Taianomaisiin seikkailuihin vievät pyöreät karkit ja kaunis kuvitus (Jaana Aalto) panevat ajattelemaan Ritva Luostarisen kirjaa Lumottu karkkipurkki (Lasten oma kirjakerho, 1982), vaikka tässä päähenkilö onkin poika (Ville).
Sanoilla "Joulusta jouluun on hetki ja toinen" alkaa laulu "Joulu on tullut!", josta käytetään myös nimeä "Joulusta jouluun". Sanat jatkuvat: "...keskellä valkea juhannus on vaan". Laulun on sanoittanut Siiri Lampén ja säveltänyt J. N. Lahtinen.
Laulu sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja / toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén (Valistus, 1927, laulun nimi: Joulu on tullut)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset / toimittanut J. N. Lahtinen (Valistus, 1932, laulun nimi: Joulu on tullut)
Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä / Jouko Pesola, Joonas Kokkonen (Valistus, 1958, laulun nimi: Joulusta jouluun)
Suuri...
Kaisa Melartinin ja Anu Södermanin teos Maalauksia ja runoja (1987) kuuluu vain joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Pääkaupunkiseudulla teos kuuluu vain Kansalliskirjaston kokoelmiin, mistä teosta ei saa kotilainaan. Tämän lisäksi teos on muutaman yliopistokirjaston kokoelmissa. Koska teosta ei saa Kansalliskirjastosta kotilainaan, voitte tehdä teoksesta kaukolainapyynnön esimerkiksi alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3389257
O. E. Juurikorven uudistettu suomennos (1957): "Leikki on alkanut!" (Sherlock Holmesin seikkailut. 2, s. 372)
Jaakko Anhava (2010): "Riista on liikkeellä." (Sherlock Holmes : kootut kertomukset, s. 783)
Hei,
Pikkuserkusta on kysytty kirjastonhoitajalta esimerkiksi https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-pikkuserkku
Vanhempiesi serkkujen lapset ovat sinulle siis pikkuserkkuja.
Pepsi Max 0.3 litran pullossa on kruunukorkki. Tiimimme päätyi sellaiseen oletukseen että jos testaa pullon avaamista sata kertaa ja ottaa huomioon avaamiseeen käytettävän ajan (ranneliikkeen nopeus) ja juoman lämpötilan, voidaan havaita tilastollisesti merkittävästi, että kylmän juoman avaaminen nopeasti tuottaa useammin poksahdusäänen kuin lämpimän juoman avaaminen hitaasti. Voisiko juoman lämpötila ja avaamisliikkeen nopeus olla vaikuttanut poksahdusääneen? Onko vertailussa käytetyt toiset limonadit olleet saman lämpöisiä kuin Pepsi Maxit ja onko avaamisliike ollut täysin samanlainen?
Juoman valmistajalla voi olla kysytystä asiasta lisää tietoa, kannattaakin ottaa yhteys Hartwallin maksuttomaan kuluttajapalveluun...
"Kielitoimiston sanakirjassa" (Kotus 2006) 'päiväkäsky' määritellään päällikön julkaisemaksi käskyksi, jota käsitellään tavallisesti yleisluonteisia asioita. "Nykysuomen sanakirja" (SKS 1956) tarkentaa, että se on päällikön tarpeen vaatiessa tai määräajoin julkaisema käsky, joka koskee henkilöasioita, tiedotuksia, pysyväismääräyksiä, lomia, yms. hallinnollisia tai sisäpalvelusasioita.
Pikku Myy on jonkin verran itsekäs ja rämäpäinen, joten ne lienevät ainakin osasyinä tähän.
Tove Janssonia käsittelevissä teoksissa on monissa myös Muumilaakson ja Muumilaakson väen analyysia, https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lo…
Hahmojen esikuvia ja analyysia löytyy Toven haastatteluista ja muistelmateoksesta Kuvanveistäjän tytär. Esim. Kansallisbiografian artikkelissa kerrotaan, että Muumi sisältää eniten Toven omia piirteitä, mutta että Pikku Myy taas kuvastaa hänen luonteensa kipakampia ominaisuuksia, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1395
Tove Janssonin taiteilijatyöstä lötyyy radiosarja, https://sverigesradio.se/grupp/25623
Muuta Tove...
Rodinin ensimmäinen pieni kipsiversio patsaasta on valmistunut noin vuonna 1880. Wikipedia-artikkelissa kerrotaan, että ensimmäinen suurikokoinen valos valmistui vuonna 1902 ja se esiteltiin yleisölle vuonna 1904.
