Luonnonkivien käytöstä rakentamisessa löytyy sekä kirjoja että opinnäytetöitä. Niitä voi etsiä tietokannasta Finna.fi https://finna.fi/ hakusanayhdistelmillä rakentaminen luonnonkivi / rakentaminen talot luonnonkivi / muuraus luonnonkivi.
Tässä joitakin Finnasta löytynyt teokisia:
Aki Raatikainen, Luonnonkivien käyttö pientalorakentamisessa, AMK-opinnäytetyö Savonia-ammattikorkeakoulu, 2013.
W. Keinänen, Rakennusopin tietokirja, WSOY 2001
Mikael Westermarck, Luonnonmukaiset rakennusaineet, Rakennustieto 1998
Carolus Lindberg, Rakennustaide ja rakennustekniikka, WSOY 1938
David Reed, The art & craft of stonework : dry-stacking, mortaring, paving, carving,...
Vuonna 1941 julkaistu Aku Ankka -lyhytanimaatio Old MacDonald Duck on julkaistu Suomessa DVD-kokoelmalla The Chronological Donald 1934-1941, mutta sen tekstityksessä lehmän nimeä ei ole muutettu, vaan se on edelleen Clementine. On toki mahdollista, että esim. televisioesityksen yhteydessä on käytetty eri käännöstä ja siinä nimi on vaihdettu.
Clementine on feminiininen muoto nimestä Clement. Se pohjautuu latinaan ja tarkoittaa lempeää, lauhkea, hellää.
Disney Treasures -julkaisut: https://disney.fandom.com/wiki/Walt_Disney_Treasures:_Wave_Three#The_Ch…
Nameberry.com: https://nameberry.com/babyname/Clementine
Dikt juontuu saksan kielen sanasta Dicht, -en, joka tarkoittaa runoa, yksittäistä teosta. Poesi puolestaan polveutuu muinaiskreikan sanasta poiéō, jolla tarkoitetaan runoutta lajina. Poiéō voidaan kääntää esimerkiksi "minä luon" tai "minä teen", se on siis ikään kuin runouden tekemistä – antiikissa runot olivat ennen kaikkea esittävää taidetta.
Myös muissa kielissä, joilla on selviä germaanisia vaikutteita, runo ja runous ovat erillistä sanaperimää, esim. norjaksi dikt – poesi, tanskaksi digt – poesi. Kuitenkin runoudesta käytetään myös "kansanomaisempaa" termiä, runotaide: Dichtkunst (saksa), diktkonst (ruotsi, norja) digtekunst (tanska).
https://...
Kyselin asiaa tutulta suomen kielen maisterilta ja hän kertoi että oikeastaan kaikki kielet ovat kehittyneet toisesta kielestä, niin sanotusta kantakielestä. Pidgin-kieleksi taas sanotaan yksinkertaista sekoitekieltä, joka on syntynyt äkillisestä tarpeesta kommunikoida toisen kielen puhujien kanssa. Esimerkiksi kolonialismin aikana siirtomaissa syntyi paljon pidgin-kieliä. Mikäli pidgin-kielestä tulee sen verran tärkeä, että sen käyttäjät alkavat puhua sitä äidinkielenään, siirtämällä sen seuraavalle sukupolvelle, siitä tulee kreolikieli.
Verkkolähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pidgin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreolikieli
https://semanttinenryhma5.wordpress.com/2014/11/16/mika-on-pidgin-ja-kreolikielen-keskeinen-ero...
Dodie Smithin kirja "101 dalmatialaista" on ilmestynyt suomeksi 1966. Uutta painosta kaivattaisiin kovasti. Tarinassa koirapariskunta
Pongo ja Missis saavat kokonaista 15 pentua, tietysti dalmatialaisia. Cruella Devil (käännetty monella eri nimellä suomeksi) haluaa saada tyylikkään koirannahkaturkin dalmatialaisista ja ostaa dalmatialaisen pentuja. Hän varastaa "kennelinsä" joukon jatkoksi Pongon ja Missiksen pennut. Cruella Devil oli päättänyt perustaa koirannahkaturkisliikkeen, siksi hän tarvitsee dalmatialaisia paljon.Pongo ja Missis lähtevät pelastamaan hämyhaukun avustuksella pentujaan, mutta päättävät pelastaa kaikki Cruella Devilin "kennelin" asukkaat. Tässä vaiheessa kirjassa dalmatialaisia on 99 kappaletta.
