Churchillin kirjoituksia ja puheita kuuluu julkaistun 20 miljoonan sanan verran, mutta ainakaan toistaiseksi ei näiden joukosta tarinan sitaattia ole löydetty. Kyseessä on siis mitä todennäköisimmin yksi monista "lainauksista", jotka ovat joko mielikuvituksen tuotetta tai etääntyneet niin kauas siitä mitä alun perin on sanottu, ettei alkuperäistä lähdettä ole enää mahdollista tunnistaa. Churchill-tuntijoiden mukaan hänen sanomisistaan hengeltään lähinnä kysymyksen lausahdusta saattaisi olla seuraava ajatus: "The Arts are essential to any complete national life. The State owes it to itself to sustain and encourage them…. Ill fares the race which fails to salute the arts with the reverence and delight which are their due." Tämänkin Churchill...
Eilispäivän maailmaa on tosiaan Vaski-kirjastoissa enää vain yksi nide, joka sekin on kiertänyt lainassa jo 111 kertaa, ja saatavuus antikvariaateissa on heikkoa, jopa olematonta. Uuteen painokseen ja käännökseen liittyvästä kiinnostuksesta kannattaa viestittää suoraan kustantamolle, sillä mahdollisten ostajien intressit todennäköisesti painavat lainauslaitoksen tarpeita enemmän kustannuspäätöstä tehdessä. Mikäli teoksen tekijänoikeudet ovat rauenneet, voi teoksen uudesta painoksesta tai käännöksestä yrittää vinkkailla myös muille kustantamoille.Gummeruksen yhteystiedot löytyvät täältä: https://gummerus.fi/pages/me-olemme-gummerus#Hallinto
Viinit, joista on poistettu alkoholi eivät korosta aterian kokonaismakua tai tuo tarvittaessa esiin sen hapokkuutta.
Kotilieden mukaan alkoholittomia viinejä kannattaa maistella ja jos löytää tarpeeksi hapokkaan viinin, sitä voi kokeilla. Kuitenkin tuossakin artikkelissa kerrotaan, että alkoholiton viini ei tuo samaa syvyyttä ja makuvivahteita ruokaan kuin alkoholillinen viini, https://kotiliesi.fi/ruoka/viini-ruoanlaitossa/
Samaisessa lehdessä neuvotaan myös vaihtoehtoja viinille, https://kotiliesi.fi/ruoka/viini-ruoanlaitossa/
Tai tee niin kuin minä: jätä viini kokonaan pois tarvittaessa. Älä korvaa sitä millään!
Villanelle-runomuodon nimelle ei näyttäisi löytyvän suomenkielistä vastinetta. Meillä siitä puhuttaessa turvaudutaan tavallisimmin ranskalaisperäiseen nimitykseen 'villanelle'; Tieteen termipankki kuitenkin käyttää italialaista muotoa 'villanella', kaiketikin siksi, että historiallisesti runomuodon juuret ovat italialaisessa paimen- tai piirilaulussa.
Kirjallisuudentutkimus:villanella – Tieteen termipankki
"Runon mitta voi myös olla villanelle, sonetti tai pantun - " (Marko Niemi, Tuli & Savu, 4/2003)
"Näihin verkosta ravistettua rojua sapluunoihin pakottaviin kaavioihin ('patterns') kuuluu tällä hetkellä sonetti, villanelle, parisäe ('couplet'), pantum, sestina, 'new sentence' (juoneton proosaruno) ja kollaasi -- " (Ville-Juhani...
Kyseessä on ensimmäinen säkeistö Aleksandr Puškinin runosta Ne poi krasavitsa pri mnie. Olli Hyvärisen suomennos runosta sisältyy Puškinin runojen kokoelmaan Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815-1836 (2018) s. 207.