Teoksesta on useita kopioita eri puolilla maailmaa. Kööpenhaminan Ny Carlsberg Glyptotek -taidemuseon patsas on listauksen mukaan myös vuodelta 1904.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajattelija_(taideteos)
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_The_Thinker_sculptures
P. Mustapää on kyllä kottaraisesta runoillut, mutta kysymyksessä etsityt säkeet viittaavat enemmän saksalaisen Victor Blüthgenin suuntaan. Suomeksi kottaraisesta Blüthgenin mukaan riimitteli Kirsi Kunnas. Runo Veli kottarainen löytyy WSOY:n 1960-luvulla julkaiseman Aarteiden kirja -sarjan viidennestä osasta sekä Kunnaksen kääntämiä ja mukailemia runoja ja satuja sisältävästä kokoelmasta Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta.
Runo alkaa sanoin "Talven mentyä saapuu kottarainen" ja sen päättävä kolmas säkeistö kuuluu näin:
– Missä rouvas on, veli kottarainen? / – Hän saapuu kohta kun on valmis pesä, / ja sitten munii, sitten hautoo, / ja sitten onkin jo täysi kesä.
Koko Hubaran kirjassa Bechi on hahmo nimeltä Shoshana, joka on kirjan toisen hahmon Bechin jemeninjuutalainen äiti ja kirjailija. Shoshanan hahmo on kirjassa kirjoittanut omaelämäkerrallisen teoksen nimeltään "Shoshana Ayin. kävi täällä". Kyseessä on siis fiktiivinen hahmo, Shoshana ei ole Koko Hubaran äiti. Hänen äitinsä ei tiedettävästi ole kirjailija. Bechi kirjan lopussa on monisivuinen lähdeluettelo, jossa mainitaan Anja Kaurasen kirja "Sonja O. kävi täällä". Liekö Shosanan fiktiivisen teoksen nimi saanut inspiraationsa kyseisestä teoksesta.
Lähteet:
Kuvaus Bechi kirjan sisällöstä Otavan sivuilta https://otava.fi/kirjat/bechi/ (viitattu 28.2.2022) ja Tuijata. Kulttuuripohdintoja -blogista...
Vanhat suomalaiset peltipurkit -blogissa arvioidaan makeisrasiaa valmistetun 1920-luvun lopulla http://peltipurkit.blogspot.com/2015/04/fazerin-karamellirasia_20.html . Tuotetta on mainostettu eri lehdissä ainakin vuonna 1927. Tämä mainos on Seura-lehdestä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/757695?term=kultakaramelleissa&page=44 . Peltipurkkien puhdistamisesta voi lukea samaisesta blogista:
http://peltipurkit.blogspot.com/p/peltipurkkien-puhdistaminen-ja-sailytys.html
Makeisrasiaa on ollut myynnissä esimerkiksi Huuto.netissä 20 euron lähtöhintaan sekä antikvariaatissa 20 eurolla.
https://www.huuto.net/kohteet/fazer-200mk-karkkirasia/557294999
https://www.juvekim.fi/product.php?id=...
Linna tarkoittanee tässä ihmisellä naista yleensä. Yksi Suomen murteiden sanakirjasta sanalle löytyvä merkitys on 'nainen, vaimo'. Matti Vilppula on Kielikello-lehdessä 2/1996 julkaistussa kirjoituksessaan pohdiskellut ihminen-sanan tätä merkitysulottuvuutta:
"Ihminen-sanan 'nainen'-merkityksen ratkaisu saattaa liittyä itse nainen-sanaan. On olemassa useita tietoja siitä, että sana nainen on murteissa koettu affektiseksi ja sävyltään kielteiseksi, halventavaksi. Osasyynä on varmaan ollut samaa kantaa oleva verbi naida ja sen sukupuoliyhteyteen viittaava merkitys. Tästä syystä nainen-sanaa on alettu vältellä ja sille on etsitty kiertoilmauksia. Naisihminen, naiseläjä, vaimoihminen, vaimoinen ihminen ja vaimoinen henki ovat esimerkkejä...
