Radio- ja televisioarkiston tietokannan mukaan ohjelman ensimmäinen lähetys oli 19.4.2014 klo 20.07-21.00.
Liete on toimittanut myös Rocktoimittajan iltapäivällinen -nimistä ohjelmaa Yle Radio Suomessa. Sen ensilähetys oli 5.1.2014 klo 16.05-17.00.
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=rocktoimittajan+illallinen&sort=broadcast_asc
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=rocktoimittajan+iltap%C3%A4iv%C3%A4llinen&sort=broadcast_asc
Saimme vastauksen Liikenneturvan tietopalvelusta:
Liikennemerkkejä ja -opasteita koskevassa yleissopimuksessa (SopS 31/1986, 23 artikla Ajoneuvoliikennettä koskevat opasteet, 5 kohta) määritellään näin: "Jos valot on sijoitettu pystysuoraan, punaisen valon tulee olla ylinnä; jos valot on sijoitettu vaakasuoraan, punaisen valon tulee olla liikennesuunnan vastaisella puolella." Japanissa on vasemmanpuoleinen liikenne. Japani ei ole kuitenkaan allekirjoittanut yleissopimusta.
Sopimus:
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1986/19860031
Liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan yleissopimuksen hyväksyneet maat:
https://treaties.un.org/Pages/ViewDetailsIII.aspx?src=TREATY&mtdsg_no=XI-B-20&chapter=11
Suomen murteiden sanakirjan mukaan konttiämmä voi tarkoittaa juoruakkaa, joka levittää juoruja erityisesti juoruilevasta parista. Konttiämmä-sanalle merkityksessä juoruilija on rinnakkaiset muodot konttiakka, konttieukko ja konttimies.
Konttiämmä voi tarkoittaa myös konttiselkäistä naista.
Jos etsit sanat Kotuksen toimittaman Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, voit tarkistaa kartalta myös niiden esiintyvyyden eri paikkakunnilla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Nimilaki löytyy Finlexistä, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946 ja täällä Kotimaisten kielten kirjoittamaa tietoa aiheesta, https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/henkilonnimet/etu-_ja_sukunimilaki_lyhyesti. Nimiasioissa neuvoo Digi- ja väestötietovirasto, https://dvv.fi/nimiasiat
Aamulehden (23.9.2016) artikkelissa on listattu ansiokkaasti Marionin esiintymisiä ja levytyksiä sekä Saksassa että muissa maissa. Samoin tietoa levytyksistä löytyy Marionin omilta kotisivuilta.
Ensimmäinen ja menestynein Marionin Saksassa levyttämä single oli El Bimbo / Rikke-ding, rikke-dong vuonna 1974 ja viimeinen vuonna 1979 Napoleon / Tu was dir spass macht.
Aamulehden artikkelissa Marion itse kommentoi levytysten loppumista Saksassa näin: "Pikkuhiljaa Saksa-kuvio kuitenkin kuivui kasaan niin kuin näissä tapauksissa yleensä käy. Ei kukaan koskaan sano, että nyt lopetetaan. Asiat vain hiipuvat."
Lähteet:
Lähde, Antti: Ota opiksi, Saara Aalto – Marion hurmasi Saksan tv:ssä jo 70-luvulla: ”Olin kuin...
Valitettavasti kirjallisuutta aiheesta en löytänyt. Kannattaa kysyä vielä Lastenkirjainstituutista, Suomenlinnan lelumuseosta ja Lelumuseo Hevosenkengästä.
Lastenkirjainstituutti
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta
Suomenlinnan lelumuseo
https://lelumuseo.fi/
Lelumuseo Hevosenkenkä
https://lelumuseohevosenkenka.fi/
Tietoa ja kuvia eri maiden nukeista https://atlantaga10.tripod.com/allcountriesdolls.html
Iltalehden artikkelin mukaan ilotulitteiden hiilijalanjälki on yllättävän pieni.