Aleksandr Puškin: Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815-1836 Helmetissä
Emma Dahlqvistin kirjassa Tuohi : punonta, levytekniikka, taittelu (Gummerus, 2020) sivulla 148 annetaan ohjeita kuivuneen tuohityön pelastamiseen. Ensin tuohiesine pyyhitään haaleassa vedessä kostutetulla rievulla kauttaaltaan sisä- ja ulkopuolelta. Käytetty riepu ei saa olla liian karkea, ettei tuohi naarmuunnu. Kun tuohiesine on puhdas ja kuivunut, se voidaan käsitellä. Käsittelyyn suositellaan ensisijaisesti mehiläisvahaöljyä. Mikäli sitä ei ole, voi käyttää tavallista ruokaöljyä kuten auringonkukkaöljyä. Öljyyn kostutetulla rievulla sivellään varovasti tuohen pintaa. Öljyä ei kannata käyttää liikaa, ettei tuohen pinta jää tahmeaksi. Käsitellyn tuohityön annetaan seistä yön yli ja sitten imeytymättä jäänyt öljy...
Leveyspiirit ovat maapallon kiertäviä päiväntasaajan suuntaisia piirejä. Päiväntasaaja eli ekvaattori puolestaan sijaitsee napojen puolivälissä ja jakaa maapallon pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon. Leveyspiirit eivät siis kulje napojen kautta. Napojen kautta kulkevat pituuspiirit.Lähteet:LeveyspiiriPituus- ja leveyspiirit muodostavat kartalle verkonPäiväntasaaja
Reijo Taipaleen esittämän ”Virran rannalla” -kappaleen sävelmä on kansansävelmä ja sanoituksen on tehnyt Aappo I. Piippo. Laulu alkaa: ”Mä virran rantaan saavun taas”. Tällä nimellä en löydä lauluun nuottia, mutta sama sävelmä on myös kappaleessa ”Hiljaa virtaa joki”, jonka sanat on kirjoittanut Sauvo Puhtila. ”Hiljaa virtaa joki” sisältyy ”Suureen toivelaulukirjaan”, osaan 13, ja nuottiin ”Suklaasydän : piikkikorot ja ihanat iskelmät” (F-Kustannus, 2011). Näissä nuoteissa ei ole ”Virran rannalla” -laulun sanoja, jotka voit kuunnella äänitteeltä. Sanat ja soinnut löytyvät myös verkosta:https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/reijo-taipale/virran-rannalla-chords-2577528Verkosta löytyviin sanoihin voi sisältyä virheitä. Lähteitä:...
Helsingin kaupunginkirjaston ASKO-asiakastietokoneilla käytössä olevat ohjelmat näkyvät sisäänkirjautumisen jälkeen työpöydällä vasemmalla. Ennen ASKO-koneiden käyttöönottoa on käynnistä-valikon takaa mahdollisesti löytynyt vielä muita ohjelmia.
Kyseisessä oppaassa on monia selityksiä, joista osa on osuvampia kuin toiset. Studia Generalia -selitys pyrkii osoittamaan virheelliseksi käsityksen uuden oppimisen vaikeudesta.
Myönnämme syyllistyneemme fraasirikokseen, josta rangaistuksena tutustumme huolellisesti kokoelmissamme oleviin fraasisanakirjoihin ja jätämme puutyöt kapuloineen ja rattaineen niitä paremmin hallitseville.
Etsimäsi kirja voisi olla Pierre Probstin Mirri ja Murri (Veitikka-sarja, Paletti 1957). Kirjassa seikkailevat kissaserkukset Mirri (valkoinen) ja Murri (musta), jotka mm. putoavat savupiippuun ja muuttuvat molemmat mustiksi. Myöhemmin Murrin päälle valuu jauhoa ja hän on hetken valkoinen. Lopuksi serkukset vilustuvat ja juovat kuumaa sitruunamehua kaminan ääressä.
Paletin Veitikka-sarjan kirjat ovat pieniä, saman kokoisia kuin Tammen kultaiset kirjat.
Antiikin runoudesta löytyy hyvin tietoa esim. Horatius: Ars poetica ja Aristoteleen Runousoppi sekä Maarit Kaimion Antiikin kirjallisuus ja sen perintö. Teivas Oksala on kirjoittanut useammankin teoksen antiikin kirjallisuudesta. Keskiajan runoudesta löytyy mm. Päivi Mehtosen Poetria nova; johdatus keskiajan runousoppiin. Suomalaisia runouden tutkijoita ovat esim. Unto Kupiainen, Rafael Koskimies ja V.A. Koskenniemi. Nykypäivän runotuntijoilta Mervi Kantokorvelta ja Auli Viikarilta löytyy runoutta käsitteleviä teoksia. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimittamana löytyy Oi, runous , romantiikan ja modernismin runouskäsityksiä ja suomalaisista naisrunoilijoista löytyy antologia nimeltä Maailma, katettu pöytä.
