Näyttää valitettavasti siltä, että tätä Tapio Rautavaaran levyttämää perinnesävelmää Oi jos nukkua saisin kerran Hilja Haahden sanoihin ei ole koskaan julkaistu nuottina. Sanat saa tietysti levyä kuuntelemalla, mutta nuottia ei näyttäisi olevan. Sama melodia on voitu julkaista jollain toisella nimellä, mutta sen selvittäminen vaatisi valtavan työn.
Heikki Poroila
Unen tarve vaihtelee eri ihmisillä iän, perimän ja aktiivisuuden mukaan. Aikuisen on arvioitu tarvitsevan keskimäärin seitsemästä kahdeksaan tuntia unta. Arviolta kymmenen – viisitoista prosenttia tulee toimeen viiden kuuden tunnin unilla ja suurin piirtein sama määrä tarvitsee yli yhdeksän tunnin yöunet.
Lyhytaikainenkin unettomuus rasittaa elimistöä monin tavoin. On arvioitu, että yksi uneton yö vastaa noin promillen humalaa. Samantasoinen vaikutus on viikkoja kestäneellä puolittuneella unenmäärällä. Huonosti nukkunut on alttiimpi onnettomuuksille.
Toisaalta tilapäinen unettomuus on osa arkea, sen liiallinen pohdinta saattaa aiheuttaa lisää unettomuutta.
Löytyypä kirjallisuudesta tietoa, jonka mukaan lyhyt yhden yön...
Hei,
tämä on täysin mahdollista. Hallituksen muodostaminen tapahtuu perustuslaissa säädettyjen muotojen mukaisesti. Yksikamarisen eduskunnan olemassaoloaikana vuodesta 1907 lähtien mikään säädös ei koskaan ole estänyt sellaisen hallituksen muodostamista, jossa kaikki eduskunnassa edustettuina olevat puolueet olisivat mukana.
Poliittisesti ei kuitenkaan ole pidetty hyvänä, että eduskunnassa ei lainkaan olisi oppositiota vaan kaikki puolueet olisivat mukana hallituksessa. Tällaiseen ratkaisuun on päädytty vain äärimmäisessä hätätilanteessa.
Jatkosodan aikana vuosina 1941-43 toimi esimerkiksi Jukka Rangellin hallitus, jossa mukana olivat kaikki eduskuntapuolueet: SDP, maalaisliitto, kokoomus, edistyspuolue, IKL, Rkp.
Toki lähes aina...
Mittasilla on J. N. Vainion lastenlaulu, johon voi sanat löytää esimerkiksi J. N. Lahtisen ja Siiri Lampénin toimittamasta Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjasta (Valistus, 1927) tai Jouko Pesolan ja Joonas Kokkosen vastaavasta kokoelmasta Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä (Valistus, 1958).
Tietoa sosiaalihuollon välitystilin hoidosta löytyy Kuntaliiton sivulta,
https://www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet/2000/asiakkaiden-omien-rahavarojen-kasittelu-sosiaali-ja-terveystoimessa
Valviran sivuilla löytyy teksti: Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus tai kannella saamastaan sosiaalihuollon palvelusta. Ennen muistutuksen tai kantelun tekemistä on suositeltavaa selvittää asiaa sosiaalihuollon palvelua antaneessa toimintayksikössä, jossa voidaan selvittää asiassa mahdollisesti tapahtuneita puutteita tai virheitä. Kantelu tehdään aluehallintovirastoon tai Valviraan. Samalla sivulla on tarkempia ohjeita, https://www.valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaalihuollon-valvonta/muistutus_tai_kantelu
Ensiksi tulee siis olla...
