Liedon kirjat voi palauttaa Turun pääkirjastoon, ja ylipäätään minkä tahansa Vaski-kirjaston aineiston voi palauttaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon.
Vaski-kirjastoihin kuuluvat:
Turun kaupunginkirjasto
Kaarinan kaupunginkirjasto
Kustavin kunnankirjasto
Laitilan kaupunginkirjasto
Liedon kunnankirjasto
Maskun kunnankirjasto
Mynämäen kunnankirjasto
Naantalin kaupunginkirjasto
Nousiaisten kunnankirjasto
Paimion kaupunginkirjasto
Pyhärannan kunnankirjasto
Raision kaupunginkirjasto
Ruskon kunnankirjasto
Salon kaupunginkirjasto
Sauvon kunnankirjasto
Taivassalon kunnankirjasto
Uudenkaupungin kaupunginkirjasto
Vehmaan kunnankirjasto
Sähköisestä laskutuksesta löytyy Aleksi lehtitietokannasta hakutavasta riippuen 7-20 artikkelia, muutama ruotsinkielellä ja Lindasta= yliopistokirjastojen yhteistietokanta 7 erilaista tutkimusta. Niistä uusin on Hokkanen: Tietoturva sähköisessä laskutuksessa, 2004.
Jos aiot sukeltaa Itämeressä, on olemassa juuri sellainen kirja, jota ajattelet, nimittäin ”Aaltojen alla: Itämeren vedenalaisen luonnon opas”. Kirjan on julkaissut Like 2004.
Kaukaisemmista meristä en löytänyt suomenkielistä aikuisten kirjaa. Englanninkielisiä kirjoja, joissa kerrotaan eri merien elämistä/kasveista, tottakai on. Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä tietokannasta löytyi esim. tällaisia kirjoja:
Beth and Shaun Tierney, “Diving the world: a guide to the world’s coral seas”, Footprint 2006
Nick Hanna, “The art of diving and adventure in the underwater world”. Ultimate Sports 2006 (kertoo koralliriutoista)
John Collins, “Cool waters Emerald seas : diving in temperate waters”, Atrium 2006
Marc Spalding, “A guide to the...
Voisiko kyseessä olla kirja nimeltä Midzi, tulitukka? Kirjan on kirjoittanut Madeleine Brent ja siinä punapäinen englantilaistyttö oppii ko. taitoja aboriginaalien parissa. Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1987.
Unioniakseli-teemasarjan esitteet ovat valitettavasti loppuneet kirjastoista eikä niitä paineta enää lisää. Esitteitä voi printata Helsingn kulttuurikeskuksen sivuilta.
http://www.hel.fi/hki/Kulke/fi/Viraston+esittely/Julkaisuja
Hei!
Täällä Jyväskylässä parhaiten vanhoja sanomalehtiä säilytetään Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Tosin sielläkin lehtitilanne on tällä hetkellä hiukan kimurantti, koska ovat poistaneet remontin alta paljon lehtiä -myös Keski-Uusimaan numeroita. Vuoden 1967 numerot ovat ainakin saatavilla.
Vanhoja lehtiä säilytetään varastossa, josta on nouto kerran viikossa torstaisin. Varastotilaus pitää tehdä viimeistään keskiviikkona, jos haluaa lehdet luettavakseen seuraavan viikon aikana.
Varastotilauksessa saa apua yliopiston kirjastolta joko käymällä kirjastossa, lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: jykneuvonta@library.jyu.fi tai soittamalla numeroon: 0400-247463.
Kysymyksen sitaatti on itse asiassa kaksi erillistä sitaattia Monnet'n teoksesta. Alkuosa löytyy Hannes Virrankosken ja Kari Klemelän suomennoksesta sivulta 407: "Mitään ei voida saada aikaan ilman ihmisiä, mikään ei jää pysyväksi ilman instituutioita." (Hannes Virrankoski) - Jälkiosa taas on sivuilla 513-514: "Instituutiot elävät kauemmin kuin ihmiset, ja niinpä instituutiot - jos ne ovat hyvin suunniteltuja ja rakennettuja - voivat kerätä toisiaan seuraavien sukupolvien viisauden ja välittää sen yhä uusille polville." (Hannes Virrankoski)
Virrankoski (s. 13-543, 688) ja Klemelä (s. 544-687) ovat suomentaneet teoksen saksankielisestä laitoksesta.
