Pelkällä Tytti ja Topi nimellä ei löydy teosta. Tarkoitatteko teosta Tytti Issakainen, Jukka Salminen, Eeva Sivula: Tytti ja Topi salaisuuksien jäljillä. Kirja kuuluu useimmissa kirjastoissa luokkaan 25.3 (Kristillinen opetus ja kasvatus). Mikkelin kirjastoista tätä ei valitettavasti löydy, mutta esim. Pieksämäen kaupunginkirjastosta se löytyy. Mikäli tämä on tarkoittamanne kirja voitte pyytää sen kaukolainaksi kirjastostanne.
Verkkopalvelua, jossa taidehistorioitsijat vastaisivat taidetta koskeviin kysymyksiin ei löytynyt. Taidehistorioitsijoita on yliopistojen taidehistorian jms. laitosten palveluksessa, ehkä seuraavista linkeistä on hyötyä:
Yleisillä kirjastoilla ei yleensä ole kirkonkirjoja. Vanhempia kirkonkirjoja säilytetään maakunta-arkistoissa.
Kurun alue kuuluu Hämeenlinnan maakunta-arkiston alueeseen, Mikkelin maakunta-arkisto taas säilyttää mikrofilmattuja kirkonkirjoja. Kannattaa ehkä aluksi tiedustella sieltä. Mikrofilmejä on mahdollista saada myös kaukolainaksi. Kaukolainapyyntö tehdään omaan kirjastoon.
"Pissahousu Pussirotta / syliin pyytää, totta totta." -runo löytyy
Anna Taurialan kirjasta "Hellimiskirja eli Kaikki sinun nimesi". Ilmestymisvuosi on 1983. Lastenkirjainstituutin kirjastonhoitaja löysi vastauksen kysymykseen.
Kirjaa ei valitettavasti ole saatavilla HelMet-kirjastoista.
Voisiko kyseessä olla Astrid Lindgrenin Minä en tahdo nukkumaan! (Jag vill inte gå och lägga mig! 1947) Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi v. 1988. Kuvitus: Ilon Wikland. Kirjassa puput mm. leikkivät tyynyleikkejä ja riehuvat ennen nukkumaanmenoa.
Alfred Tennysonin runoelmasta Maud on suomennettu vain ensimmäinen osa. Etsimäsi kohta on runoelman XXII runosta, josta valitettavasti ei löydy valmista suomennosta.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3.
Kirjaston äänikirjoja ei ole mahdollista ladata verkon kautta omalle koneelle, mutta esimerkiksi Adlibris-verkkokirjakuppa ja Elisa kirja myyvät äänikirjoja myös ladattavassa muodossa.
Korttiin liitettävän PIN-koodin saat mistä tahansa Lahden kaupunginkirjaston toimipisteestä. Mukaan tarvitset kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Elämäntarina-lehti kuuluu Helsingissä Pasilan kirjaston kokoelmiin ja Espoossa Sellon kirjaston kokoelmiin. Pasilan kirjaston numeroita ei voi lainata kotiin. Sellosta lehdet saa kotilainaan uusinta numeroa lukuun ottamatta. Vantaalla lehti on tullut Hakunilan kirjastoon, mutta siellä ei ole vielä merkintää numerosta 3/2016.
Olet palauttanut 28.12.16 kaksi kirjaa (Monte-Criston kreivi, Jäänpuskijat) ja uusinut yhden (Tappava tartunta), joiden kaikkien eräpäivä oli 27.12. eli jokaisesta on tullut 0,25 € sakkomaksu/päivä. Maksu kertyy aina vasta palautettaessa tai lainaa uusittaessa.
Asioidessasi kirjastossasi voit aina kysyä henkilökunnalta maksuistasi. Kun maksu on kokonaan maksettu, se poistuu tietokannasta eikä sen jälkeen enää voi tarkistaa, mistä maksu on syntynyt.
Myös Vaskista https://vaski.finna.fi/ voit omista tiedoistasi (kirjautumalla sisään kirjastokortilla ja PIN-koodilla) nähdä maksujesi määrän sekä mistä maksut koostuvat.