”Peräti 90 prosenttia päästöistä muodostuu kuljetuksista ja logistiikasta. Vain viisi prosenttia yhtiöiden päästöistä syntyy ilotulitteiden ampumisesta. Loput yhtiöiden päästöistä syntyy tuotteiden varastoinnista, hallinnosta, työmatkoista ja energiankäytöstä.”
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/dc684ed8-7d05-4ce1-8014-a9e52cde02f2
Tarkempia tietoja kannattaa kysyä artikkelissa mainitulta CO2 Esto Oy:ltä https://co2esto.com/yhteystiedot ja Suomen ympäristökeskus SYKE:ltä
https://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Yhteystiedot
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy Tyttölyseon vuosikertomukset 1963-1964, 1964-1965 ja 1965-1966, joista löytyvät ko. vuosien ylioppilastutkintojen tulokset eli nimet ja arvosanat. Kuvia näistä ei löydy. Nämä vuosikertomukset ovat kotiseutuosastoaineistoa, jota ei lainata edes kaukolainaksi. Kopioita näistä kyllä tietysti saa kaukopalvelun välityksellä.
Varsinaista ylioppilasmatrikkelia ei löydy. Annikki Koskisen teoksesta (2012) Oppikouluaikaan : Kajaanin tyttölyseossa 1951-1970 ja Kainuun yhteislyseossa 1970-1973 löytyy matrikkeliosuus, johon ei kuitenkaan sisälly ylioppilasmatrikkelia.
Tässä löytämiäni vinkkejä. Suluissa alkuperäinen ilmestymisvuosi. Lisätietoja kirjoista löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi.
Diderot, Denis: Tämä ei ole tarina (novellikokoelma) (1773)
Erickson, Carolly: Minä, Marie Antoinette (2012)
Hugo, Victor: Yhdeksänkymmentäkolme : romaani Ranskan vallankumouksen ajoilta (1847)
Laclos, Choderlos de: Vaarallisia suhteita (1782)
Prévost, abbé: Manon Lescaut (1731)
Süskind, Patrick: Parfyymi : erään murhaajan tarina (1985)
Kotimaisista kirjailijoista Milja Kaunisto on kirjoittanut vuosina 2016-2018 vallankumouksen aikaan sijoittuvan Purppuragiljotiini-trilogian, johon kuuluvat romaanit Luxus, Corpus ja Status.
Pavarotti esiintyi Suomessa kolmesti, vuosina 1988, 1997 ja 1999. Neljännen kerran oli määrä tapahtua vuonna 2006, mutta se jouduttiin perumaan hänen sairastumisensa vuoksi.
Asiaa kannattaa tiedustella Helsingin Yliopistomuseos Arppeanumista.
Snellmaninkatu 3, 00170 HELSINKI
Vallila, Uudenmaan maakunta
Puhelin: 09 19124071
https://www.allbiz.fi/helsingin-yliopisto-helsingin-09-19124071
Kyseessä lienee Paul Segersvärd. Hänet tunnetaan Ylen Aamu TV:n Luonto lähellä -ohjelmista sekä menneiden vuosien suositusta tv-visailusta Mikä mikä viidakkokirja. Mikä mikä viidakkokirjaa kuvattiin yli sata jaksoa vuosien 1989–1992 aikana. Vuonna 1997 Segersvärd ryhtyi toimittamaan TV 1:n Aamu-uutisten Luonto lähellä -sarjaa, jota hän vuoteen 2019 mennessä ehti tehdä 652 jakson verran. Vuosina 1992–97 Segersvärd työskenteli toimittajana TV 1:n Lasten ja nuorten toimituksessa. Koulutukseltaan Segersvärd on optikko. Television luonto-ohjelmiin Segersvärd päätyi alun perin lintuharrastuksensa kautta; journalistista kokemusta hänelle oli kertynyt Helsingin lintutieteellisen seuran lehden toimittajana.
Missä...
Pankin ala-aulassa asiakkaidenkin nähtävänä on viisi Wäinö Aaltosen veistämää patsasta. Keskellä salia on Jälleenrakentajat -veistos. Myöhemmin saliin hankittiin Kotkanpoika ja Kalvea impi. Eteisaulan ja pääsalin välistä löytyvät patsaat Mietiskely ja Äidinrakkaus.