Yhtä kaiken kattavaa...
Kyläkahvilan pitäjä maksaa elinkeinotoiminnassaan esittämästään musiikista. "Radio" ei sinänsä ole tekijänoikeudellinen asia, vaan sieltä tulevat ohjelmat. Lähtökohtaisesti kaikkien radiosta tulevien teosten julkiseen esittämiseen tarvitaan lupa, kun kyseessä ei ole yksityinen käyttö.
Kirjastoautossa soitettavaan musiikkiin lienee järkevä soveltaa samoja periaatteita kuin kiinteänkin kirjaston kohdalla. Musiikkia voi julkisesti esittää kirjastossa, koska kaikki Suomen kunnat ovat solmineet asiaa koskevan sopimuksen Teoston (säveltäjät, sanoittajat, sovittajat, nuotinkustantajat) ja Gramexin (esittäjät, levy-yhtiöt) kanssa.
Muuhun ohjelmasisältöön ei lupia ole hankittu, mutta käytännössä asiaan tuskin on kukaan koskaan puuttunut. Teoriassa...
Valitettavasti Chet Bakerista ei löytynyt suomenkielisiä kirjoja. Joissakin kirjoissa on lyhyesti tietoa Bakerista:
- Otavan iso musiikkitietosanakirja 1, s. 234-235. (Otava 1976)
- Jazz: Koko tarina, s. 230. (Readme.fi 2011)
- Kahn, Ashley: Kind of Blue. Modernin jazzin avain. Tässä kirjassa Baker mainitaan useissa kohdissa lyhyesti. (Johnny Kniga 2009)
Näiden lisäksi on Mirja Mäkelä suomenkielinen opinnäytetyö Jazzillisen lauluimprovisoinnin tarkastelua: tapauskuvaus kolmesta laulajasta. (Sibelius-Akatemia, Jazzmusiikin osasto 1989).
Hei!
Oikea palautuspäivämäärä on tuo 4.9.2016.
Helmetin sähköpostiviestien lähetyksessä on ollut lähipäivinä viivettä, josta johtuen olet saanut muistutusviestin sen jälkeen kun olet jo kirjan uusinut. Siksi viestissä on siis vanha eräpäivä.
Näin vanhoja lehtiä ei käytännössä löydä kuin divareista hyvällä onnella ja Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmasta Helsingistä. Fennica-tietokannan mukaan kysyjän etsimien numeroiden pitäisi kyllä löytyä kokoelmasta. Näitä täytyy kuitenkin tulla lukemaan paikan päälle Kansalliskirjaston lukusaliin (Unioninkatu 40). Lukusalivarauksen voi tehdä netin kautta (https://finna.fi mutta paikalle täytyy tulla henkilökohtaisesti. Tilauslomake voi näyttää tottumattomasta monimutkaiselta, mutta tärkeintä on ilmaista tarkasti, mitä on hakemassa, kirjaston henkilökunta osaa sen perusteella sitten päätellä, mitä täytyy varastosta hakea. Aineistoa ei myöskään saa luettavakseen heti, vaan vasta tilauksen jälkeisenä arkipäivänä ja jos paikalle tulee...
Termillä energiamittari löytyvät Helmet-kirjastojen sähkönkulutusmittarit. Alla linkki hakutulokseen, josta selviävät myös kirjastot:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6nkulutusmittari%20__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Suomen kunnallislehdestä, vsk.1957-1958 löytyi nimenmuutokset vain Tampereelta ja Lauritsalasta (nyk. Lappeenrantaa). Jotkut kunnat muuttivat Itsenäisyydenkadun sijasta nimen Vapaudenkaduksi. Näitä olivat Oulu, Tornio ja Forssa. Varkaus ja Riihimäki muuttivat puistonsa Itsenäisyyden puistoksi. Valkeakoski muutti torinsa Itsenäisyydentoriksi ja Kokkola "päätti periaatteessa muuttaa jonkin torin Itsenäisyyden toriksi tai kadun Itsenäisyydenkaduksi". Eli käytännöt vähän vaihtelevia, mutta nämä päätökset tehtiin Suomen itsenäisyyden 40 v kunniaksi.