Matti Lukkarin kirjassa "Asekätkentä" (1984, 3. 1992) on listattu asekätkentätoiminta suojeluskuntapiireittäin sekä asekätkijät kotipaikkoineen. Kirjan mukaan Lapissa oli keskitetty hajavarastointi. Syksyllä 1944, jolloin asekätkentä alkoi, Pohjolan suojeluskuntapiiri oli pääosin saksalaisten hallussa ja Neuvostoliitto miehitti Kuusamoa. Pohjolan suojeluskuntapiirin esikunta oli evakkona Vaasassa, josta se siirtyi Kemiin lokakuun lopussa ja Rovaniemelle vasta seuraavana vuonna.
Tavoitteena oli valita jokaiseen kuntaan kätkennän johtaja. Kirjan mukaan asekätkentää oli Länsi-Pohjassa ja Rovaniemen ympäristössä, mutta Sallaa ja Kuusamoa ei mainita. Myöskään asekätkijöiden pitkässä listassa ei mainita Sallaa tai...
Valitettavasti en löytänyt tähän kysymykseen vastausta käytettävissäni olevista lähteistä.
Kansakoulut saivat vasta vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä. Vuonna 1952 kansakoulun uutta opetussuunnitelmaa koskeva opetussuunnitelmakomitean mietintö otti kantaa kansainvälistymiseen seuraavasti: "Vieraan kielen alkeiden taidolla on kansainvälisten yhteyksien tultua kiinteämmiksi yhä useammalle kansalaiselle merkitystä. Komitean mielestä on paikallaan, että niille oppilaille, joilla...
"Ja minä näin sinun joulusi rauhan, kaupunki, hauraan / kuin tinapaperi, kuin lasipallot kuustesi oksilla."
Nämä säkeet ovat Arvo Turtiaisen runosta Oli joulupäivä (nimi sisällysluettelosta), joka sisältyy kokoelmaan Minä, paljasjalkainen.
Ben Zyskowicz esiintyi omana itsenään eli cameoroolissa elokuvassa Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies. The Internet Movie Databasen mukaan hän on esiintynyt myös elokuvassa Uuno Turhapuro Suomen Tasavallan Herra Presidentti. Hänellä oli elokuvassa puheenjohtajan rooli. Linkki IMDb-elokuvatietokantaan:
Ben Zyskowicz - Biography - IMDb
Finnan kautta löytyy yksityiskohtaista tietoa em. elokuvista:
Johtaja Uuno Turhapuro pisnismies | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Uuno Turhapuro Suomen Tasavallan Herra Presidentti | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Kyseinen ketjua nimitetään myös lompakkoketjuksi. Löytämieni englanninkielisten artikkelien mukaan lompakkoketjuja olisivat käytetty ensimmäisenä moottoripyöräkulttuurissa 1950-luvulta lähtien. Osaksi syy niiden käyttöön on ollut käytännöllinen eli lompakko ei ole kadonnut ajaessa. Osaksi sen käytöllä on haettu muun pukeutumisen ohella pelotevaikutusta. Erilaiset nuorisokulttuurit ovat sittemmin kopioineet ketjujen käytön.
Valitettavasti näissä artikkeleissa ei ollut tarkempia lähteitä, joista olisin voinut varmistaa asian paikkaansapitävyyden. Jos muodin historia kiinnostaa enemmän, Helmet-kirjastoissa on varattavissa ja lainattavissa useita asiaa käsitteleviä teoksia. Hakusanoilla muoti historia suomenkielisiä teoksia löytyy 454...
Olga on venäläinen muunnos vanhasta pohjoismaisesta nimestä Helga, josta johdettu muinaisskandinaavinen sana helagher tarkoittaa ’pyhää’ ja ’varottavaa’. Suomalainen asu Olgasta on Oili.
Olga -nimestä löydät lisätietoa mm. näistä teoksista:
Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerrus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Vilkuna, Kustaa: Suuri nimipäiväkalenteri (Otava, 1969)
Sukunimi on yleinen Pohjois-Karjalassa ja Itä-Savossa. Vanhimmat tiedot ovat 1600-luvulta. Sukunimi saattaa olla johdannainen sanoista soikka tai soikko. Digi- ja väestöviraston Nimipalvelun mukaan sukunimi on ollut Suomessa yhteensä 3051 henkilöllä.