Ohessa Vaski-kirjastojen maksut https://vaski.finna.fi/themes/custom/files/Maksuliite_uusi.pdf
Barokin puutarhoista on tietoa mm. näissä teoksissa:
Sinisalo, Antero: Puutarhataiteen historian perusteet (1997)
Ruoff, Eeva: Vanhoja suomalaisia puutarhoja (2001)
Barokki (2014) - sisältää artikkelin Barockträdgården i Sverige
Ranck, Chr.: Puutarhataiteen historia (1922)
Tässä lisäksi pari nettisivua:
https://blogs.aalto.fi/markhistoria15/2016/01/13/barokkipuutarhan-lumo-…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muotopuutarha
Tutkin sekä antikvariaattien verkkoluetteloita että kansallisbibliografiaa.Tällä perusteella sanoisin, että tuorein nidottu keltakantinen Neiti Etsivä -kirja on Neiti Etsivä ja hehkuvan silmän arvoitus (1976). Samana vuonna julkaistiin vielä myöskin uusintapainoksia sarjan varhaisemmista osista keltakantisina versioina, mutta vuoden 1978 julkaisut ovat jo olleet sidottuja painoksia uudenlaisilla kansikuvilla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.antikvaari.fi/
https://www.antikka.net/index.asp
Kirjastoauto SKIDI pysähtyy tällä hetkellä Liisankadulla tiistaisin klo 17.10-17.50. Nykyään sekä SKIDI että Helsingin toinen kirjastoauto STARA ovat lastenaineistoon painottuneita. Kesätauko kestää juhannuksesta heinäkuun loppuun.
Ratsastajatarton ratsu on tosiaan ratsastajattaretta.
Lähteet:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki/Aikataulut
Nuottijulkaisu löytyy Suomen kansallisdiskografian Viola-haulla. Nuotti on tilattavissa kansalliskirjastoon lukusalikäyttöön (Sijainti:Tanssimusiikki 1. a. Kar).
https://finna.fi
Kansalliskirjaston yhteystiedot: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Lauri Silvander, Isokyrö mainitsee artikkelissa Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita – Levänluhdan vainajia ympäröi mysteeri (Julkaistu: 13.11.2017 18:23 Iltalehti):
Levänluhdasta käytetään myös kirjoitusasua Leväluhta. Levänluhta on kirjoitusmuotona vanhempi ja tutkijoiden käytössä. Levänluhta-projektin yhteydessä tehdyn paikannimistötutkimuksen perusteella kummatkin ovat oikein.
Seinäjoen sukututkijoiden vastaus:
Paikalliset lausuvat “Levälluhta”. Vieraspaikkaaset tiedemiehet ovat luulleet, että kirjoitetaan Levänluhta, mutta kyllä tienviitoissa lukee Leväluhta. Ei oo ennen vanhaan ollut niin tarkkaa tuon oikeinkirjoituksen kaas.
Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita https...
Ingrid Ranckenin omissa nuoteissa "Lauluja ja leikkejä lapsille = Sånger och lekar för barn", joita on kolme osaa ja jotka WSOY on julkaissut vuosina 1938-1939, ei kerrota mitään laulujen tekijästä.
Lastentarhanopettajien matrikkelin mukaan (s. 124) Ingrid Sofia Rancken syntyi Helsingissä vuonna 1874 ja kuoli vuonna 1945. Vuosina 1899-1912 hän toimi lastentarhanopettajana Helsingissä Sörnäisten kansanlastentarhassa, jolle valmistui oma Ebeneser-talo vuonna 1908. Siellä myös koulutettiin lastentarhanopettajia. Hän toimi lastentarhanopettajana Hämeenlinnassa vuosina 1912-1918 ja vuodesta 1918 lähtien Turussa. Hänen muusta toiminnastaan mainitaan mm., että hän sävelsi lastenlauluja.
Lähde:
Ebeneserhemmets barnträdgårdsseminarium :...