Helmetissä tehty varaus liikkuu varausjonossa, jos edellä olevat varaukset ovat lukitsemattomia varauksia. Jos olet varausjonossa sijalla 3 ja lukitset varauksen, edellä olevat varaukset lähtevät pois, kun kirjoja palautuu ja siirryt jonossa ensimmäiseksi. Sen jälkeen varaukset menevät jonossa takanasi oleville, kunnes vapautat lukituksen.
Joskus varauksesi ei liiku varausjonossa siksi, että edellä on myös lukittuja varauksia. Jos äskeisessä esimerkissäni sijalla 2 oleva varaus olisikin lukittu, sijalla 1 olevan varauksen tarttuessa palautuvaan kirjaan sijalla 2 oleva varaus ja sinun varauksesi liikkuvat yhden sijan eteenpäin. Sen jälkeen ne kuitenkin jumittuvat paikoilleen, kunnes jompikumpi poistaa lukituksen. Tuo lienee syy siihen,...
Kirsi Walas on Sirpa Karjalaisen (s. 1951) salanimi. Hän on kirjoittanut omalla nimellään kansanperinnettä ja mm. jouluaiheisia lastenkirjoja 1979-: https://www.kirjaverkko.fi/kirjailija/Sirpa+Karjalainen . Kirsi Walas -nimellä ei ole julkaistu muita kirjoja kuin Jelena ja pohatta.
Pahoittelemme asiasta teille aiheutunutta vaivaa ja mielipahaa. Tietääksemme Helmet-järjestelmään ei ole tehty lauantaina 3.6.2017 huoltotöitä. Laitan palautteen joka tapauksessa eteenpäin Helmet-toimitukseen.
Kesälauantaisin Helsingissä onkin tänä vuonna auki vain viisi kirjastoa: Itäkeskuksen kirjasto, Kirjasto 10, Rikhardinkadun kirjasto, Suomenlinnan kirjasto ja Töölön kirjasto.
Hyvää kesää!
Haku Vaarakirjastojen tietokannasta (oiva.vaarakirjastot.fi) tuottaa useita tärppejä tämän kappaleen sisältävistä nuottijulkaisuista. Parhaiten se löytyy alkukielisellä nimellään Aguas de marco.
Se löytyy mm. näistä:
The best of Brazil (sanat, melodia, soinnut): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Bossa & samba Brazil 1 (kitaratabulatuuri): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
The most requested bossa nova & samba songs (piano, sanat, melodia, soinnut):
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Evakkolasten muistoja ja kokemuksia on kerätty, tutkittu ja julkaistu monella taholla. Alla on esimerkkejä julkaisuista ja keräyksistä, mutta lista ei ole kattava. Yksittäisten henkilöiden muistelmia voi hakea kirjaston tietokannasta hakusanoilla "muistelmat evakot". Monet niistä on tosin julkaistu omakustanteina, joiden saatavuus voi olla rajoitettu.
Riutamaa, Eeva: Maan korvessa kulkevi – Evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistot ja hyvinvointi (2016)
Kysely- ja haastatteluaineistolle perustuva väitöskirjatutkimus, joka tarkastelee luovutetusta Karjalasta lähtöisin olevien evakkolasten tunnemuistoja ja niiden yhteyttä myöhempään hyvinvointiin. Luettavissa kokonaisuudessaan verkossa: http://www.utupub.fi/handle/10024/124778, saatavana...
Johann Wolfgang von Goethen Vaaliheimolaisten toisen osan luvussa 10 oleva novelli on saanut otsikon Merkilliset naapurilapset.
Lähde:
Goethe, Johann Wolfgang von: Vaaliheimolaiset (suom. J. A. Hollo, Otava, 1967)
Kiuruveden sotaveteraaneista on olemassa veteraanimatrikkeli, josta löytyy henkilötietoja ainakin talvi-, jatko- ja Lapin sodan osalta.