Lähteet: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet
Nimipalvelu / Digi- ja väestövirasto https://dvv.fi/nimipalvelu
Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kansallisarkiston lisäksi myös Kansalliskirjaston kokoelmissa on paljon lehtiä. Kaikkia ei tosiaan ole digitoitu, mutta uudemmat ovat luettavissa esim. kirjaston vapaakappaletyöasemilla. Esim. Sanansaattaja lehti. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.Osan lehdistä voi tilata myös lukusalissa luettavaksi.
Lähden siitä olettamuksesta, että kyse on suomalaisista lähteistä. Kyselin asiasta Harrastuksena sukututkimus -ryhmästä Facebookissa, ja sukututkimuksen harrastajat ja ammattilaiset arvelivat vahvasti, että kyse on väärin tulkitusta tekstistä - onhan vanhojen käsialojen lukeminen välillä todella hankalaa. Todennäköisimmin kyseessä voisi olla "vattusot", "wattusot" tai "vattensot" eli vesipöhö. Tai "utsot" joka on tarkoittanut ripulia. Tai kenties "tvinsot", nk. hivutustauti, jolla on yleensä tarkoitettu keuhkotautia. Mitään tämän varmempaa on hankalaa sanoa, kun käsillä ei ole alkuperäistä lähdettä. "Votnot"-käsitettä ei ole ollut pappien käyttämässä kuolinsyiden luettelossa. Termien lopusta löytyvä "sot" on vanhahtavaa ruotsia ja...
Kollega Tampereelta osasi kertoa oikean osoitteen: loru on nimeltään Porsaslaulu ja se on ilmestynyt ainakin julkaisussa Pääskysen joulukontti 1923, toimittaneet Helmi Krohn, Arvid Lydecken ja Salme Setälä. Lorun kirjoittajaa ei mainita, se on mahdollisesti joku toimittajista. Loru on luettavissa digitoituna Kansalliskirjaston sivuita https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/977251?term=Possu&term=possuja&term=possua&term=Kymmenen&term=possuista&page=48 . Julkaisun voi myös tilata kaukolainaksi Kuopion kirjaston kautta https://q.surveypal.com/kaukolaina3/0 .
Helmet-kirjastossa on vastaushetkellä käytössä kolme e-lehtipalvelua, joista voi lukea ulkomaisia lehtiä ja joita voi käyttää myös kotoa.
The Guardian ja Forbes löytyvät luettavaksi PressReaderistä. Muita nimeämiäsi lehtiä e-valikoimistamme ei ainakaan tällä hetkellä löydy eikä niitä ole tilattu Helmet-kirjastoihin.
Yle Arkiston tietojen mukaan Stewart Farrarin kuusiosainen jännityskuunnelma Musta kukkula esitettiin keskiviikkoiltaisin Radion yleisohjelmassa. Ensimmäinen osa kuultiin 18.9.1974 ja viimeinen osa lähetettiin 23.10.1974.
Kuunnelmasarjasta ei ole tuotettu äänitettä.
Yle Arkisto
Tässä löytämiäni vinkkejä. Suluissa alkuperäinen ilmestymisvuosi. Lisätietoja kirjoista löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi.
Diderot, Denis: Tämä ei ole tarina (novellikokoelma) (1773)
Erickson, Carolly: Minä, Marie Antoinette (2012)
Hugo, Victor: Yhdeksänkymmentäkolme : romaani Ranskan vallankumouksen ajoilta (1847)
Laclos, Choderlos de: Vaarallisia suhteita (1782)
Prévost, abbé: Manon Lescaut (1731)
Süskind, Patrick: Parfyymi : erään murhaajan tarina (1985)
Kotimaisista kirjailijoista Milja Kaunisto on kirjoittanut vuosina 2016-2018 vallankumouksen aikaan sijoittuvan Purppuragiljotiini-trilogian, johon kuuluvat romaanit Luxus, Corpus ja Status.
