Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän (YKL) löydät osoitteesta https://finto.fi/ykl/fi/.
Luokka 24 on kristillinen hartauskirjallisuus.
Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä erilainen luokitusjärjestelmä (HKLJ). Sen löydät osoitteesta https://finto.fi/hklj/fi/.
Tutkimani neuvostokouluja käsittelevät kirjalliset lähteet keskittyivät etupäässä koulutusjärjestelmän kuvaamiseen eivätkä ne varsinaisesti puuttuneet koulujen nimeämiseen. Satunnaisten vastaani tulleiden esimerkkien perusteella kuitenkin arvelisin, että koulujen nimet ovat olleet tyyppiä "Oppikoulu numero 1".
Neuvostoliittolainen koulutusjärjestelmä ei sinänsä paljon poikennut nyky-Venäjän vastaavasta. Peruskoulu oli kymmenvuotinen yhtenäiskoulu. Alaluokilla opetuksesta vastasivat pääasiassa luokanopettajat, mutta neljänneltä lähtien siirryttiin aineopettajajärjestelmään. Kahdeksannen luokan lopussa kaikki suorittivat pääsytutkinnon, minkä jälkeen osa oppilaista siirtyi erilaisiin ammattioppilaitoksiin, osa jatkoi kaksivuotisessa "...
Draugen (tai yksikössä draugr, draug) on skandinaavisessa mytologiassa esiintyvä elävä kuollut. Ne ovat kammottavan näköisiä ja pahansuopia olioita, jotka asuvat haudoissa.
Draugen voi tarkoittaa myös muita asioita. Norjanmerellä on Draugenfeltet-niminen öljykenttä. Erään norjalaisen videopelin nimi on Draugen (https://www.redthreadgames.com/draugen). Black metal -yhtye Dark Funeralin entisen rumpalin Joel Anderssonin taiteilijanimi oli Draugen. On myös olemassa Draugr-niminen eksoplaneetta (PSR B1257+12 b).
Vuoden 1918 taistelut huhti-toukokuussa Ruotsinpyhtäällä ja Ahvenkoskella on kirjallisuudessa kuvattu sen verran yleistävästi, että tapahtumista Tallinmäellä ei yksityiskohtaista tietoa löydy ilman arkistoihin tutustumista. Kansallisarkiston Vapaussodan arkiston kautta http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Vapaussodan_arkisto saa kuvaa, millaisia aineistoja on. Niiden penkomiseen saa apua arkiston henkilökunnalta. Muistitietoa on kerätty esimerkiksi Kansan Arkistoon, Työväenarkistoon, Suomalaisen kirjallisuuden seuraan sekä työväenmuseo Werstaan kokoelmaan. Ahvenkosken taisteluihin osallistuivat myös saksalaiset, joten Saksalaisen kirjaston kokoelma Helsingissä https://www.deutsche-bibliothek.org saattaa tarjota tietoa.
Vuoden 1918 lehtiä...
Museoiden aukiolo on monisyinen asia. Taloudelliset resurssit ohjaavat monien julkisten palveluiden toimintaa kuten museoita. Pitkät aukiolot, aamusta iltaan, vaativat enemmän henkilökuntaa. Tähän ei monellakaan museolla ole varaa, koska ne toimivat julkisella rahoituksella. Ilta-aukiolojen sijaan museot ovat auki myös viikonloppuisin. Tällä tavoin tarjotaaan mahdollisuus museokäyntiin heillekin, jotka eivät arkipäivien aukioloaikoina museoihin pääse. Maanantaisin museot ovat maailmanlaajuisesti kiinni. Sesonkiaikoina, kuten kesällä ja erityisesti heinäkuussa, ainakin Suomessa osa museoista on auki maanantaista sunnuntaihin.
Benjamin Spockin lastenhoitokirjat olivat suosittuja 50- ja 60-luvulla.Samoja kirjoja on vieläkin saatavilla
kirjastoissa, mutta uusina painoksina. Tervettä järkeä lastenhoitoon, Järkevää lastenhoitoa.
Suomalaisista tekijöistä mainittakoon Kalle Österlund:Vauva ja sen hoito sekä Leikki-ikäinen lapsi.
Valitettavasti ymmärsin kysymyksen väärin. Nauriin perinteisestä käytöstä löytyi hyvinkin tietoa, maa-artisokasta vähemmän.
