Kielitoimiston sanakirjan mukaan meteoriitti on ”maan pinnalle pudonnut kosminen kappale”. Sana on kreikkalaisperäinen; adjektiivi μετέωρος (metéoros) tarkoittaa maan pinnalta nostettua, ilmassa olevaa.
Antiikin kreikassa substantivoitu metéoros-adjektiivi tarkoitti yleisemmin tähtitieteellisiä ilmiöitä. Esimerkiksi Aristoteles käsittelee Meteorologia-teoksessaan (n. 340 eKr.) muun muassa meteoreja, komeettoja ja revontulia.
Englannin kielessä meteoriittiä tarkoittava meteorite-sana alkoi Oxford English Dictionaryn mukaan yleistyä 1800-luvulla. Valitettavasti en löytänyt tietoa, milloin meteoriitti-sana tuli suomen kieleen.
Yrityksestä löytyy tosiaan tietoa kovin niukasti. Finna-hakupalvelu antaa vain viittauksen arkistoihin (Kansallisarkisto) sekä muutamia valokuvia Hämeen Vanun liiketiloista Tampereelta 1950-luvulta. Kuvatekstien mukaan Hämeen Vanu Oy:n myymälät sijaitsivat osoitteissa Hallituskatu 13 (Huberin talo) ja Rautatienkatu 16 (Emmaus).
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4meen+vanu+&type=AllF…
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla selviää, että Hämeen Vanun konkurssipesä myi irtaimistoaan 22.4.1977. Ilmoituksessa kaupattiin vuodevaatetehtaan koneita Tampereella osoitteessa Pirkankatu 16. Vuonna 1963 lehti haastatteli Hämeen Vanun toimitusjohtajaa Opri Osa Attilaa, mutta juttu ei kerro paljoakaan itse yrityksestä. Kaikesta...
Nyt on saattanut ChatGPT laittaa vähän omiaan. Etsin tietoa esimerksi Finna.fi:stä ja Kirjasammosta ja sain vastaukseksi vain tuon Aino Lehtosen suomentaman novellikokoelman Arthur kuningas ja hänen jalot ritarinsa sekä Marja Helanen-Ahtolan lyhyentäen kääntämän Pyöreän pöydän ritarit. Voit tarkistaa Kirjasammon hakutuloksen täältä.
Eino Kalima oli teatteriohjaaja ja kääntäjä, jonka käännöstöihin kuului muun muassa Anna Karenina. Eino Kaliman käännöksiä voit tutkia Kirjasammosta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulla ei ole pätevyyttä antaa lääketieteellisiä ohjeita tai asiantuntemusta vaativia ravintosuosituksia. Ruokaviraston verkkosivuilla on ohjeistusta ja varoituksia itujen käsittelystä ja valmistamisesta:
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/kasitte…
Hyötykasviyhdistyksen verkkosivut: https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/idatys-ja-versotus-2/
Marttojen verkkosivut, idätetyt palkokasvit: https://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/ruoka-aineet/palkokasvit/ida…; Marttojenkin mukaan itujen ravinnoksi käyttämisessä pitää olla huolellinen.
Erityisesti papujen sisältämästä lektiinistä on Ruokavirasto varoitellut. Papujen valmistamisessa ruuaksi onkin noudatettava oikeita...
Varjokuvan kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Marko Haavisto ja sovittanut Varjokuva-yhtye.Eino Valtasen kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Reijo Lumisalmi ja sovittanut Heikki Annala.Varjokuva: Tanssit talolla Fonossa ja Discogsissa / Eino Valtanen: Tanssit talolla Fonossa ja Discogsissa
Teoksen "Sherlock Holmesin seikkailut 1-2" alkuteokset ovat The adventures of Sherlock Holmes, The memoirs of Sherlock Holmes ja The return of Sherlock Holmes.
"Sherlock Holmesin seikkailut 1-2" -teoksen sisällysluettelossa ei kuitenkaan ollut teosta nimeltä Hopeatähti - kenties kyseinen kertomus on suomennettu jollain toisella nimellä?
Gary Carson teosta The complete book of hold 'em poker ei ole suomennettu.
Myöskään David Sklanskyn ja Mason Malmuthin kirjaa Hold'em poker for advanced players ei ole suo-mennettu.
David Sklanskyn teoksista on suomennettu seuraavat:
-Hold’em-pokeri, Nemo, 2006
-Hold’em pokeri: pelaa pienillä panoksilla ja voita erikoispelillä, Readme.fi, 2006
- Hold’em pokeri. teoria ja käytäntö, Readme.fi, 2009
-Pokerin teoria, Readme.fi, 2006
Suomeksi käännetyt teokset saa selville Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica). Sen osoite on https://finna.fi . Kyseessä on tietokanta, jolloin hakua suoritettaessa ensin valitaan hakutapa (esim. tekijä tai teoksen nimi). Sen jälkeen kirjoitetaan hakusana(t) hakuruutuun ja painetaan Hae-komentoa.
Ohessa merikeskuksen informaatikon selvittämä tsunami-asia. Sanaa voi käyttää myös sisävesissä tapahtuvista ilmiöistä.
Teoksessa
S.K. Runcorn (ed.)
International Dictionary of Geophysics
Pergamon.
todetaan näin:
TSUNAMI. Definition: Tsunami is a large wave caused in the sea or a lake subsequent to an earthquake, volcanic eruption, etc.
Informaatikko ehdottaa, että jos termiä käytetään sisävesien kohdalla, voi myös käyttää ilmaisua ”tsunamin kaltainen etc.”.