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin tällä palstalla ansiokkaasti. Tutkijoiden mukaan ei löydy selkeää yksiselitteistä yhteyttä sisäelinten peilikuvasijainnin ja aivojen poikkeavuuksien välillä. Linkin takaa löytyy aiempi vastaus sekä linkkejä hyödyllisiin lisälähteisiin:
Onko ihmisillä, joilla on situs inversus (sisäelinten peilikuvasijainti) vastaavasti aivopuoliskot eri päin kuin yleensä? Entä ovatko useimmat vasenkätisiä? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Hei
Kuvan pienuuden takia vaikea antaa varmaa tunnistusta. Ulkonäön perusteella lähinnä tulee mieleen keittiökoisa, joka kuitenkin viihtyy lähinnä elintarvikkeissa. Kosteat tilat eivät ole niille tyypillisiä. Tarkentavaa tietoa myös tarvittaisiin, onko kyseessä kerrostaloasunto? Mitä kautta hyönteiset olisivat voineet saapua?
Vieraslajit sivustolta kohdasta, sisätilojen tuholaiset, voi katsoa vastaako ötökkä jonkin lajin kuvausta.
Runo Song of the Open Road on Walt Whitmanin kokoelmasta Leaves of Grass (suom. Ruohoa, 1965). Runon nimi on Arvo Turtiaisen suomennoksessa Laulu avoimesta tiestä.
https://finna.fi/Record/kyyti.1197283?sid=2954322819
https://whitmanarchive.org/
Kirjaston kirjoista ja Kielitoimiston verkkoaineistoista ei löytynyt tämän nimen alkuperästä tietoa, löysin vain maininnan sen olemassaolosta Nimisamposta.
Näitä sanoja ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta eikä Nykysuomen sanakirjasta. Mitään tuon tyyppistä ei ole Algu-tietokannassakaan, jossa on tietoja saamenkielisten sanojen alkuperästä.
Asiasta kannattaa kysyä Kotuksen nimineuvonnasta. Se palaa kesätauolta 6.8. jälkeen.
Kadunnimien suunnittelu kuuluu kaupungin tehtäviin, joten Kemin kaupunkiin kannattaa ottaa yhteyttä.
Oklaholmankatu esiintyy Oulun yliopistossa julkaistussa Riikka-Tiina Sipilän pro gradu -tutkielmassa Paiseenperältä Laitakaribialle : Kemin epäviralliset paikannimet, mutta siellä on...
Vanikasta löytyy useampia artikkeleita ja kuviakin. Maatalousmuseo Sarka on julkaissut kuvan vanikkakaulimesta ja sen ohessa kerrotaan myös, millaista leipä oli. Vanikka oli armeijan näkkileipää ja siksi sen piti kestää sekä kuljetusta että kovia oloja. Se oli siis kovaa ja sillä tavalla erilaista kuin nykyinen helposti purtava näkkileipä. Vanikka oli perinteiseen juureen leivottua, kuivattua ruisleipää, kevyttä kantaa ja oikein säilytettynä hyvin säilyvää. Kuljetuksen sujumiseksi leivällä oli määrätty muoto, se tehtiin pellistä valmistetulla neliön muotoisella muotilla. Pinnan kuvio syntyi kaulimella, jonka pintaan oli veistetty nystyjä, josta tuo kuvakin on. Kaulin teki taikinaan reikiä, jotka estivät sitä kohoamasta...
Kirjasto saa myydä tai lahjoittaa kokoelmista poistettua av-aineistoa. Tekijänoikeuslain (404/1961) 19. pykälässä mainitaan, että kirjastolla on oikeus myydä tai muutoin pysyvästi luovuttaa laillisesti hankkimansa aineisto. Kirjasto maksaa lainauskorvauksen hankkiessaan elokuvatallenteita, jotta niitä voi lainata eteenpäin, mutta lainausoikeus ei sisälly myytyyn aineistoon.Lähteet ja lisätietoaAiheesta aiemmin Kysy kirjastonhoitajalla-palstalla: Saako kirjaston poistomyynnissä myydä VHS tai DVD tallenteita? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)Tekijänoikeuslaki, 19§: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L2P19
Laulu on nimeltään "Elonkorjuu" ja se alkaa: "Kuuma hohtaa aurinko". Kertosäkeessä lauletaan: "Pam, pam, rumpu kaikuu, vilja kypsää on." Laulun sävelmä on unkarilainen kansansävelmä. Suomenkieliset sanat on tehnyt Samppa P. Asunta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään" (Tammi, 2009) ja "Tule, tule leikkiin : lasten laululeikkejä" (F-Kustannus, 2011), jossa on myös Inkeri Simola-Isakssonin laatimat leikkiohjeet tähän lauluun.