Nauris lienee vanhin suomalaisten tuntema hyötykasvi. Vuodelta 1558 löytyy maininta Hämeen linnan kaskinauriin viljelystä. Naurista kylvettiin kolmeen eri otteeseen ,kahta viikkoa ja viikkoa ennen juhannusta sekä toisella juhannuksen jälkeisellä viikolla. Ensimmäisen kylvön sato syötiin kesällä, ja siitä varattiin siemennauriit. Toisesta kylvöstä saatiin talveksi varastoitavat kuoppanauriit, kolmannen kylvökerran sato tuli kulutetuksi syystalvesta. Nauris oli pääruoka-aine perunaviljelyn yleistymiseen saakka 1700-luvulle.
Lähde: Toivo Vuorela :Suomalainen kansankulttuuri (WSOY 1975)
Nauriin käytöstä ruuan...
Suomen tieteellisten kirjastojen oppaasta voi hakea myös yrityskirjastoja. Kirjoita lomakkeen vapaatekstihaku-sarakkeeseen 'yrityskirjasto'. Haku antaa 77 kirjastoa. Kaikkia yrityskirjastoja ei varmaankaan ole listassa, mutta ehkä kuitenkin suurimmat.
http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/
Suomen tieteellinen kirjastoseura:
http://www.stks.fi/
Kirjastokortin saa tulemalla kirjastoon voimassaolevan kuvallisen henkilötodistuksen kanssa (ajokortti, passi tms.)ja täyttämällä ilmoittautumislomakkeen aikuistenosaston tietopalvelussa. Kortin saa samalla käynnillä.
Tervetuloa
Kirjastojen koneille ei voi ladata erillisiä ohjelmia. Jotkut "tee kirja omista valokuvista" -palvelut toimivat kuitenkin selainohjelmina. Niiden käyttö kirjastossa on mahdollista.
Hei!
Teoksesta, jota ei ole Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa, voi tehdä hankintaehdotuksen kirjaston nettisivun ylälaidan hakemiston A-Ö kohdasta hankintaehdotus,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Hei!
Pin-koodin olet saanut silloin, kun sinulle on tehty kirjastokortti. Jos olet unohtanut sen, voisit käyttää pin-koodin uusimistoimintoa, jos asiakastiedoissasi olisi voimassa oleva sähköpostiosoite. Pin-koodin uusimislinkki nimittäin lähetetään juuri siihen sähköpostiosoitteeseen, joka asiakastietoihin on tallennettu.
Et kertonut kirjastokorttisi numeroa, mutta ainakin nimesi perusteella asiakasrekisteristä katsottuna näyttää siltä, että lainaajatietoihisi ei ole tallennettu sähköpostiosoitetta.
Tällaisessa tapauksessa uuden pin-koodin saa ainoastaan käymällä paikan päällä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kirjastokortti ja kuvallinen henkilötodistus. Samalla voidaan tarkistaa muiden asiakastietojesi ajantasaisuus ja tallentaa...
Kirjaa ei löydy Loviisan kirjastoista mutta kaukolainaamalla saat kirjan luettavaksi. Kaukolainapyynnön voit lähettää osoitteeseen: kaukopalvelu@loviisa.fi. Kaukolainamaksumme on 5€.
Kirjan tiedot löytyvät Helmet-kirjastojen sivuilta, mutta yhtään kirjaa ei kirjastoissa ole, ja siksi varaaminenkaan ei onnistu. Mahdollisesti kirja on aikaisemmin jossakin kirjastossa ollut, mutta jouduttu esim. huonokuntoisena poistamaan.
Pääkaupunkiseudulla kirjaa on vain Svenska Handelshögskolanin kirjastossa. Tähän kirjastoon tarvitset oman kortin.
https://www.hanken.fi/sv/om-hanken/organisation/bibliotek
https://finna.fi
Käytäpä Frank-monihakua http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ ja sieltä ylävalikosta Maakuntakirjastot.
Hakukentän nimekkeeseen kirjoita Musiikkiterapia ja aineistolajiksi lehti ja sitten kirjastojen valinta, kannattaa valita Kaikki.
Hakutulokseen voi tulla myös Musiikkiterapia alkuisia kirjoja.
Runo on saksalaisen Helmut Holthausin. Se kuvaa kaksivuotiaan tekemisen ja kieltojen täyteistä päivää aamusta iltapäivään.
Suomeksi runo löytyy ainakin äidinkielen 8. luokan oppikirjasta Oma lukutaito 8 (WSOY 1980). Kirja on ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen varastossa Pasilan kirjastossa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1075909__Soma%20lukutaito%…