Kaikkonen, E. (toim.) (2018). Sodan vuodet 1939-1945: Kiuruvetiset II maailmansodassa : historiaa ja matrikkeli. Kiuruvesi: Kiuruveden Rintamamiesveteraanit ry.
Kiuruveteläisistä sodissa kaatuneista saa listauksen Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokannasta.
Tarkemmin eritellyt miesmäärät voivat olla haasteellisia selvitettäviä. Ellei tietoja ole koottu esim. em. veteraanikirjaan tai paikallishistoriikkeihin, selvittely saattaa vaatia arkistotyötä.
Kansallisarkistossa säilytettävät kutsuntaluettelot ovat tähän tarkoitukseen erityisen hyödyllisiä.
Aika moni lapsi oppii lukemaan jo ennen kouluun menoa. Luvut poikkeavat toisistaan hieman lähteen mukaan, mutta esimerkiksi Heikki Lyytisen ja Paula Lyytisen artikkelin (Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia?, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto) mukaan nykyään yli kolmannes lapsista on oppinut peruslukutaidon ennen kouluun menoa:
http://www.lukimat.fi/lukeminen/kirjoituksia/suomenkieliset-artikkelit/lukivaikeudet.pdf
Toisluokkalaisten lukutaidosta ei löytynyt tarkempia tietoja, mutta peda.net-sivuston mukaan "ensiluokkalaiset osaavat tavallisesti keväällä yhdistää äänteitä ja lukea sanoja. Toisen lukuvuoden loppuun mennessä lapset yleensä lukevat sanoja tarkasti ja lauseita sujuvasti."
https://peda....
Pulavuosina tämän maan kurjuuteen suivautunut ja valtakuntaa muuttanut Nooke pistäytyy ainakin Koillismaa-sarjan kirjassa Selkosen kansaa.
"Nooke oli jo ennen rajan taakse menoaan ollut hieman raivopäinen. Hullu työmies mutta vihasi talollisiakin kuin myrkkyä. Yksinäisen, jo kuolleen piian jalkapoika. Ärsytti mieheksi tultuaan metsäpomoja itsepäisyydellään. Ei koskaan kulkenut niska kumarassa. Teki niin kuin sattui itse asian päättämään. Vajaat kymmenen vuotta taisi olla siitä kesästä, kun Nooke katosi seudulta." (s. 516)
Kävin konsultoimassa hankintapuolella työskentelevää kollegaa, ja hän kertoi, ettei Helsingin kaupunginkirjastossa kukaan muovita kirjoja työkseen. Suurin osa kirjastoista tulee valmiiksi muovitettuina kirjaston tukkutoimittajilta. Siellä siis on henkilöitä, jotka työkseen muovittavat kirjoja muovituskoneilla ja vaikeampia tapauksia käsin.
Helsingin kaupunginkirjasto saamia lahjoituksia ja muita kirjoja, jotka eivät ole valmiiksi muovitettuja, muovitetaan Niemikotisäätiössä. Se tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa, josta yksi osa on kirjojen muovittamista, joten sitä ei voi ihan suoraan rinnastaa vakituiseen työhön. Siitä löytyy lisätietoa osoitteesta https://niemikoti.fi.
Asiaa on aika mahdotonta kertoa koko Suomen kirjastojen tasolla,...
Suomen ensimmäinen ensikoti perustettiin Helsinkiin vuonna 1942. Aira Heinäsen teoksen Ensikodin kasvutarina 1942-2002: Helsingin ensikoti 60 vuotta (2002) mukaan henkilökunnan lukumäärä oli 13, ja lisäksi kiinteistöllä oli talonmies. Johtajatar oli koulutukseltaan sairaanhoitaja, lastenhoitajat opastivat lastenhoidossa ja keittiön henkilökunta opetti taloudenhoitoa. (s. 39)
Vuonna 1948 ensikoti perustettiin Ouluun, mutta muita 1940-luvulla perustettuja ensikoteja Suomessa ei ollut.