Hei,
Kirjasto 10:stä löytyy äänitysstudio, jossa kyseisen toimenpiteen voi suorittaa. Henkilökunta opastaa laitteiden käytössä.
Voit kysyä tarkempia tietoja heiltä sähköpostitse:
tietopalvelu.kirjasto10@hel.fi
Hankintaehdotuksen voit jättää täyttämällä lomakkeen osoitteessa: https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fi…
Voit jättää hankintaehdotuksen myös paperisella lomakkeella, joita löytyy Turun pääkirjaston asiakaspalvelutiskeiltä.
Kirjasto saa vuosittain satoja hankintaehdotuksia, ja ehdotetut aineistot hankitaan, jos niillä arvellaan olevan laajempaakin kysyntää, ne vastaavat kirjaston hankintaperiaatteita ja hinta on kohtuullinen.
Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
Jos tietosi ovat vielä asiakasrekisterissämme, uudesta kortista veloitetaan kolme euroa. Mikäli tietojasi ei löydy rekisteristä, olet uusi asiakas ja tällöin kortti ei maksa mitään.
Tervetuloa kirjastoon!
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…;
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tutkin sekä antikvariaattien verkkoluetteloita että kansallisbibliografiaa.Tällä perusteella sanoisin, että tuorein nidottu keltakantinen Neiti Etsivä -kirja on Neiti Etsivä ja hehkuvan silmän arvoitus (1976). Samana vuonna julkaistiin vielä myöskin uusintapainoksia sarjan varhaisemmista osista keltakantisina versioina, mutta vuoden 1978 julkaisut ovat jo olleet sidottuja painoksia uudenlaisilla kansikuvilla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.antikvaari.fi/
https://www.antikka.net/index.asp
Pyysimme muutamalta museoalan asiantuntijalta vastaukset kysymyksiinne. Tässä heidän esittämiään faktoja.
Teemu Korkiakangas Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen tiedemuseosta vastasi kahteen ensimmäiseen kysymykseen näin:
”Vanhoja Suomen lippuja, esimerkiksi mainittuja 1918-1920 välillä käytössä olleita kruunullisia valtiolippuja sekä kansallislippuja, on useissa eri museoissa. Niitäkin vanhempia leijonalippuja on samoin säilynyt eri paikkakunnilta.”
”Lipuilla on paljon nimenomaan käytön mukana tulevaa paikallista merkitystä, minkä vuoksi niitä säilytetään eri puolilla eri museoissa. Vanhoja lippuja pitää säilyttää tarkoissa olosuhteissa, että ne säilyvät ehjinä tulevillekin sukupolville. Siksi museot tuskin asettavat...
Mika Waltarin romaani Sinuhe egyptiläinen on julkaistu Suomessa ja Ruotsissa ruotsiksi useita kertoja. Laitan tähän luettelon eri painoksista. Olen aivan varma, että jokin näistä löytyy myös ruotsalaisista kirjastoista. Ole Torvaldsin käännös on lyhennelmä Waltarin hyväksymällä tavalla. Ensipainoksessa on 614 sivua, kun vastaavassa suomenkielisessä niitä on 779.
Sinuhe egyptiern, kääntäjä Ole Torvalds - Wahlström & Widstrand, 1946, 1947, 1950, 1955, 1983, 1987, 1993, 1997, 2003 - Schildt 1953, 1955 & 2008
2000-luvulla on käännöksestä ilmestynyt uusi painos siis sekä Suomessa että Ruotsissa, ainakin jälkimmäisen uskoisi helposti löytyvän isommista ruotsalaisista kirjastoista.
Heikki Poroila
Ainakaan leivonnaismunkkeja käsittelevä Wikipedian artikkeli ei anna mitään vuosilukuja, mikä onkin tavallista ruokalajien kohdalla. Tällaisia arkisia "keksintöjä" harvemmin kukaan on merkinnyt muistiin, eikä ole helppoa ylipäätään selvittää, kuka, milloin ja missä on jonkin nopeasti yleistyneen ruokaidean keksinyt ensimmäisenä.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nimellä berliininmunkki (vaaleanpunainen pomada päällään) hyvin tunnettu munkki on Turun suunnalla usein kuorrutettu valkoisella pomadalla ja tunnetaan siellä nimellä piispanmunkki. Todennäköisesti tällaiset herkut liittyvät ruotsalaisen tai venäläisen yläluokan tapakulttuuriin ja saattavat olla 1800-luvulta asti. Tavallisen kansan suuhun tällaiset makeat herkut ovat ehkä päässeet...
Espoon kaupunginkirjaston kesätyöpaikkoja haetaan keskistetysti kaupungin sähköisen työnhakujärjestelmän kautta. Kesätyöpaikkojen haku alkaa jo alkuvuodesta, tänä vuonna se alkoi 6.2. Nuorten kesätyöpaikat kirjastoissa varataan yleensä aika nopeasti, joten kannattaa olla hyvissä ajoin jo alkuvuodesta liikkeellä, jos on niistä kiinnostunut.
Tiedote kesätyöpaikoista 6.2. Espoon kaupungin verkkosivuilla: https://www.espoo.fi/fi-FI/Tyo_ja_yrittaminen/Espoo_tyonantajana/Espoon_kesatyopaikkojen_hakuaika_kaynnis(111437)
Tiedot avoimista Espoon kaupungin kesätyöpaikoista löytyvät kaupungin sähköisestä rekrytointijärjestelmästä: https://www.tyonhaku.espoo.fi/OpenJobs.asp?L=1&NODATA=1&Z=E&IE=2&SUMMER=0073