...
Viiden uusimiskerran jälkeen sinun pitää käydä lainaamasi aineiston kanssa missä tahansa Helmet-kirjastossa. Voit lainata aineiston uudelleen, mikäli siitä ei ole varauksia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Hei,
Kirjoja suomen muinaisuskoista löytyy kyllä Helle-kirjastoista. Voit esim. tehdä haun verkkokirjastolla asiasanoilla:
muinaisusko : https://helle.finna.fi/Search/Results?lookfor=muinaisusko&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&dfApplied=1&limit=20
suomalainen mytologia: https://helle.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22suomalainen+mytologia%22&type=Subject
Myös kirja, Vaiettu muinaisuus, voi mahdolllisesti olla kinnostavaa, https://helle.finna.fi/Record/helle.1484868
Kirjassa, Pohjolan voimaeläimet, voi löytyä tietoa muinaiseläinsymboleihin. https://helle.finna.fi/Record/helle.1344973
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy yhdeksän Hitlerin suomennettua puhetta 30-luvun lopulta ja jatkosodan vuosilta. Puheet löytyvät Fennicasta hakusanoilla hitler puheet. Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluvat julkaisut ovat käytettävissä Kansalliskirjaston tiloissa.
Suomennoksien lainattavia kappaleita on pääkaupunkiseudulla Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa, Eduskunnan kirjastossa ja Työväenliikkeen kirjastossa. Voitte tarkistaa julkaisujen saatavuuden Finna.fi-hakupalvelulla, Helka-haulla, Eduskunnan kirjaston tietokannasta ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston tietokannasta.
https://finna.fi/
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/search?vid=358UOH_INST:VU1
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/...
En löytänyt mitään muuta tietoa aiheesta kuin ohjelmatiedon dokumentista, jossa ollaan Pulttiboisin kulisseissa, se on näytetty Mtv:ssä vuonna 2014:
Pulttibois kulisseissa. Dokumentissa tutustutaan Pulttibois-sarjan hahmoihin ja etenkin tarinoihin niiden takana. Mistä saivat alkunsa mm. James Potkukelkka, nunhuka-tyypit ja Herra 47? Tuotanto: Tuotanto Oy Säihky.
Dokumentti löytyy Ritva-tietokannasta, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/15411150 ja sitä voi katsoa Kavin katselupisteissä, https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet.
Ehkä aiheesta voisi kysyä suoraan Pirkka-Pekka Peteliukselta,https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1405.aspx tai tuotantoyhtiö Säihkystä, jonka toiminnassa Pirkka-...
Helmet-kirjastoissa saa digitukea myös puhelimen käyttöönottoon iästä riippumatta. Voit etsiä, missä kirjastoissa annetaan digitukea osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Valitse pudotusvalikosta Digituki.
Muita Helsingin kaupungin järjestämiä digitukipalveluja voi etsiä täältä: https://digituki.hel.fi/fi/mist%C3%A4-l%C3%B6yd%C3%A4n-digitukea/
Unkarin liittyessä Euroopan unioniin 1.5.2004 EU:n laajentumisesta vastaavana komissaarina toimi saksalainen Günter Verheugen. Marraskuussa 2004 laajentumiskomissaariksi tuli Olli Rehn.
Euroopan unioni. Unkari.
hs.fi. EU:n laajentuminen tulee komissaari Olli Rehnin vastuulle.
Kaleva.fi. Unkarin EU-jäsenyyttä tervehditty ilolla.
ts.fi. Turkille vihreää valoa EU-neuvotteluun.
wikipedia.fi. Günter Verheugen.
Tällä palstalla on aiemmin vastattu, että sana oulu tarkoittaa ’tulvivaa vettä’ ja sitä on tavattu Mäntyharjun ja Miehikkälän murteissa ja sen ’lumisohjoa’ merkitsevää vastinetta luulajansaamessa.
Kotikunnassani on Oulanki-niminen maatila. En tunne historiaa, mutte tiedetään lappalaisten asusustelleen aikoinaan noilla seuduilla. En tunne yksityiskohtia… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Vastauksessa mainitaan myös, että Jyväskylän kaupunginkirjastossa on mm. Alpo Räisäsen teos Nimet mieltä kiehtovat: etymologista nimistöntutkimusta. Kirjan sivuilla 99-100 on kerrottu lisää Oulu- ja Oula-nimien etymologiasta ja siitä, mitä kautta sana on levinnyt Suomessa.
