnostuneille. Artikkelissa esitellään joitakin tunnetuimpia teorioita: https://seura.fi/ilmiot/mysteerit/kyllikki-saari-surma-1953-suohaudan-m….
Tapaukseen liittyvää tietoa, uutismateriaalia ja dokumentti YLE:n Elävässä...
Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki ja yhteishauta sijaitsee Nurmon hautausmaalla VI-osaston keskivaiheilla. Haudassa lepäävät vainajat siirrettiin vuonna 1944 Paukanevalta, joihin heidät oli vuonna 1918 haudattu kahteen merkitsemättömään yhteishautaan. Hautamuistomerkkinä on punagraniittinen vaakakivi. Kiveen on piirretty kahteen riviin 21 hopeista ristiä, joista kukin merkitsee yhtä haudassa lepäävää tunnistamatonta vainajaa. Kiven sivuihin on kuvattu soihtua pitelevä käsi sekä säteilevä aurinko. (Johanna Miedon tekemä kartoitus 2009)
Nurmon joululehdessä (1995, s. 68-69) on artikkeli Paukanevan muistomerkistä. Kuvatekstissä on mainittu muistomerkin pystytysvuodeksi 1978, tietoa suunnittelijasta ei ole...
Laulun nimi on "Niinkuin eilen" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Tiitta Spout (oikealta nimeltään Maija-Riitta Summanen). Hän on myös laulun esittäjä. Laulu alkaa: "Aamu pukee ylleen viitan harmaan". Se sisältyy 6 cd-levyn boksiin "Love Records : kaikki singlet", osaan 3 (Universal Music, 2016), jonka äänitykset ovat vuosilta 1974-1976.
Tiitta Spout Kanto - Kansalliset toimijat -tietokannassa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000200551
Tiitta Spout: Niinkuin eilen YouTubessa:
https://music.youtube.com/watch?v=Mx0_AYbdZvM&list=RDAMVMMx0_AYbdZvM
Suomen postimerkkilehden noin vanhoja numeroita ei ole enää HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta Kansalliskirjastosta Helsingistä kyseisen lehden vanhojakin numeroita löytyy. Lehtiä ei lainata sieltä ulos vaan niitä täytyy lukea paikan päällä. Lehdistä voi toki ottaa kopioita.
Lehdestä voi tehdä myös kaukopalvelutilauksen muualta Suomesta, esim. varastokirjastosta Kuopiosta. Kaukopalvelutilaus Vantaalle maksaa 7 euroa kappale.
Valitettavasti tietoa seitsemännen säkeistön suomennoksesta ei löytynyt. Laulusta voisi kysellä esim. Ranskan instituutilta, jospa heille olisi suomennos tuttu.
http://www.france.fi/category/kirjasto/
Badding Rockersien levyjä ei ole Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa; heidän kappaleitaan sisältyy useisiin kokooma-albumeihin.
Vanamo-verkkokirjastossa voit hakea esiin listan niistä.
vanamo.verkkokirjasto.fi
Marcel Aymén romaaneista on suomennettu ainoastaan La Jument verte, Vihreä tamma (suom. Olli Nuorto). Teos on lainattavissa Kuopion pääkirjastossa. Muita suomennoksia ovat mainitsemanne novelli Mies joka kulki läpi seinien sekä näytelmä Muiden kaulat (suomentanut ja radiolle sovittanut Ritva Arvelo). Novelli löytyy mm. teoksesta Huumoria ympäri maailman (toim. Jarl Hellemann), tämäkin teos löytyy pääkirjastosta. Näytelmä on mahdollista tilata kaukolainana.