Kulttuurikävelyllä Helsingissä / Pauli Jokinen (Minerva, 2011)
Aiheesta on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa useita kertoja aiemminkin.
Valmiita perukirjamalleja ja ohjeita on mm. seuraavilla verkkosivuilla:
Makupalat.fi: https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Suomen lakioppaan malli: http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/
Kirjastoissa myös useita kirjoja aiheesta kuten:
Puronen: Näin teet perukirjan itse
Norri: Perintö ja testamentti: käytännön käsikirja
Amerikkalaiset palloilusarjat – NHL, NFL (jalkapallo), MLB (baseball), NBA (koripallo) – ovat poikkeuksetta cup-tyylisiä kilpailuja, joissa pelataan yksinomaan voitosta – amerikkalaisessa katsannossa vain voittopokaali sekä siihen liittyvä maine ja kunnia ovat merkityksellisiä: kaikki muut ovat häviäjiä. Koska "hopeaa" tai "pronssia" ei näissä sarjoissa tunneta, ei niissä tunneta myöskään pronssiottelu-käsitettä – vastaava amerikkalainen nimitys olisi "third place finals" ("loppuottelu kolmannesta sijasta").
Jalkapallosarja NFL:ssä pelattiin "pronssiottelut" vuosina 1960–69. Amerikkalaiselle urheilumentaliteetille kuvaavaa on, että oikopäätä "häviäjien finaalin" leiman saaneita pelejä muistellaan urheilupiireissä edelleen...
Sukunimien tutkimiseen löytyy lähteitä Suomen sukututkimusseuran sivuilta https://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet on kattava kirja sukunimien alkuperästä ym. Kirjastosta löytyy myös teos Suomen kartanot ja suurtilat, josta voi tutkia Degerbyn ja Bromarvin kartanoiden historiaa.
Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet Helmet-kirjastossa
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1408953__Ssukunimet__Orig…
Suomen kartanot ja suurtilat Helmet-kirjastossa https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1096383__Ssuomen%20kartan…
Wikipedia kertoo nukkumatin perustuvan toisaalta skandinaviseen olentoon Nattmara. Mara oli ilkeämpi versio nukkumatista ja aiheutti ihmisille painajaisunia tai unihalvauksia.
"In Scandinavia, there was once the famous race of Nattmara. The mara (or, in English, "nightmare") appears as a skinny young woman, dressed in a nightgown, with pale skin and long black hair and nails. After turning into sand, they could slip through the slimmest crack in the wood of a wall and terrorize the sleeping by "riding" on their chest, thus giving them nightmares. (This appears to describe "apparitions" commonly seen and/or felt during episodes of sleep paralysis.) They would ride cattle which, when touched by the Mara, would have...
Pirkkalan kirjaston sivuilta löytyy tällainen tieto:
"Voit tehdä varauksia kirjastossa, mobiilisovelluksessa tai verkkokirjaston kautta. Varaaminen Pirkkalan kokoelmasta on maksutonta. Muualta PIKI-alueelta tuleva seutuvaraus on 2 €. Noutamattomasta varauksesta veloitetaan 1 €.
Mikäli etsimääsi aineistoa ei ole saatavissa Pirkanmaalta lainkaan, on mahdollista tehdä kaukovaraus. Tehdäksesi kaukovarauksen ole yhteydessä kirjaston asiakaspalveluun tai sähköpostilla osoitteeseen kaukolaina@pirkkala fi
Varauksia voi lainata vain sillä kortilla, jolla varaus on tehty. Pirkkalan kirjastot eivät luovuta varauksia muille kuin varauksen tehneelle henkilölle. Jos jonkun pitää hakea varauksesi puolestasi, ole yhteydessä kirjastoon etukäteen...
Netistä ei löytynyt kuvitusta kaikkiin kalojen loisiin ja osa kalojen anatomiastakin näytti aika lailla tuollaiselta narumopiölta.
Kenties kirjasta Suomen kalojen loiset olisi apua kuvan arvioinnissa. Keski-Finna.fi