Wikipediassa mainitaan, että perimätiedon...
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin tällä palstalla ansiokkaasti. Tutkijoiden mukaan ei löydy selkeää yksiselitteistä yhteyttä sisäelinten peilikuvasijainnin ja aivojen poikkeavuuksien välillä. Linkin takaa löytyy aiempi vastaus sekä linkkejä hyödyllisiin lisälähteisiin:
Onko ihmisillä, joilla on situs inversus (sisäelinten peilikuvasijainti) vastaavasti aivopuoliskot eri päin kuin yleensä? Entä ovatko useimmat vasenkätisiä? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Kodinkoneissa on yleensä käyttöohje, jossa kerrotaan koneeseen kuuluvat ohjeet. Löysin muutaman kaupan sivulta käyttöohjekirjoja hydraulisesta halkomakoneesta. Niissä säilytys- ja kuljetuslämpötilojen rajoiksi ilmoitetaan -25-+55, esim. malli HLS12TG käyttöohjekirja.
Alla oleva verkkosivu kertoo muun ohessa heinän paalaamisen alkuvaiheista Suomessa. Paalaimet alkoivat voimakkaammin yleistyä Suomessa 1970-luvun kuluessa, vaikka jo tätä aiemmin 1950-luvulta alkaen niitä oli markkinoilla ollut.
https://www.tarinoitajanakkalasta.fi/heinaseipaista-dinosauruksen-munii…
Helsingin Sanomissa uutisoitiin 1972 "maatalouden ehkä raskaimman kesätyön olevan nopeasti koneellistumassa". Uudellamaalla paalattiin jo noin puolet heinäsadosta. Paalaimia hankittiinkin alkuun erityisesti Etelä-Suomen tiloille. Kehityksestä huolimatta vuonna 1974 Hesarissa todettiin kuitenkin suurimman osan maan heinistä koottavan edelleen seipäille.
Helsingin Sanomat 7.7.1972 ja 4.7.1974.
Molempien juomien tuotemerkin ja patentin omistaa Yhdysvalloissa Keurig DrPepper. Muualla maailmassa 7 Upia valmistaa PepsiCo ja Dr Pepperiä The Coca-Cola Company ja PepsiCo.
https://en.wikipedia.org/wiki/7_Up
https://en.wikipedia.org/wiki/Dr_Pepper
Porttikielto tulee ruotsin sanasta portförbud. Sanan alkuperästä löytyy hyvä selitys Kotimaisten kielten keskuksen sivulta: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/s…
Kirjastossa on monenlaista työnkuvaa, joista näkyvin tosiaan on kasvokkain tapahtuva asiakaspalvelu eri kirjastoissa asiakaspalvelupisteissä ja kirjahyllyjen välissä. Asiakaspalvelua hoitaa pääasiassa kirjastovirkailijat, kirjastonhoitajat ja informaatikot.
Kirjastossa kuitenkin työskentelee muun muassa kirjastotoimen johtajia, palvelupäälliköitä, IT-työntekijöitä, aineistonvalitsijoita ja -tilaajia, luetteloijia, viestijöitä ja hanketyöntekijöitä. On kirjastokohtaista, kuinka paljon ja millaisia työtehtäviä heille kuuluu, ja kuinka paljon siitä on kohtaamisia asiakkaiden kanssa.
Kirjaston johtaja vastaa korkealla tasolla kirjaston aukiolosta ja periaatteista. Hän myös (usein muun johtoryhmän kanssa) tekee työtä...
Hilja Grönforsin "Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjaan" sisältyy laulu "Minä näin sinut aamuna toukokuun", jonka sanoitus on hyvin lähellä muistamiasi sanoja: "minä näin sinut aamuna toukokuun / kätes valkoisen tarjosit mulle / olit oksista kaunehin ruusupuu / ja sun vartesi nuppua kantoi". Laulu on kansanlaulu, joten siitä saattaa olla olemassa erilaisia toisintoja. Grönfors kertoo oppikirjassaan oppineensa laulun lapsuudessaan Tuusniemellä. "Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjassa" on laulun melodianuotinnos, sanat ja liitteenä cd-levy, jolla Hilja Grönfors laulaa laulun. Laulun nuotinnos ja sanat on julkaistu myös Kansanmusiikki-lehden vuoden 2019 numerossa 2 (s. 28).
